Oulun kaupunki, BusinessOulun eli elin- keinoliikelaitoksemme operoimana, käynnisti “Pohjoisen ohjelman” pari vuotta sitten. Se auttaa ja parantaa Pohjois-Suomen ja -Norjan yhteistyötä. Pohjoinen ohjelma luo toimintaedellytyksiä viennin ja investointien, koulutuksen ja tutkimuksen, työssäkäynnin, niin kulttuuri- ja tapahtumamatkailun kuin turismin ja kaupan aloille.

Uskomme, että Tromssan, Finnmarkin ja Nordlandin alueella on kysyntää sellaisilla osaamisalueilla, joilla meillä on vapaata työ- voimaa, toimijoita ja yrityksiä sekä korkeatasoista osaamista.

Olemme Oulun kaupunkina tehneet vah- vaa ja johdonmukaista valtakunnallista työtä siinä, miten saamme katseet käännettyä pohjoiseen. Vuoden 2013 alusta viiden kunnan yhdistymisestä syntynyt Uusi Oulu on antanut tälle työlle hyvän perustan.

Päätökset yhdistymisestä teimme elin- voimanäkökulma edellä. Keskiössä oli se, miten luomme pohjoisesta uutta kasvua ja elinvoimaa Oulun seudulle ja koko Suomeen. Samalla luomme edellytyksiä, joiden turvin pohjoisessa on jatkossakin laajat mahdollisuudet opiskella, yrittää ja tehdä töitä – asua ja elää.

Tässä vaikuttamistyössä ja Oulu-tiimissä olen saanut viimeiset kuusi vuotta toimia keskeisesti lähes päivittäin; ensin ryhmän- johtajana, sitten Oulun kaupunginhallituksen ja nykyään kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Tykkään avata ovia, ylittää perinteisiä rajapintoja ja luoda erilaisia kumppanuuksia luottamustoimen kautta saamallani valtakirjalla. Osa tilaisuuksista on ollut hyvin erilaisia, jotkut jopa mahdottomiltakin tuntuvia.

Mieleenpainuvampia ovat presidentti Ahtisaaren ja Niinistön, puhemies Lipposen ja Norjan Kruununprinssi Haakonin tapaamiset. Vaikuttamistyötä yhdistävät sanat yhteistyötä, vastuunkanto, Oulu-esittelyt ja monipuoliset sidosryhmät. Tämä on ollut sanan varsinaisessa merkityksessä tulevaisuuden rakentamista uudenlaisten kumppanuuksien kautta.

Oulun johdonmukainen työ pohjoisen puolesta on huomioitu niin valtakunnallisesti kuin lähinaapureidenkin toimesta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on huomioinut ja osoittanut kiitosta Oulun kaupungin panostuksille, erityisesti Norjan Kruununprinssi Haakonin vierailun yhteydessä toissa syksynä.

Kruununprinssi oli erityisen kiinnostunut oululaisten osaamisesta, elinkeinorakenteesta sekä monitieteisestä korkeakoulusta.

Sain Tasavallan presidentti Sauli Niinistön kutsusta kertoa Norjan Kruununprinssi Haakonille yhdessä silloisen Oulun yliopiston rehtorin, Lauri Lajusen kanssa Oulun yhteistyömahdollisuuksista pyöreän pöydän keskustelussa. Keskusteluun osallistuivat Oulun, Luulajan ja Tromssan kaupunkien, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten johto.

Kruununprinssi totesi esityksen kuultuaan kymmenille median edustajille, että Tromssa tarvitsee lentoyhteyden Ouluun. Nyt, puolitoista vuotta myöhemmin tämä lentoyhteys on totta, viisi kertaa viikossa tulevan viiden vuoden ajan. Sen mahdollistaa Oulun, Luulajan ja Tromssan yhteisyritys Arctic Airlink.

Miten onnistumme, on kiinni koulutuksen, yritysten, elinkeinoelämän ja matkailun toimijoista sekä pohjoisen ihmisistä? Kaikki riippuu siitä, miten pystymme hyödyntämään kolmen kaupungin ja valtakunnan rajan ylittävän yhteistyön ja pohjoisen kasvun siemenet.

Mari-Leena Talvitie

Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

 

Julkaistu Mari-Leena Talvitien vaalilehdessä 20.3.2015

Ympäristöasiat, kuten energia- ja ilmastolinjaukset ovat nykyään politiikan keskiössä. Toisin oli, kun aloitin vuonna 2005 Oulun seudun ympäristölautakunnan puheenjohtajana. Siinä sai rakentaaa yhteistä näkemystä ja hahmottaa kokonaisuuksia. Loimme pohjan seudun ympäristötoimelle yhdessä luottamushenkilöiden, toimijoiden sekä osaavan henkilökunnan kanssa.

Päättäjien ja lainsäätäjien on kyettävä hahmottamaan kokonaisuuksia ja syy-seuraussuhteita. Kaavoituksessa asumisen, yrittäjyyden, ympäristön ja liikenteen näkökulmat ovat erilaisia. Tai energiantuotannossa yhteiskunnan, toimijoiden tai teollisuuden näkökulmat voivat olla risteäviä. Ne on soviteltavissa yhteisen edun parhaaksi. 

Uusi nousu tehdään siten, että rakennamme tulevaisuutta sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävien ratkaisujen kautta. Energiaratkaisuissa on keskiössä oltava alueelliset erityispiirteet – vain sitä kautta nostamme omavaraisuutta, huoltovarmuutta. Esteettömyystekijät on huomioitava jo kaavoitusvaiheessa, ei suinkaan korjausvaiheessa.   

Monet valitukset ja raskaat valituskierteet kertovat karua kieltä. Tarvitsemme avointa lainsäädännön ja asioiden valmistelua. Ministeriöiden ja päättäjien on kerrottava asioista julkisuuteen jo valmisteluvaiheessa. On korjattava asennetta ja selkeytettävä tahtotilaa, jotta emme hukkaa resurssejamme. 

Tavoitteena on Suomen kilpailukyvyn nousu ja kasvupolitiikka, jossa katseita on käännettävä pohjoiseen. Mitkä ovat meillä tulevaisuuden aloja? Esimerkiksi biotalous, lähiruoka- ja energiaratkaisut, langaton teknologia, terveys ja hyvinvointi sekä arktinen osaaminen. Niiden kautta luomme uutta kasvua, joka perustuu suomalaiseen osaamiseen ja pk-yrittäjyyteen.

Edistettäessä Suomen kilpailukykyä ympäristöasiat on syytä nähdä tulevaisuuden sijoituksena. Tarvitsemme pitkän aikavälin suuntaviivoja sekä kestäviä työllisyys- ja talousratkaisuja – niin rakennettuun ympäristöön, ilmastolinjauksiin kuin energiavalintoihin. 

Mari-Leena Talvitie

kansanedustajaehdokas (kok.)

ympäristötekniikan DI, Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Julkaistu Kalevassa 9.4.2015

Tulevalla eduskuntakaudella aiotaan asettaa erilaisia kuntakokeiluja. Olemme valmistelleet ensi kertaa ”Pohjoisesta kasvua ja elinvoimaa” – Oulun kaupungin tavoitteet uuteen hallitusohjelmaan. Työ sujui mutkattomasti seitsemän puolueen kesken ja yhteiset tavoitteet löytyivät myös seudun kuntien kanssa.

Tavoitteenamme on, että toisen asteen koulutus vastaa alueen ikärakennetta ja kysyntää hyödyntämällä uudenlaisia toimintamalleja. Esitämme myös, että tulevalla hallituskaudella Oulun seutu valitaan nuorisotyöllisyyden kokeilualueeksi.

Tähän on monia perusteita, kuten nuori ikärakenne – oululaisen keski-ikä on reilu 36 vuotta – ja maan korkein nuorisotyöttömyys. Nämä yhdistettynä ammatillisen koulutuksen suppeaan tarjontaan ovat jo pitkään olleet uudistuksen ja jatkuvan kehityksen kipupiste alueellamme.

 

Nykyinen oppisopimusmalli on tullut tiensä päähän. Työsopimusluonne ja siitä johtuvat vastuut ja velvollisuudet eivät ole tarpeeksi joustavia ja kannustavia. Oppisopimusta on uudistettava vastaamaan työelämän tarpeita. Se voisi tapahtua luomalla oppisopimuksen rinnalle uusi koulutussopimus.

Koulutussopimus solmittaisiin nuoren ja koulutuksen järjestäjätahon kanssa. Se olisi houkutteleva väylä ammattiin ja työelämään. Nuori saisi kunnon opetuksen sekä vankemman ohjauksen, nimenomaan koulutuksen järjestän taholta.

 

Toimiessani kaupunginhallituksen puheenjohtajana käynnistimme oululaisen oppisopimuksen kuntalisän. Kuntalisä on oululaisille yrityksille 350 euron suuruinen. Yritys saa tukea 12 kuukaudeksi, jos se palkkaa esimerkiksi pitkäaikaistyöttömän tai vailla ammatillista koulutusta olevan nuoren.

Teemme hartiavoimin töitä, että Oulun seudusta tulee nuorisotyöllisyyden kokeilualue. Silloin voisimme pilotoida oppisopimuksen kuntalisän yhdistettynä uuteen, kannustavaan koulutussopimukseen.

Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. On meidän kaikkien etu, että he saavat hyvän elämän edellytykset niin kouluissa kuin työelämässä.

 

Mari-Leena Talvitie

Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (kok)

kahden tulevan koululaisen äiti

 

Julkaistu Oulu-lehdessä 20.3.2015:

http://www.oululehti.fi/kolumnit/7382510.html