Julkaistu useissa medioissa 16.2. Lue esimerkiksi Kalevan sivuilta: http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/maakuntavero-hiertaa-kokoomusta-talvitie-lisaa-verotusta-liimapaperin-tavoin/720230/

Maakuntavero hiertää kokoomusta – Talvitie: ”Lisää verotusta liimapaperin tavoin”Kuvassa kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (vas) ja Sitran asiantuntija Sari Rautio.

Kuvassa kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (vas) ja Sitran asiantuntija Sari Rautio. KUVA: Mauri Ratilainen
KOTIMAA 16.2.2016 3:00
RIIKKA HAPPONEN

Suunniteltu maakuntavero herättää kovaa vastustusta kokoomusjohtoisissa kaupungeissa. Maakuntavero onkin nousemassa kevään kuumaksi perunaksi hallituksen sote-väännössä. Keskustassa veroa kannatetaan, kokoomuksessa vastustetaan.

Kokoomuksen kuntaväki sanoo ei maakuntien verotusoikeudelle.

– Mitkään merkit eivät osoita, että kolmas verotuksen taso toisi uudistukselle lisäarvoa. Kun samaan aikaan halutaan lisätä yhdenvertaisuutta, valtion kautta tuleva rahoitus on yksinkertaisempi, toteaa Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Kuntaliiton hallituksen jäsen Sari Rautio.

Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie korostaa kantavansa vastuuta hallitusohjelman kirjausten noudattamisesta.

– Sipilän hallitusohjelma lähtee siitä, ettei kenenkään työn verotus eikä kokonaisveroaste nouse uudistuksen takia. Tilastot osoittavat, että aina kun tulee uusi verotuksen taso, se lisää verotusta liimapaperin tavoin, Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajanakin toiminut Talvitie sanoo.

Myöskään Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell ei kaipaa Suomeen kolmatta verotuksen tasoa.

– Itsehallintoalueiden määrä on nyt niin suuri, että se vei mielestäni pohjaa pois siltä, että niistä olisi tullut kantokyvyltään ja toiminnallisesti itsenäisiä. Maakuntien verotusoikeuteen liittyy lisäksi riski laajentaa tehtäväkenttää enemmän kuin olisi tarvetta, Randell sanoo.

Kaatuuko hanke verotuskysymykseen?

Sekä sote-uudistusta että kuntien ja valtion tehtävienjakoa johtavat keskustalaiset ministerit Juha Rehula ja Anu Vehviläinen. Jos pääministeri Juha Sipilä (kesk.) pitää kiinni maakuntaverosta, voiko päätös vielä kaataa koko hankkeen?

Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja ei usko pystyvänsä sitoutumaan ratkaisuun, joka nostaa kokonaisverotusta.

– Jos toteutetaan hallitusohjelmaa ja tilastot ja faktat kertovat, että se onnistuu jollakin muulla tavalla oikeudenmukaisesti kuin valtion rahoituksella ja ohjauksella, olen valmis arvioimaan asiaa uudestaan toisessa vaiheessa, Talvitie vastaa.

Hänen mielestään palvelu- ja hallintopohdintojen edellä keskeisintä on rahoitus ja siinä valtiovarainministeriön rooli.

– Niin kauan kun puhumme rajapinnoista, palvelujen järjestämisistä ja hallintohimmeleistä, emmekä ole ratkaisseet rahan ansaintoa ja kulkua, tulevaisuuden haasteemme odottavat ratkaisuja, Talvitie sanoo.

Pitkän linjan kuntapäättäjät sanovat ääneen sen, mitä kokoomuksessa laajemminkin tällä hetkellä ajatellaan.

Viime viikolla puolue ilmoitti pitävänsä tiukasti kiinni hallitusohjelman kirjauksesta, ettei uudistus nosta kokonaisveroastetta tai kenenkään työn verotusta. Lisäksi Kuntaliiton hallituksen kokoomusjäsenet sanoutuivat irti Kuntaliiton lausunnosta, jossa maakuntavero nähtiin yhtenä mahdollisuutena.
Kritiikkiä satelee isoista kaupungeista

Suurimmat kaupungit ovat varsin kriittisiä sote-lausunnoissaan. Turun kaupunginjohtaja odottaa mielenkiinnolla, mitä hallitus lausunnoilla tekee.

– Johtaako se asioiden uudelleentarkasteluun vai pyydettiinkö lausunnot vain muodon vuoksi? Randell kysyy.

Hän on käynyt läpi yhdeksän suurimman kaupungin lausunnot, jotka ovat yhtä lukuun ottamatta kriittisiä kaavaillun aluejaon suhteen.

– Kuopionkin perusteluissa oltiin aika lailla eri mieltä. Kautta linjan isoilla kaupungeilla on tähän hallinnonmuutokseen aika paljon varauksia.

Maakuntakapinalliset kysyvätkin, onko uusi maakuntamalli tehty jo menneen Suomen tarpeisiin.

– Joskus 1975 se olisi varmasti ollut ihan hyvä malli. Tänä päivänä kasvu suuntautuu kuitenkin maakuntien sijaan nimenomaan keskuskaupunkeihin. Uudistusta pitäisi tehdä tulevaisuutta varten, Rautio muistuttaa.

Hänen mukaansa kaupungistuminen on tosiasia, jota ei ole mahdollista poliittisesti ohjailla.

– Ei sitä auta voivotella, vaan miettiä, miten siitä saadaan paras mahdollinen irti.

Maakuntien vahvat veturit säteilevät elinvoimaa myös ympärilleen. Meidän ei kannata tehdä sellaisia hallinnollisia ratkaisuja, jotka hidastavat tai hankaloittavat kehitystä.

Elinvoima- ja työllisyystehtävät halutaan pitää lähellä

Mari-Leena Talvitie aloitti vuodenvaihteessa Tulevaisuuden kunta -työryhmän varapuheenjohtajana. Vuoden aikana ryhmä määrittelee elinvoimaan, hyvinvointiin ja kuntademokratiaan liittyvät kuntien tehtävät.

Talvitie toivoo kuntiin jäävän selkeitä ennaltaehkäiseviä ja hyvinvointia edistäviä innovaatiotehtäviä.

– Annetaan kunnille vapaus tehdä omista erityispiirteistä lähteviä ratkaisuja. Meidän on pystyttävä tekemään valtakunnallisesti kannustavat kriteerit, jotta kuntien kannattaa satsata hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen, hän sanoo.

– Elinvoima-asiat pitäisi käsitellä tässä samassa pöydässä. Lähellä tapahtuva hyvinvoinnin edistäminen on ihan a ja o. Muuten sote ei järjesty, oli meillä millainen hallintomalli tahansa, toteaa myös Rautio.

Kaupungeissa pelätään, ettei niihin jää enää päätösvaltaa. Aleksi Randellin mielestä hallituksen tulisi tunnustaa isojen kaupunkien ja kaupunkiseutujen erilainen asema pieniin nähden.

– Jos tämä huomioitaisiin, uskon että uudistuksen etenemiselle ja toteutumiselle olisi paremmat edellytykset, Randell sanoo.

Talvitie muistuttaa, että hallitusohjelmassa on kuitenkin lähdetty siitä, että Suomessa säilyvät vahvat ja elinvoimaiset kunnat.

– Jos kaikki työllisyys- ja elinvoima-asiatkin menevät maakunnalle, sitten täytyy arvioida, mikä enää on kunnan rooli. Nyt vain rajapinnat kuntoon ja katse eteenpäin toteutukseen! Talvitie kannustaa.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Oulu

Sadat pienet koululaiset jäämässä vaille iltapäivätoimintaa: ”Ei pitäisi aina ajatella, että leikataan”

Alakoululaisten iltapäivätoimintaa uhkaa mittava supistaminen Oulussa. Vaikka toiminnan leikkauksista ei vielä ole tarkkoja tietoja, vanhempien pitäisi jo hakea paikkoja syksyn iltapäivätoimintaan.

tyttö ja poika tutkivat kouluvihkoja
Oulussa koululaisten aamupäivätoiminta loppui rahapulaan jo viime vuonna. Nyt säästöpaineiden alla on myös iltapäivätoiminta. Kuva: Yle

Oulun sivistyslautakunta arvioi tiistai-iltapäivän kokouksessaan, mikä neljästä iltapäivätoiminnan leikkausvaihtoehdosta valitaan. Suurimman leikkausvaihtoehdon mukaan jopa 500 lasta jää vaille iltapäivätoimintaa. Lisäksi toimivien kerhojen maksuja aiotaan korottaa jopa 20 prosenttia.

– Koko sivistys- ja kulttuuritoimen säästötavoitteet ovat aika mittavia. Uudenlaisia toimintamalleja joudutaan miettimään, mutta ei pitäisi aina ajatella, että leikataan, valtuutettu Tuija Pohjola (sd.) moittii.

Erikoinen ajatus, että alle 6-vuotiaat saavat olla turvallisessa päivähoidossa pitkiäkin päiviä, mutta koulussa päivät voivat olla hyvinkin lyhyitä.

– Mari-Leena Talvitie

Leikkaukset uhkaavat erityisesti järjestöjen toteuttamien 32 ryhmän toimintaa. Järjestöjen saamat palkkatukimäärärahat supistuvat oleellisesti. Oulun kaupunki tuottaa itse 28 ryhmää ja kannatusyhdistysten vastuulla on kahdeksan iltapäiväryhmää.

Koululaisten aamupäivätoiminta loppui rahapulaan jo viime vuonna. Osa alaluokkalaisista on joutunut siksi odottelemaan yksin kotona lyhyen koulupäivänsä alkamista esimerkiksi kello 10:een saakka.

– Erikoinen ajatus, että alle 6-vuotiaat saavat olla turvallisessa päivähoidossa pitkiäkin päiviä, mutta koulussa päivät voivat olla hyvinkin lyhyitä, huomauttaa valtuutettu, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (kok.).

Missä viipyy kokonaiskoulupäivän pilotti

Valtuutetut Pohjola ja Talvitie patistelevat kaupungin virkamiehiä valmistelemaan valtuuston edellyttämää kokonaiskoulupäivän pilotointia. Sen tavoitteena on karsia byrokratiaa ja sopeutua pienentyneisiin määrärahoihin.

Pilotti valmisteltaisiin yhteistyössä kaupungin, eri järjestöjen ja seurakuntien kanssa.

Syksy tulee nopeasti vastaan, eikä kokeilulupahakemusta vielä ole edes valmisteltu.

– Tuija Pohjola

– Syksy tulee nopeasti vastaan, eikä kokeilulupahakemusta vielä ole edes valmisteltu. Tekemiemme tunnustelujen mukaan pilottia voitaisiin rahoittaa valtionosuuksilla, joita Oulu leikkausten vuoksi muuten joutuu maksamaan takaisin, Tuija Pohjola painottaa.

– Kokonaiskoulupäivässä erilaiset yhdistykset voisivat tulla kouluille pitämään kerhoja, kun nyt niille ei oikein löydy harrastustiloja. Taide- ja liikuntaharrastusten lisäksi kysymykseen voisi tulla vaikkapa partioharrastus, Mari-Leena Talvitie ideoi.

Valtuuston linjauksen mukaan uutta toimintamallia pilotoitaisiin yhdellä suuralueella lukuvuonna 2016-2017.

Tuija Pohjolan mielestä esimerkiksi pohjoisella suuralueella iltapäivätoiminnan pilotoinnilla vähennettäisiin myös koulukyydeistä ja erilaisiin harrastuksiin kuskauksista syntyviä kaupungin ja perheiden kustannuksia.

– Kuljetuskuluissa säästää, kun nykyisin eri luokkien eri mittaiset koulupäivät päättyisivät iltapäivätoiminnan ansiosta yhtä aikaa, Tuija Pohjola muistuttaa.

 Yle