Millainen on 2020-luvun uusi kunta?

(Julkaistu Kalevan Eduskunnasta -palstalla 7.9.2016)

Mitä kuntiin jää, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille? Siinä yleisin kysymys, jonka kuulee niin kansalaisilta kuin kuntapäättäjiltä, kun puhutaan valmistelussa olevista alueuudistuksista.

Valtiovarainministeriö on asettanut kaksi työryhmää, jotka valmistelevat Tulevaisuuden kunta-hanketta. Toimin varapuheenjohtajana ministeri Vehviläisen vetämässä parlamentaarisessa työryhmässä. Työstämme vuoden loppuun mennessä väliraportin, jossa määritellään kuntien roolin ja tehtävät sekä asema suhteessa perustettaviin itsehallintoalueisiin, maakuntiin. Kartoitamme ja valmistelemme tarvittavat lainsäädäntömuutokset sekä pitkän aikavälin kuntapolitiikan muutostarpeet.

Hallinnon sijaan on hyvä keskittyä siihen, mistä koostuu ihmisen sujuva arki? Keskeistä on lasten ja nuorten opinpolku ja sitä tukevat toiminnot – päivähoidosta, varhaiskasvatuksesta peruskoulun kautta toisen asteen opintoihin. Kuntalaisen osallisuus, aktiivinen rooli omassa lähiyhteisössä on merkityksellinen. Liikunta- ja kulttuuripuolen mahdollisuudet edistävät niin aktiivista kuntalaisuutta kuin hyvinvointia.

Tulevaisuudessakin kunta vastaa kaavoituksesta ja maapolitiikasta, yhdyskuntapuolen tarjonnasta. Yrittäjyys ja työllisyystoimet yhdessä koulutustarjonnan kanssa ovat työkaluja, joilla luodaan tulevaisuutta huomioiden niin väestön, alueen kuin elinkeinopuolen erityispiirteet.

Kuntien on aika muuntua palveluiden kokonaisvaltaisesta järjestäjästä työllisyyden ja yrittäjyyden moottoriksi, kuntademokratian mahdollistajaksi ja hyvinvoinnin edistäjäksi sekä sivistyksen ja osaamisen vaalijaksi.

Onnistumme, kun korvaamme hallintokeskeisyyttä kansalaisnäkökulmalla, toimija-, yrittäjä- ja käyttäjälähtöisyydellä. Hyödynnämme niin sähköisiä palveluita kuin eläköitymistä ja vapautamme resursseja purkamalla päällekkäistä sääntelyä, kuten asetuksia.

Toivottavasti uusi kunta saa lainsäädäntömuutosten myötä mahdollisuuden erilaistua. Kuntien tehtäväkentässä olisi joustoa ja vapaaehtoisuutta. Kunnat panostaisivat asioihin osin räätälöidysti – niin väestön kuin alueen erityispiirteet huomioiden. Tätä kaipasi useasti Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana, kun talousarviovalmistelun osalta kuntien liikkumavara on supistettu lähes minimiin.

Oleellista on vastuun ja vapauden tasapaino, osaaminen ja osallistuminen sekä niiden tukeminen. Yhteistyö, kumppanuudet ja sopimukset – teot pidemmän ajan yhteisten tavoitteiden eteen.

Alueuudistukset tarjoavat mahdollisuuden hallittuun muutokseen. Kunhan meillä on riittävästi rohkeutta, vastuullisuutta ja osaamista toteuttaa ne.

Mari-Leena Talvitie
kansanedustaja (kok)

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Kokoomuksen Talvitie: Päivähoitomaksujen kevennys helpottaa merkittävästi pienituloisten arkea

Tiedote 2.9.

Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie pitää tärkeänä, että päivähoitomaksujen kevennys toteutuu. Hallitus päätti budjettiriihessä perua päivähoitomaksujen korotuksen ja keventää pienituloisten perheiden päivähoitomaksuja. Talvitien mukaan esimerkiksi pienituloinen yksinhuoltaja voi tulevaisuudessa säästää jopa 650 euroa vuodessa päivähoitomaksuissa. 

”Päivähoitomaksujen korotuksen peruutus oli hallitukselta hyvä ja oikeudenmukainen päätös. Se, että samalla päätettiin keventää myös pienituloisten päivähoitomaksuja, oli työvoitto.”, sanoo Talvitie.

”Esimerkiksi jatkossa alle 2200 euroa ansaitseva yksinhuoltaja maksaa jopa 59 euroa vähemmän päivähoitomaksuja kuukaudessa. Yhteensä tästä kertyy merkittävä, noin 650 euron vuosittainen, säästö perheelle.”, jatkaa Talvitie.

Varhaiskasvatusmaksujen kevennyksestä oli pitkin kesää paljon keskustelua. Talvitien mukaan koko tämä arvokeskustelu tarvittiin, jotta korotukset onnistuttiin perumaan ja vieläpä siten, että samalla päätettiin maksukevennyksistä. Kesällä Kokoomuksen puoluekokous päätti, että puolueen pitkän tähtäimen tavoite on siirtyminen maksuttomaan varhaiskasvatukseen. 

”Valtiovarainministeri Orpo onnistui ensimmäisessä budjettiriihessä hyvin. Uskon, että kiitoksen päivähoitomaksukorotusten perumisesta jakaa jokaisen lapsiperheen vanhemmat ”, sanoo Talvitie.

 

Esimerkkejä alennuksista:

1 aikuinen + 1 lapsi, bruttotulot 2200 e/kk: nykyinen maksu 92 e/kk, uusi maksu 33 e/kk. Alennus -59 e/kk.

1 aikuinen + 2 lasta, bruttotulot 2200 e/kk: nykyinen maksu 88 e/kk, uusi maksu 29 e/kk. Alennus -59 e/kk.

1 aikuinen + 1 lapsi, bruttotulot 4400 e/kk: nykyinen maksu 290 e/kk, uusi maksu 286 e/kk. Alennus -4 e/kk.

1 aikuinen + 2 lasta, bruttotulot 4400 e/kk: nykyinen maksu 502 e/kk, uusi maksu 473 e/kk. Alennus -29 e/kk.

2 aikuista + 1 lapsi, bruttotulot 2200 e/kk: nykyinen maksu 44 e/kk, uusi maksu 29 e/kk. Alennus -15 e/kk.

2 aikuista + 1 lapsi, bruttotulot 4400 e/kk: nykyinen maksu 251 e/kk, uusi maksu 249 e/kk. Alennus -2 e/kk.

 

Esimerkkejä perutuista korotuksista:

2 vanhempaa + 1 lapsi, bruttotulot 6600 e/kk: nykyinen maksu 290 e/kk, peruttu uusi maksu 354 e/kk. Peruttu korotus 64 e/kk. (suurin korotus)

2 vanhempaa + 2 lasta, bruttotulot 6600 e/kk: nykyinen maksu 609 e/kk, peruttu uusi maksu 744