Kolumni julkaistu Rakennuslehden näkökulma-palstalla 27.1.
Oulun yliopisto sekä pohjoisen elinkeinoelämä saivat pitkään odotetun ilon aiheen, kun opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) vahvisti asetuksen yliopistojen koulutusvastuiden muutoksista. Asetuksella lisättiin Oulun yliopistolle rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuu.
Opetusministeri korosti, että uusi koulutus vastaa erityisesti Oulun alueen ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin rakentamisalan diplomi-insinööreistä ja keskijohdon ammattilaisista. Samalla Oulu toimii uudenlaisen koulutuksen suunnannäyttäjänä, kun koulutus toteutetaan yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa käynnistyen syksyllä 2018.
Oulussa rakennusvilkkaus on maan huippua. Pelkästään Oulua rakennetaan vuodessa yli yhdellä miljardilla eurolla, jonka elinkaarikustannukset ovat noin kolme miljardia euroa. Alueella on ollut pula rakentamisalan osaajista ja asiantuntijoista diplomi-insinöörien osalta, vaikka rakennusalaan liittyvää diplomi-insinöörikoulutusta on voinut opiskella Oulun yliopistossa kolmessa eri ohjelmassa. Hyvä yhteistyö Tampereen teknillisen yliopiston kanssa ei ole johtanut odotettuun tulokseen siinä, että valmistuneet työskentelisivät Oulun seudulla tai pohjoisessa.
Elinkeinoelämän pyynnöstä Oulun kauppakamari käynnisti kesällä 2015 rakennusalan diplomi-insinöörikoulutuksen tarveselvityksen. Sen teki eläkkeelle siirtynyt Oulun rakennusvalvonnan johtaja, diplomi-insinööri Tapani Mäkikyrö ja selvitys luovutettiin Opetusministerille kesäkuussa 2016.
Selvityksessä esimerkiksi yritykset toivat esiin kasvun esteitä, joihin jatkuva pula osaajista oli johtanut. Ne kokivat, että on mahdotonta lähteä edes tarjoamaan pohjoisiin vientikohteisiin, laajentaa globaalia suunnitteluvientiä tai kehittää uusia turvallisia ja terveellisiä rakentamisratkaisuja, jos ei pysty rekrytoimaan asiantuntijoita.
Tässä tilanteessa päätös uudesta koulutusvastuusta oli rohkea ja kauaskantoinen. Ministeriössä ymmärrettiin pohjoisen, ja koko Suomen, yritysten tarpeet, huomioiden myös arktiset vientimahdollisuudet. Tämä luo pohjaa sille, että meillä täällä arktisissa olosuhteissa on rakentamisalan suunnittelijoita ja osaavaa työvoimaa myös vuosien ja vuosikymmenten päästä.
Rakentamisen laatu on meidän kaikkien yhteinen asia. Alan osaamiselle ja tutkimukselle on laajat odotukset ja tarpeet niin elinkeinoelämän kuin yhteiskunnan puolelta. Oulussa on toimivat ja vaikutuksiltaan ylivertaiset käytänteet, miten kannattaa panostaa esimerkiksi pientalojen laadun ohjaukseen ja kosteusprosessien hallintaan. Samanlaista osaamista ja asennetta kaivataan laajemmalti.
Rakentamisen laatu perustuu osaamiseen, yhteistyöhön, ennakointiin ja hyvään suunnitteluun. Jos ne eivät toimi, yhteiskunta eli me kaikki maksamme siitä kalliisti, jotkut jopa terveydellään. Jokainen tietää liian monta surullista esimerkkiä julkisista päiväkodeista tai kouluista. Näiden korjaamiseen toimivin lääke on hyvät suunnittelijat, osaava työnjohto ja rakentajat sekä koulutus ja alan jatkuva kehitystyö.
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus avaa uusia väyliä opiskella ja työllistyä sekä yrityksille kasvun siemeniä. Tärkeää suunnitella uusi koulutus vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita ja suunnata tutkimusta maamme arktisten painopisteiden ja viennin kannalta tärkeisiin erikoisosaamisalueisiin.
Mari-Leena Talvitie
oululainen kansanedustaja (kok)
ympäristötekniikan DI