(Julkaistu Kalevan Eduskunnasta – palstalla 17.5.2017)
Positiivinen häivähdys taloudessa luo toivottua ja tarvittavaa uskoa tulevaisuuteen. Sitä tukee osaltaan Sipilän hallituksen uudistukset: työn verotuksen kevennys, normien purku, vastuullinen talouspolitiikka ja kilpailukykysopimus. Näiden taakse ei kuitenkaan voi peittää Suomen tulevaisuuden kestävyyden kannalta tärkeitä tekijöitä. Sitä, että vienti on saatava kestävään kasvuun ja julkisen sektorin kuluja on pienennettävä. Samalla julkisen sektorin on kyettävä irtaantumaan hallintokeskeisyydestä ja toimittava asiakaslähtöisesti.

Hallituskauden puolivälitarkastelu tehtiin kehysriihen yhteydessä. Viennin ja pohjoisen kannalta merkittävin työvoitto oli Oulun Sataman syväväylän rahoitus. Puoluevaltuuston puheenjohtajana kuulun puolueen ministeriryhmään ja olin kehysriihessä, tällä kertaa ministeri Risikon kanssa hallituksen turvallisuusryhmässä.
Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistamiseen tehtiin ensi vuodelle lähes sadan miljoonan euron satsaus, jolla reagoidaan turvallisuusympäristön muutoksiin ja uhkien ennaltaehkäisyyn. Nämä edellyttävät ennakointi- ja analysointikykyä, yhteistä tilannekuvaa, lainsäädäntötoimia toimivaltuuksien tarkistamiseksi sekä turvallisuusviranomaisten suorituskyvyn turvaamista ja vahvistamista. Poliisille lisäkohdennus on 34,5 miljoonaa euron ja Suojelupoliisille 3,5 miljoonaa euroa. Rajavartiolaitoksen määrärahoja lisätään noin 8 miljoonalla muun muassa ulkorajojen toimintaan.
Meidän alueen turvallisuustoimijoita on huolestuttanut jo pitkään Oulun Poliisitalon sisäilmaongelmat. Ne ovat pitkittyneet ja laajentuneet, osin jopa Oikeustalon puolelle. On huolehdittava jokaisen työturvallisuudesta, ja erityisesti heidän, jotka vastaavat meidän kaikkien turvallisuudesta. Yksikin tapaus, joka työssään sairastuu, on liikaa eikä sitä pidä sallia. Toimin eduskunnassa sekä hallinto- että lakivaliokunnissa. Tilanteeseen tarkemmin tutustuttua on selvää, että kaikki ratkaisuvaihtoehdot on hyvä käydä läpi. Tarvitaan toimivia, turvallisia ja kokonaistaloudellisia ratkaisuja.
Hallituksella riittää toteutettavaa ja linjattavaa uudistuksissa. Kahdessa vuodessa voidaan tehdä vielä paljon, jos on tahtoa ja rohkeutta. Sitä ainakin Kokoomuksen joukkueesta löytyy. Katse siirtyy elokuun budjettiriiheen, jossa pöydällä on ainakin paikallinen sopiminen, yritystukien uudelleenarvioiti ja perhevapaauudistuksen käynnistys.

Hallituskauden alkaneen jälkipuoliskon Suomi toimii myös Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana, joka tuo Ouluun kesäkuussa EU-johtajia. Se antaa Suomelle ainutlaatuisen väylän vaikuttaa yhteiseen arktiseen tulevaisuuteemme.
Mari-Leena Talvitie
Kansanedustaja (kok.)

(Julkaistu Kalevan mielipideosastolla 3.3.2017)

Perhevapaista valtaosan käyttävät äidit. Viime vuosina on lisätty kiintiöityjä isävapaita, jotka ovat kuin huomaamatta pönkittäneet järjestelmän jäykkyyttä. Kiintiöiden sijaan järjestelmää on muutettava niin, että tuet ja vapaat vastaavat joustavasti niin erilaisten perheiden kuin työelämän ja yrittäjyyden tarpeisiin. Tunnistaen uudistustarpeen olemme valmistelleet Kokoomuksen Perheet ja työelämä-asiakirjan, joka julkaistiin maanantaina.

Olin itse pari vuotta ja mieheni oli vuoden hoitovapaalla. Perheiden monimuotoiset tilanteet ovat arkipäivää ja siksi perheillä tulisi olla mahdollisuus valita eikä yhteiskunta määrittelisi, mikä on milloinkin hyvä kullekin perheelle.

Lähtökohtana pitäisi olla lapsen ja perheen etu sekä erilaiset ja äkillisestikin muuttuvat elämäntilanteet – niin perheen koko, lastenhoidon tarve kuin vanhempien työtilanne tai yrittäjyys. Siten on mahdollisuus saada perhevapaisiin joustoa ja kannustavuutta sekä rakentaa sujuvan arjen edellytyksiä.

Kokoomuksen Perheet ja Työelämä -asiakirja kokoaa puolueen keskeiset perhettä ja työelämää koskevat linjaukset: puolueen perhevapaamalli, var­haiskasvatukseen liittyvä osio sekä perheiden sujuvaan arkeen liittyviä ehdo­tuksia. Malli on yhteiskunnan kannalta kustannusneutraali.

Kokoomuksen mallissa perhevapaat koostuvat 5 viikon äidille maksettavasta odotusrahasta, vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainvapaasta, jossa molemmille vanhemmille on kiintiöity 3kk, joiden lisäksi vapaasti jaettavissa on 6kk. Tämän jatkoksi 6 kuukauden (800€/kk) joustava hoitoraha. Nämä kaikki muut, paitsi odotusraha, perhe voi halutessaan käyttää kokopäiväisenä tai osapäiväisenä esimerkiksi osa-aikaisen työn ohessa eli pitkittää vapaat puolittaen euromäärän ja tuplaten keston. Näin ollen ansiosidonnaista voi halutessaan pitää kaksi vuotta ja joustavaa hoitorahaa yhden vuoden.

Uudessa mallissa hoivavastuu jakautuu tasaisemmin ja joustavammin. Kolmen kuukauden kiintiö on kannustin isille perhevapaiden ahkerampaan käyttöön. Malli kannustaa myös työn tekemiseen paremmin kuin jäykkä nykymalli. Ehdotamme, että vapaasti jaettavan 6kk osuuden voisi käyttää myös isovanhempi tai uusioperheen aikuinen.

On tärkeää jakaa vanhemmuuden vastuita ja kustannuksia sekä siten edistää työelämän tasa-arvoa parantamalla perheellisten ja erityisesti naisten roolia työmarkkinoilla. Tästä hyvänä esimerkkinä jo tehty hallituksen päätös 2 500 euron kertakorvauksesta työnantajalle vanhempainvapaista aiheutuvista kustannuksista. Lainsäädäntöä on muutettava myös siten, että kunnalliset luotta­mustehtävät eivät vaikuta vanhempainpäivärahojen määrään eli niitä ei voi tulkita ansiotyöksi.

Tarvitsemme aiheesta avointa ja laajaa keskustelua sekä ymmärrystä puolin ja toisin. Perhevapaita tulisi tarkastella kokonaisuutena eikä pelkästään yksittäisten tukien vaikutuksina. Päätöksiä kokonaisuudistuksen valmistelun aloittamisesta on tehtävä tämän hallituksen aikana – mieluiten tänä keväänä. Se takaisi sen, että uusi malli olisi käytössä 2020-luvun alkaessa.

Mari-Leena Talvitie

Oululainen kansanedustaja, kahden lapsen äiti

Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja

 

Kolumni julkaistu Rakennuslehden näkökulma-palstalla 27.1.

Oulun yliopisto sekä pohjoisen elinkeinoelämä saivat pitkään odotetun ilon aiheen, kun opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) vahvisti asetuksen yliopistojen koulutusvastuiden muutoksista. Asetuksella lisättiin Oulun yliopistolle rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuu.

Opetusministeri korosti, että uusi koulutus vastaa erityisesti Oulun alueen ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin rakentamisalan diplomi-insinööreistä ja keskijohdon ammattilaisista. Samalla Oulu toimii uudenlaisen koulutuksen suunnannäyttäjänä, kun koulutus toteutetaan yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa käynnistyen syksyllä 2018.

Oulussa rakennusvilkkaus on maan huippua. Pelkästään Oulua rakennetaan vuodessa yli yhdellä miljardilla eurolla, jonka elinkaarikustannukset ovat noin kolme miljardia euroa. Alueella on ollut pula rakentamisalan osaajista ja asiantuntijoista diplomi-insinöörien osalta, vaikka rakennusalaan liittyvää diplomi-insinöörikoulutusta on voinut opiskella Oulun yliopistossa kolmessa eri ohjelmassa. Hyvä yhteistyö Tampereen teknillisen yliopiston kanssa ei ole johtanut odotettuun tulokseen siinä, että valmistuneet työskentelisivät Oulun seudulla tai pohjoisessa.

Elinkeinoelämän pyynnöstä Oulun kauppakamari käynnisti kesällä 2015 rakennusalan diplomi-insinöörikoulutuksen tarveselvityksen. Sen teki eläkkeelle siirtynyt Oulun rakennusvalvonnan johtaja, diplomi-insinööri Tapani Mäkikyrö ja selvitys luovutettiin Opetusministerille kesäkuussa 2016.

Selvityksessä esimerkiksi yritykset toivat esiin kasvun esteitä, joihin jatkuva pula osaajista oli johtanut. Ne kokivat, että on mahdotonta lähteä edes tarjoamaan pohjoisiin vientikohteisiin, laajentaa globaalia suunnitteluvientiä tai kehittää uusia turvallisia ja terveellisiä rakentamisratkaisuja, jos ei pysty rekrytoimaan asiantuntijoita.

Tässä tilanteessa päätös uudesta koulutusvastuusta oli rohkea ja kauaskantoinen. Ministeriössä ymmärrettiin pohjoisen, ja koko Suomen, yritysten tarpeet, huomioiden myös arktiset vientimahdollisuudet. Tämä luo pohjaa sille, että meillä täällä arktisissa olosuhteissa on rakentamisalan suunnittelijoita ja osaavaa työvoimaa myös vuosien ja vuosikymmenten päästä.

Rakentamisen laatu on meidän kaikkien yhteinen asia. Alan osaamiselle ja tutkimukselle on laajat odotukset ja tarpeet niin elinkeinoelämän kuin yhteiskunnan puolelta. Oulussa on toimivat ja vaikutuksiltaan ylivertaiset käytänteet, miten kannattaa panostaa esimerkiksi pientalojen laadun ohjaukseen ja kosteusprosessien hallintaan. Samanlaista osaamista ja asennetta kaivataan laajemmalti.

 

Rakentamisen laatu perustuu osaamiseen, yhteistyöhön, ennakointiin ja hyvään suunnitteluun. Jos ne eivät toimi, yhteiskunta eli me kaikki maksamme siitä kalliisti, jotkut jopa terveydellään. Jokainen tietää liian monta surullista esimerkkiä julkisista päiväkodeista tai kouluista. Näiden korjaamiseen toimivin lääke on hyvät suunnittelijat, osaava työnjohto ja rakentajat sekä koulutus ja alan jatkuva kehitystyö.­­­

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus avaa uusia väyliä opiskella ja työllistyä sekä yrityksille kasvun siemeniä. Tärkeää suunnitella uusi koulutus vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita ja suunnata tutkimusta maamme arktisten painopisteiden ja viennin kannalta tärkeisiin erikoisosaamisalueisiin.

Mari-Leena Talvitie
oululainen kansanedustaja (kok)
ympäristötekniikan DI