Tiedote: Tiedustelulainsäädäntö tuo Suomen uudelle turvallisuuden aikakaudelle

Tiedote
Julkaisuvapaa heti
25.1.2018

Mari-Leena Talvitie: Tiedustelulainsäädäntö tuo Suomen uudelle turvallisuuden aikakaudelle

Kansallinen turvallisuus on hallituksen tänään esittämien siviili- ja sotilastiedustelua sekä tiedustelun valvontaa koskevien lakien ytimessä. Lakipaketti luo poliisille ja muille turvallisuusviranomaisille ajantasaiset tiedusteluvälineet, jotta he pystyvät kantamaan vastuuta suomalaisten turvallisuudesta. Tiedustelun valvonnalla varmistetaan viranomaisten asianmukainen toiminta ja se, että kansalaisten perusoikeudet toteutuvat.

”Maailma muuttuu ja turvallisuusympäristömme sen mukana. Uudet uhat vaativat monitasoisempia tutkintakeinoja. Tiedustelulainsäädännön myötä Suomi ottaa ison harppauksen, jolla taataan kansallista turvallisuuttamme”, kokoomuksen kansanedustaja ja hallintovaliokunnan jäsen Mari-Leena Talvitie toteaa.

On tärkeää, että ulkoapäin kohdistuva uhkaa kyetään torjumaan tehokkain keinoin. Tämän vuoksi viranomaisten kykyä puuttua Suomen rajojen ulkopuolella suunniteltuihin iskuihin on ollut yksi keskeisimmistä muutoksista. Tietoliikennetiedustelun tarkoituksena on vahvistaa viranomaisten kykyä saada tietoa Suomen rajat ylittävistä tietoliikennekaapeleista ja niiden kautta kulkevasta informaatiosta.

”Tietoliikennetiedustelun tarkoituksena on hankkia tietoa kaikista vakavimmista Suomea uhkaavista rikoksista. Pelko kaikkia kansalaisia koskevasta massavalvonnasta on turha. Mikko ja Maija voivat olla huoletta: heidän WhatsApp -viestittely kavereiden kanssa ei jatkossakaan päädy viranomaisten tietoon”, Talvitie toteaa.

Tiedustelulainsäädännön tehtävänä on viime kädessä turvata vakaa ja demokraattinen yhteiskunta. Turvallinen yhteiskunta on sellainen, jossa kaikilla on mahdollisuus elää sujuvaa arkea ja uskoa tulevaisuuteen. Kevään aikana eduskunnan käsittelemä tiedustelulainsäädännön kokonaisuus tukee näitä tavoitteita.

Lisätietoja:
Mari-Leena Talvitie
puh. 044 527 3288

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Mari-Leena Talvitie: Pelko massavalvonnasta on turha

(Julkaistu Verkkouutisissa 25.1.2018 https://www.verkkouutiset.fi/mari-leena-talvitie-pelko-kaikkia-kansalaisia-koskevasta-massavalvonnasta-on-turha/ )

Kansanedustajan mukaan tiedustelulainsäädäntö tuo Suomen uudelle turvallisuuden aikakaudelle.

Hallitus antoi siviili- ja sotilastiedustelua sekä tiedustelutoiminnan valvontaa koskevat lakiesitykset eduskunnalle torstaina.

Kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitien mukaan kansallinen turvallisuus on lakien ytimessä.

– Lakipaketti luo poliisille ja muille turvallisuusviranomaisille ajantasaiset tiedusteluvälineet, jotta he pystyvät kantamaan vastuuta suomalaisten turvallisuudesta. Tiedustelun valvonnalla varmistetaan viranomaisten asianmukainen toiminta ja se, että kansalaisten perusoikeudet toteutuvat.

– Maailma muuttuu ja turvallisuusympäristömme sen mukana. Uudet uhat vaativat monitasoisempia tutkintakeinoja. Tiedustelulainsäädännön myötä Suomi ottaa ison harppauksen, jolla taataan kansallista turvallisuuttamme, kansanedustaja ja eduskunnan hallintovaliokunnan jäsen Talvitie sanoo tiedotteessaan.

Talvitien mukaan on tärkeää, että ulkoapäin kohdistuva uhkaa kyetään torjumaan tehokkain keinoin. Tämän vuoksi viranomaisten kykyä puuttua Suomen rajojen ulkopuolella suunniteltuihin iskuihin on ollut yksi keskeisimmistä muutoksista.

Talvitie sanoo, että tietoliikennetiedustelun tarkoituksena on vahvistaa viranomaisten kykyä saada tietoa Suomen rajat ylittävistä tietoliikennekaapeleista ja niiden kautta kulkevasta informaatiosta.

– Tietoliikennetiedustelun tarkoituksena on hankkia tietoa kaikista vakavimmista Suomea uhkaavista rikoksista. Pelko kaikkia kansalaisia koskevasta massavalvonnasta on turha. Mikko ja Maija voivat olla huoletta: heidän WhatsApp -viestittely kavereiden kanssa ei jatkossakaan päädy viranomaisten tietoon, Talvitie toteaa.

Talvitien mukaan tiedustelulainsäädännön tehtävänä on viime kädessä turvata vakaa ja demokraattinen yhteiskunta.

– Turvallinen yhteiskunta on sellainen, jossa kaikilla on mahdollisuus elää sujuvaa arkea ja uskoa tulevaisuuteen. Kevään aikana eduskunnan käsittelemä tiedustelulainsäädännön kokonaisuus tukee näitä tavoitteita.

Kolumni: Arktisen politiikan merkitys kasvamassa

Julkaistu Kalevan eduskunnasta -palstalla 24.1.2018 (http://www.kaleva.fi/mielipide/kolumnit/arktisen-politiikan-merkitys-kasvamassa/782650/ )

Mielenkiinto arktisiin asioihin kasvaa ympäri maailman. Oman arktisen innostukseni sain aikanaan toimiessani Oulun kaupungin puheenjohtajatehtävissä. On ollut ilo jatkaa arktisen politiikan parissa myös kansanedustajana. Suomella on kuusijäseninen arktinen parlamentaarikkovaltuuskunta, johon lisäkseni alueeltamme kuuluu Mirja Vehkaperä.

Maailmassa on kahdeksan arktista maata. Pohjoismaiden lisäksi jäseniä ovat Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada. Ne muodostavat Arktisen Neuvoston, yhden tärkeimmistä arktisen politiikan toimijoista.

Neuvosto käsittelee arktisen alueen hallitusten ja ihmisten kohtaamia ongelmia ja haasteita. Kukin jäsenmaa toimii vuorollaan neuvoston puheenjohtajamaana.

Suomen puheenjohtajuuskausi alkoi toukokuussa 2017. Kaksivuotiskauden kärkiteemoja ovat ympäristönsuojelu, viestintäyhteydet, meteorologinen yhteistyö ja koulutus. Näillä aloilla Suomessa on myös kansainvälistä huippuosaamista.

Ympäristönsuojelussa isoin tavoite on vähentää mustan hiilen määrää. Toimivat viestintäyhteydet mahdollistavat pitkien etäisyyksien alueella palveluita, kuten opetusta saamen kielellä ja terveydenhoidon palveluja etäyhteyksin. Samalla ne lisäävät saavutettavuutta ja luovat turvallisuutta. Meteorologinen yhteistyö on tärkeää sää- ja jääpalvelujen kehittämisen sekä ilmastotutkimuksen kannalta. Koulutus on avain kestävään kehitykseen.

Tiedämme, että ilmastonmuutoksen myötä arktiset elinolosuhteet muuttuvat paljon nopeammin kuin elinolosuhteet muualla maailmassa. Siksi on tärkeää, että Suomi korostaa YK:n kestävän kehityksen Agenda2030 -tavoitteita sekä vahvistaa sidettä tavoitteiden ja Arktisen neuvoston toiminnan välillä.

Yhteisten tavoitteiden eteen tarvitaan konkreettisia ehdotuksia ja tekoja – ei vain valtioiden tasolla vaan myös yrityksissä, yhteisöissä ja paikallishallinnossa. Esimerkiksi Oulussa tehdään kauaskantoista arktista politiikkaa. Yksi konkreettinen esimerkki on lentoreitti, tunnin lento Oulu-Tromssa-Luulaja. Se tukee niin elinkeinoelämän, koulutuksen ja tutkimuksen kuin matkailun kehittämistä.

Lensin Oulusta alkuviikoksi Tromssaan, jossa on Arctic Frontiers -konferenssi, arktisten toimijoiden kansainvälinen keskusteluareena. Suomi oli tapahtumassa ministeri Bernerin johdolla laajasti edustettuna. Esillä oli niin datakeskukset ja kaapeliyhteydet, kauppaesteiden purku, infrainvestoinnit ja -yhteydet, jäämeren rataselvitys kuin Lapin matkailu.

Suomen arktisen tulevaisuuden kannalta on keskeisintä, millaista roolia EU tavoittelee arktisessa politiikassa. Se tarkoittaa yhteisiä tavoitteita ja aktiivista vaikuttamistyötä Euroopan parlamentin ja komission linjauksiin.