Sinituuli: Arktisen arjen puolesta

Valtakunnan tasolla tehdään ihmisenkokoista politiikkaa ja haetaan kestäviä ratkaisuja, toteaa Kokoomuksen varapuheenjohtaja, oululainen Mari-Leena Talvitie.

Kun Kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie lähti Arktisten alueiden valtuuskuntien kokoontumiseen Inariin, hän pakkasi laukkuun mukaan myös ulkoilukengät. Tiedossa oli, että tapaamisen aikana päästäisiin myös luontoon.

Ekaluokkalaisena partion aloittaneelle Talvitielle samoilu metsäpoluilla on luonnollista, ja eduskunnan partioparlamentin puheenjohtajalle tällaiset työtehtävät ovat mieluisia.

Suomi on yksi maailman kahdeksasta arktisesta valtiosta, joilla on alueita napapiirin pohjoispuolella. Talvitie taas on yksi kuudesta kansanedustajasta, jotka muodostavat Suomen arktisen valtuuskunnan.

– Arktinen alue toimii maapallomme jäähdyttäjänä. Täällä ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat ainakin kaksi kerta muuta maailmaa nopeampia. Tarvitsemme enemmän yhteistyötä ja tutkimusta päätöksenteon tueksi.

Arktisten maisen valtuuskunnat ovat koolla joka toinen vuosi. Kaksi vuotta sitten Talvitie oli mukana Venäjällä Ulan-Udassa, jossa tehtiin aloite maiden ympäristöministerien kokouksen järjestämiseksi. Kokous toteutui lokakuussa 2018 Rovaniemellä.

 

Paikka puoluejohdossa avaa ovia

Jo ennen kansanedustajuutta eduskuntatalo ovettomine hisseineen tuli Mari-Leena Talvitielle tutuksi hänen toimiessaan kolme kautta kansanedustajan avustajana.

Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana hänet valittiin Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajaksi 2014. Se avasi oven ministeriryhmään jo ennen kuin Talvitie keväällä 2015 äänestettiin kansanedustajaksi. Viime kesänä puoluekokous valitsi hänet puolueen varapuheenjohtajaksi.

– Tosiasia on, etten tiedä millaista on olla ensimmäisen kauden rivikansanedustaja, hän toteaa ilman itsekehua.

Puoluevaltuuston puheenjohtajana Talvitie luonnehtii toimineensa enemmän kentän äänenä, niin kokoomustoiminnassa kuin ministeriryhmässä. Evästykset olivat sisäiseen kokoomustoimintaan, kun taas varapuheenjohtajana reviirinä on päivänpolitiikka.

Varapuheenjohtajana Talvitie kokee voivansa tuoda entistä paremmin esiin pohjoisen ääntä. Pesti tuo mukanaan vaikutusvaltaa, näkyvyyttä ja enemmän poliittista vastuutyötä.

Pohjoisen asiat ovat usein myös koko Suomen asioita.

– On tärkeää, että Euroopan suurin sisäkampus eli arktinen Linnanmaan yhteiskampus rakentuu Ouluun. Se nivoo vetovoimaisen tiedeyliopiston ja ketterän ammattikorkeakoulun. VT 4 ja Oulun satama ovat kunnossa, lentoyhteydet toimivat ja tavoitteena on neljän tunnin junayhteys Helsinkiin. On myös valtion etu satsata alueelle, joka on tulevaisuuden – eli lasten ja nuorten – maakunta.

Oulun yliopistosta ympäristörakennustekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Talvitie toteaa, että esimerkiksi rakentamis- ja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuun saaminen Oulun yliopistolle yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa oli opiskelijoille ja elinkeinoelämälle merkittävä asia.

 

Tavoitteena on hyvä arki

Kun Mari-Leena Talvitieltä kysyy, millaista politiikkaa hän haluaa tehdä, vastaus on: ihmisenkokoista politiikkaa. Sitä on kaikki, mikä vaikuttaa ihmisten sujuvaan arkeen, työelämään, opiskeluun, perhe-elämään ja vapaa-aikaan.

– Ihmisenkokoinen politiikka on arjen sujuvuutta, toimivia palveluita, terveitä rakennuksia ja turvallista lähiympäristöä, kuten pyöräteitä ja lähiliikuntapaikkoja. Se on myös osaamisen päivittämistä, jotta on osaavaa työvoimaa elinkeinoelämälle.

Näkemystä ihmisenkokoiseen politiikkaan Talvitie saa myös omakehittelemä konseptinsa Kansanedustajan kyselytunnin kautta. Reilun kolmen vuoden aikana tilaisuuksia on pidetty parikymmentä Kärsämäeltä Kempeleeseen ja Oulusta Kalajoelle.

– On hyvä käydä keskusteluja ja olla tavattavissa myös vaalien välillä.

Kestäviä ratkaisuja tarvitaan niin ympäristölinjauksissa, kaavoituksessa, liikkumisessa kuin erilaisissa uudistuksissa.

– Ensi kaudella on kyettävä päivittämään yhteiskunnan rakenteita ja siirrettävä ajattelua hallinnon sijaan ihmisiin. Se tarkoittaa käyttäjälähtöisyyttä ja yrittäjäystävällisyyttä.

Päivitettävä riittää perhevapaajärjestelmässä, työmarkkinoissa kuin jatkuvan oppimisen polussa, siis siinä miten voi opiskella ja tehdä töitä limittäin.

Toiselle kansanedustajakaudelle pyrkivä Talvitie toteaa, että suurin päivitystarve on sosiaaliturvan kokonaisuudessa, josta on syytä saada eri puolueiden välinen yhteinen ratkaisu.

– Tärkeää on tehdä päivitykset niin, että jälkipolvetkin sanovat, että uudistukset ovat olleet hyviä. Ja ne on kannattanut tehdä, kahden tyttären äiti toteaa.

 

Vertaus kolmijalkaisesta tuolista

Ympäristö on näkynyt Mari-Leena Talvitien, tyttönimeltään Kairivaaran, teemoissa jo ensimmäisistä kunnallisvaaleista vuonna 2000 saakka.

– Ympäristö ole lahjaa menneiltä sukupolvilta, vaan lainaa tulevaa sukupolvilta, hän siteeraa.

– Oman politiikkani pohja on jo pitkään ollut kuin kolmijalkainen tuoli. Yksi jalka on ekologiset asiat, toinen sosiaaliset asiat, kuten kulttuuri ja alueasiat, ja kolmas taloudelliset asiat. Kaikki tietävät, miten käy, jos yhden jalan unohtaa tai se katkeaa. Nämä kolme huomioimalla syntyvät kestävät ratkaisut.

Poliittisilla sopimuksilla ja sitoumuksilla luodaan suunta, minne päin mennään. Lainsäädännön myötä saadaan kannustimia siihen, millaisia valintoja ihminen voi tehdä ja mitä kannattaa tehdä.

– Tarvitsemme päästötöntä energiaa sekä kannustimia tehdä ympäristöystävällisiä, Suomen olosuhteet ja erityispiirteet huomioivia ratkaisuja.

 

Puolueen ympäristölinjaukset päätetään loppuvuonna

Kokoomus on tällä kaudella ajanut esimerkiksi kivihiilen kieltoa, liikenteen biopolttoaineiden sekoitevelvoitetta, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä sekä päästöhinnoittelua lämmityspolttoaineisiin ja autojen verotukseen.

– Pitkällä aikavälillä liikkumista siis verotettaisiin vain käytön ja sen päästöjen, ei hankinnan mukaan, Talvitie tulkitsee.

Kokoomus valmistelee parhaillaan puolueen ympäristölinjauksia, joista päätetään puoluehallituksessa loppuvuonna. Keskustelussa ovat puhtaat energiaratkaisut, päästöttömämpi liikenne ja se, kuinka ympäristöteknologian ratkaisuista saadaan vientiä.

– Teemana on: vapaus tarvitsee vastuuta. Vastuuta ilmastosta, vastuuta vesistöistä ja vastuuta luonnon monimuotoisuudesta. Kokoomuslaista vastuullista politiikkaa on se, että nähdään kokonaisuus ja tehdään kestäviä ratkaisuja sen pohjalta.

Ensimmäinen lakialoite menossa läpi

Yksi esimerkki Talvitien ihmisenkokoisesta ajattelusta on oululaiskollegojen kanssa tehty lakialoite. Edustajat esittivät, että asunto-osakeyhtiön purkamiseen ei tarvittaisi enää yksimielisyyttä, vaan siihen riittäisi 9/10 enemmistöpäätös.

Talvitie törmäsi lain epäkohtaan toimiessaan Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana 2011–2012.

– Silloin oli suunnitteilla useissa keskeisissä keskustan kortteleissa purkavaa lisä-, uudis- ja täydennysrakentamista, joka nivoutui maanalaiseen parkkiratkaisuun, eli Kivisydämeen.

Kaavamuutokset etenivät vasta, kun yksimieliseen yhtiökokousten lisäksi oli jokaisen osakkaan suostumus.

– Jotkut pitkittivät päätöksentekoa, joko periaatteesta tai sitten perikunta ei löytänyt asiassa yhteistä näkemystä.

Lakialoitteen allekirjoitti yli sata kollegaa ja se on ollut lausuntokierroksella.

– Hallituksen esitys tullee loppuvuonna eduskuntakäsittelyyn. Siten laki voisi tulla voimaan ensi vuoden keväällä, tai viimeistään kesän jälkeen, Talvitie iloitsee.

 

ELSI SALOVAARA

 

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Kokoomuksen Talvitie: Asunto-osakeyhtiölain muutos uudistaa rakennuskantaa

Tiedote 25.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie iloitsee hallituksen uudesta esityksestä, joka tähtää asunto-osakeyhtiölain muuttamiseen. Muutoksen myötä yhtiökokous voisi 4/5 määräenemmistöllä päättää rakennuksen purkamisesta ja tilalle suunnittelemasta uudisrakentamisesta. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan jo 1 päivänä tammikuuta 2019.

Talvitie teki aiheesta kirjallisen kysymyksen ja lakialoitteen (LA 105/2016 vp) alkukaudella, yhdessä viiden oululaiskollegan kanssa. Esitys kumpuaa hallitusohjelman tavoitteesta sujuvoittaa asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa, erityisesti esteettömyys- ja täydennysrakentamisessa. Toteutuessaan se uudistaa rakennuskantaa ja helpottaa asunto-osakeyhtiöissä olevia laajoja esteettömyys- ja peruskorjaustarpeita.

”Törmäsin asunto-osekeyhtiölain epäkohtaan ja sen haittavaikutuksiin toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana (11-12). Silloin Oulun ydinkeskustassa oli suunnitteilla useissa kortteleissa purkavaa lisä- ja täydennysrakentamista. Oli kohtuutonta, että isoja hankkeita ja päätöksentekoa saatettiin pitkittää yksittäisten henkilöiden toimesta, eikä taloyhtiöillä ollut mahdollisuuksia edetä asiassa”, Talvitie pohtii.

”Asunto-osakeyhtiöissä on lähes puolet Suomen asunnoista ja siten ne muodostavat huomattavan osan kansallisvarallisuudestamme. Kaupunkien ja keskustojen kehittymistä on hidastanut tai jopa estänyt se, että hankkeissa on vaadittu yksimielisen yhtiökokouksen lisäksi jokaisen osakkaan suostumus.”, Talvitie valottaa.

Esityksessä ehdotetaan asunto-osakeyhtiölain muuttamista rakennuksen purkamisen ja uusrakentamisen helpottamiseksi. Tavoitteena on asunto-osakeyhtiön päätöksenteon helpottaminen siten, että samalla turvataan osakkaiden asuminen, asuntovarallisuuden arvo ja muut asunto-osakkeiden tuottamat oikeudet sekä vakuudenhaltijoiden oikeudet.

”Purkava uusrakentaminen keskittyy kasvavien kaupunkiseutujen 1960—80 -luvuilla rakennettuihin taloyhtiöihin, joilla on edessä laajoja peruskorjauksia. On useita tapauksia, joissa rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen tilalle on kannattavampaa kuin laaja peruskorjaus. Esitys siis helpottaa kasvavien kuntien ja kaupunkien täydennysrakentamista ja rakennuskannan uusimista”, Talvitie sanoo.

Ehdotuksen mukaan yhtiökokous voisi päättää 4/5 määräenemmistöllä sellaisesta purkamisesta ja uusrakentamisesta, jossa osakkaiden yhdenvertaisuusperiaate toteutuu.

”Kasvavilla kaupunkiseuduilla purkava uudisrakentaminen on merkittävä keino vastata asuntotuotantotarpeeseen. Toivottavasti eduskuntakäsittely ympäristövaliokunnassa sujuu jouhevasti ja laki tulisi voimaan ensi vuoden alusta. Eduskuntakäsittelyssä on syytä vielä tarkastella ja arvioida asian verotuksellisia kysymyksiä”, Talvitie linjaa.

Lisätietoja:
Mari-Leena Talvitie
puh. 044 527 3288

Ympärivuotinen haku ammatilliseen koulutukseen

Julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 3.10.

 

Suomessa on pitkän taantuman jälkeen talouskasvun aika. Työllisyys on lähellä 72 % ja siten korkeimmillaan 27 vuoteen. Kasvua kuitenkin rajoittaa vapaiden työpaikkojen ja osaavan työvoiman heikko yhteys, eli kohtaanto-ongelma.

Siksi resursseja on lisätty täsmätoimiin, kuten muunto- ja täydennyskoulutuksiin.

Kohtaanto-ongelman yksi juurisyy on se, että yhteiskunta on 2000-luvulla kuin huomaamatta ”syrjäyttänyt” nuoria, erityisesti poikia, peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta. Havahduin tähän syvemmin, kun toimin Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja kuuntelin dosentti Matti Rimpelää. Hän puhui lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman yhteydessä syrjäytetyistä, ei syrjäytyneistä nuorista.

Silloin Oulussa oli satoja alaikäisiä nuoria vailla toisen asteen opiskelupaikkaa tai he olivat keskeyttäneet opinnot. Jos opiskelusuunta ei ollut tuntunut oikealta, sen vaihtoon oli mahdollisuus vain keväisin. Tiedämme miten käy, jos 17-vuotiaan opiskelumotivaatio laskee ja hän joutuu odottamaan puoli vuotta ennen uutta hakua.

Millaisia ratkaisuja eduskunta on luonut ammatillisen koulutuksen päivittämiseksi? Tähän on puututtu niin moniammatillisella yhteistyöllä, opiskelupaikkojen päivityksillä ja lisäyksillä, opinto-ohjauksessa kuin lainsäädännöllä. Opetusministeri Grahn-Laasosen johdolla yhdessä kentän kanssa on uudistettu lainsäädäntö – niin ohjaus, säätely, rahoitus kuin tutkintojen kuin koulutuksen toteuttamismuodot. Se vastaa opiskelijan ja työnantajan tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat on poistettu. Opiskelija voi rakentaa työ- ja opiskelutilanteeseensa sopivan opintopolun.

Avainsanoja ovat jatkuva haku, oppi- ja koulutussopimukset, henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma, erityinen tuki ja lakisääteinen opiskelijapalaute.

Aiemmin kapea-alaisia tutkintoja oli 350. Kuinka moni 16-vuotias tiesi siitä kirjosta, mitä hän haluaa opiskella? Uudet tutkinnot ovat laaja-alaisempia ja niitä on 164. Nuori voi hakea koulutukseen ympärivuotisesti, opiskella joustavammin sekä osin töissä, osin koulussa koulutus- tai oppisopimuksella. Esimerkiksi Oulun seudun ammattiopiston OSAOn OVI-toiminta on jatkuvasti auki oleva hakijapalvelu, josta kuka tahansa saa ohjausta ja neuvontaa OSAOon hakemiseen.

Oulussa vain muutama viime keväänä peruskoulun juuri päättänyt nuori oli vailla opiskelupaikkaa. Toki edelleen on satoja nuoria, joilla ei ole opiskelu-, työ- tai työpajapaikkaa. Nuorten asiat tarvitsevatkin panostuksia sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin, tukitoimiin kuten etsivään nuorisotoimintaan että koulutukseen.