Oulu mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun – Kokoomuksen Talvitie: Lapset ja perheet kiittävät!

Syksyllä 2018 ensimmäistä kertaa käynnistynyt 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu jatkuu ja laajenee. Ensi syksynä käynnistyvälle toiselle kierrokselle on valittu yhteensä 27 kuntaa. Kokeilun ensimmäisellä kierroksella mukana on ollut yhteensä 19 kuntaa, joista 14 on päättänyt jatkaa myös toiselle kierrokselle.

Mukana toisella kierroksella on myös Oulu. Kokoomuksen kansanedustaja ja kokoomuksen varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie iloitsee, että kotikaupunki on mukana kokeilussa.

”Tämä on innostava uutinen kaikille oululaisille 5-vuotiaille ja heidän perheille. Varhaiskasvatuksella luodaan pohjaa tulevaisuuden oppimiselle, hyvinvoinnille ja tasa-arvolle. Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuminen on edelleen pohjoismaisittain alhaisella tasolla. Tavoitteena on, että entistä useampi osallistuisi ja siihen kokeilu luo hyvän kannustuksen. Hienoa, että Oulu kasvavana suurena kaupunkina on siinä mukana”, Talvitie toteaa.

Kokoomus julkaisi eduskuntavaaliohjelmansa torstaina. Puolueen tavoitteena on tehdä esiopetuksesta kaksivuotista. Tämä tarkoittaisi, että kaikki 5-6 –vuotiaat lapset pääsisivät osallistumaan 20 tuntia viikossa ilman että perheet maksaisivat varhaiskasvatusmaksuja. Näin vahvistettaisiin koulutuksellista tasa-arvoa ja tasoitettaisiin lasten tietä koulun alkuun.

”Lapset ja perheet kiittävät! Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa opitaan leikin ja laulun kautta, lapsen luontaista kehitystä ja kiinnostuksen kohteita mukaillen, tärkeitä taitoja. Siellä herätetään innostusta ja opitaan oppimaan. Nyt jatkettu ja laajennettu 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu luo myös pohjaa kaksivuotiselle esiopetukselle”, Talvitie toteaa.

Kokeilun toisella kierroksella valtion rahoitusvastuu kokeilusta kaksinkertaistuu. Asiakasmaksujen menetyksestä korvataan kunnille 40 prosenttia, kun ensimmäisellä kierroksella korvaus oli 20 prosenttia. Kokeilu kasvatti suosiotaan toisella kierroksella myös valtakunnallisesti. Nyt mukana on yhteensä 27 kuntaa ja 18 600 lasta. Tämä tarkoittaa liki kolmannesta kaikista Suomen 5-vuotiaista.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Kokoomuksen Talvitie: Lisätalousarviosta tärkeitä panostuksia Ouluun

Oululainen kansanedustaja ja Kokoomuksen varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie on tyytyväinen hallituksen lisäpanostuksiin lisätalousarvioesityksessä.

Kun poliisi julkisti tammikuussa useita lapsiin kohdistuneita seksuaalirikosepäilyjä, oululaiset kansanedustajat vaativat valtiolta lisäresursointia. Tänään valtioneuvosto on päättänyt lisätalousarviossa näistä toimista, joista Ouluun arvioidaan kohdentuvan kaiken kaikkiaan 1,85 miljoonaa euroa.

”Valtion toimet ja resursointi Ouluun ovat mittavia ja vaikuttavia. Nämä toimet tukevat matalan kynnyksen lapsi- ja nuorisotyötä, ennaltaehkäisevää toimintaa sekä lisäävät niin toimijoiden yhteistyötä kuin turvallisuusviranomaisten resursseja”, kertoo Talvitie.

Talvitie nostaa esimerkeiksi lisäpanostuksen nuorisotyöhön (300 000 euroa) sekä lasten ja nuorten psykososiaaliseen tukeen, josta tulee Ouluun pilotti (500 000e). Yhtä lailla on tärkeää panostaa uudenlaisiin toimiin netissä ja tukea niin vanhempia kuin koulujakin, esimerkiksi Grooming ilmiön torjunta kouluissa ja opetustoimen henkilöstön koulutus 600 000e (arvioitu jyvitys) sekä nettipoliisitoiminnan vahvistaminen (Ouluun 2htv + KRP:n tuki) 150 000 euroa.

”Lasten ja nuorten yksinäisyys ja siitä johtuva yhteisön kaipuu ovat aikamme ilmiö. Toimet, jotka vahvistavat lapsille ja nuorille harrastuksia, mielekästä tekemistä sekä antavat tukea nuorille ja perheille, jotka sitä tarvitsevat ovat vaikuttavia”, huomauttaa Talvitie

Aiemmin hallitus kohdensi Oulun ensi- ja turvakoti ry:lle sekä Vuollen setlementti ry:lle (Oulun poikien talo) yhteensä 250 000 euron avustukset sekä Väestöliitto ry:lle 180 000 euron avustuksen. Nämä kaikki tekevät tärkeää ennaltaehkäisevää työtä.

Lex Talvitie vauhdittaa täydennysrakentamista

(Julkaistu Kalevassa ke 6.2.2019)

Hyväksyimme eduskunnassa tammikuussa yksimielisesti asunto-osakeyhtiölain muutoksen, jonka kollegat ympäristövaliokunnassa nimesivät lakialoitteen pohjalta Lex Talvitieksi. Se koskettaa purkavaa uusrakentamista eli rakennushanketta, jossa yhtiön omistama asuinrakennus puretaan kokonaan tai osittain ja tilalle rakennetaan suurempi kerrosala ja useampia huoneistoja.

Purkavan uusrakentamisen hankkeissa laki on aiemmin vaatinut yksimielisyyden ja jokaisen osakkaan suostumuksen. Ne korvataan vaatimuksella neljä viidesosan määräenemmistöstä sekä vastustavan osakkeenomistajan oikeussuojasta, joka on osakkeiden lunastus käypään hintaan. Laki tulee voimaan ripeästi eli 1. maaliskuuta 2019.

Lex Talvitie eli lakimuutos helpottaa rakennusten, jotka ovat käyttöikänsä päässä tai niitä ei ole kokonaistaloudellista peruskorjata, purkamista. Tilalle voidaan rakentaa uusia, esteettömiä, toimivia rakennuksia, koteja ihmisille – erityisesti hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Muutoksella siis vauhditetaan kaupunkien ja kuntakeskusten asunto- ja täydennysrakentamista sekä helpotetaan alueiden kehitystä.

Polku lakialoitteesta hallituksen esitykseksi on ollut pitkä. Törmäsin kyseiseen epäoikeudenmukaisuuteen eli siihen, että joku taho vastustaa muiden kannattamaa hanketta ja rahastaa sillä, toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 2011-2012.

Kun sain kansalaisilta luottamuksen eduskuntaan, teimme aiheesta keväällä 2016 oululaiskollegoiden kanssa kirjallisen kysymyksen ja syksyllä lakialoitteen, joka sai 105 kansanedustajan tuen. Tutkimusten ja asiantuntijatyöryhmän kautta oikeusministeriö aloitti kattavan ja laadukkaan lain valmistelun. Se taas mahdollisti ripeän eduskuntakäsittelyn eli säädimme lain alle neljässä kuukaudessa.

Merkittävä osuus suomalaisten varallisuudesta sijaitsee asunnoissa ja asunto-osakeyhtiön omistamissa rakennuksissa. Tilastokeskuksen (2016) mukaan yli 380 000 asuntoa sijaitsee kerrostaloissa, jotka ovat 40—60 vuotta sitten rakennettuja. Vertailun vuoksi 10—30 vuotta sitten rakennetuissa kerrostaloissa on noin 140 000 asuntoa.

Avaimet alueiden asunto- ja täydennysrakentamiseen ovat nyt yhteistyössä taloyhtiöillä, alan toimijoilla ja kaupungeilla. Ympäristövaliokunta korostaakin tarvetta vakiinnuttaa hyviä toimintamalleja niin rakennuttamisen, rahoittamisen kuin maankäyttösopimusten suhteen ja jakaa tietoa niistä tehokkaasti. On noussut esiin, että määräenemmistövaadetta olisi syytä laajentaa ensi kaudella myös kiinteistö-osakeyhtiöpuolelle.

Mari-Leena Talvitie
Kansanedustaja (kok.)