Joustava haku ehkäisee syrjäytymistä

Julkaistu Kalevan Eduskunnasta -palstalla 4.9.2019

Olemme tottuneet, että syksy on opiskelun aloittamisen aikaa. Kuitenkin toisen asteen ammatilliseen koulutukseen voi nykyään hakeutua opiskelemaan joustavasti, jatkuvalla haulla. Tämä ennaltaehkäisee nuorten, erityisesti poikien, syrjäytymistä.

Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että jokainen suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Se avaa ovia työelämään ja jatko-opiskeluun. Yleisimmät syyt toisen asteen keskeyttämiseen, ovat puutteelliset taidot eli kokemus siitä, ettei pärjää opinnoissa ja väärän alan valinta.

Väärän alan valintaan auttaa uusi joustava, jatkuva haku. Puutteellisiin taitoihin helpotusta tuo opiskelijan saama erityinen tuki toisella asteella. Tosin vielä vaikuttavampaa olisi varhainen tuki alakoulussa. Jotta jokainen oppisi lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan jo 0-2-luokalla.

Toimin eduskuntatyön ohella Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) hallituksen puheenjohtajana. Osekk on Suomen suurin toisen asteen koulutuksenjärjestäjä.  Ammattiopistomme koulutusryhmistä suurin osa on täynnä ja opiskelijoiden työllistyminen korkea, noin 90 %. Kuitenkin osa opiskelijoista tarvitsee yhä enemmän tukitoimia ja joku keskeyttää opinnot tuesta huolimatta.

Osa koulutuksestamme, kuten maa- ja metsäkone- sekä maanrakennuspuoli, tarvitsevat raskasta kalustoa ja kalliita investointeja. Näillä aloilla on alueellamme pulaa työntekijöistä ja valmistuneiden työllisyysaste on korkea. Olemmekin esittäneet, että opetus- ja kulttuuriministeriö kohdentaisi lisärahoitusta nimenomaan raskaan kaluston koulutuksiin, sekä opiskelijoiden tarvitsemiin tukitoimiin.

Mitä tekee hallitus? Se ajaa kallista oppivelvollisuusiän nostoa ja 1000 opettajan palkkaamista toiselle asteelle. Resurssit  kohdentuisi kaikille jälkikäteen, kun tarve on osalle ja varhaiseen tukeen.

Nostosta tulisi kustannuspainetta myös kunnille, koska valtio ei pystyisi maksamaan kuluja täysimääräisenä. Kunnat joutuisivat taas etsimään lisäsäästöjä peruskoulusta. Kuntien sieltä tekemät säästöt sekä hukassa oleva vanhemmuus näkyvät heikompina taitoina, käytöshäiriöinä sekä opettajien väsymisenä. Oppivelvollisuusiän nosto ei ole ratkaisu mihinkään näistä.

Viime kaudella resursoitiin nimenomaan eniten tukea tarvitsemia toisen asteen opiskelijoita. Siksi pienituloisten perheiden nuoret saivat oppimateriaalilisän, lähes 50 euroa kuukaudessa. Lukiolaisen opintotuki nousi yhdeksästä kymmeneen kuukauteen. Lisäksi vanhempien tulot eivät enää vaikuta opintotukeen, kun nuori asuu itsenäisesti toisella paikkakunnalla. Toivottavasti nämä säilyvät jatkossakin.

 

Mari-Leena Talvitie

kansanedustaja (kok)

 

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Mari-Leena Talvitie: Kuntien veroeuroja hukassa

Julkaistu Verkkouutisissa, lue juttu nettisivuilta: https://www.verkkouutiset.fi/mari-leena-talvitie-kuntien-veroeuroja-hukassa/

Kansanedustaja kehottaa hallitusta reagoimaan pikaisesti kuntien yllättäviin rahoitushuoliin.

Kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie kertoo olevansa huolissaan siitä, että kuntien verotulokertymät ovat jääneet tuntuvasti ennakkoarvioista.

Kuntaliitto on esittänyt omana arvionaan, että verotuksen tietojärjestelmämuutoksesta johtuen kunnilta jäisi saamatta jopa 400 miljoonaa euroa niille kuuluvista verotuloista tänä vuonna.

– Ympäri Suomen kuuluu sekä isoista että pienistä kunnista huolestuttavaa viestiä verotulojen sukelluksesta. Valtion tilityshässäkän vuoksi veroeurot eivät löydä tietään kuntiin. Verottaja kerää kuntaverot, jotka tilitetään edelleen kunnille. Häiriöt verojen tilityksessä ovat kuntien palveluiden rahoittamisen kannalta vakavia, Mari-Leena Talvitie toteaa tiedotteessa.

Hämmentävä tilanne kunnissa johtuu merkittävissä määrin uuden tulorekisterin käyttöönotosta. Järjestelmä ei ole toiminut toivotulla tavalla, minkä vuoksi kunnat eivät ole saaneet niille kuuluvia tuloja.

Talvitie on huolissaan kuntien kyvystä turvata jokapäiväiset kuntapalvelut normaalisti. Puuttuvat verotulot voivat olla osalle kunnista niin merkittäviä, että ne joutuvat ottamaan lainaa selvitäkseen loppuvuoden menoistaan.

– Odotan hallitukselta nopeaa reagointia. Kuntien on saatava syksyn aikana niille kuuluvat rahat. Jos eurot uhkaavat loppua kuntien kassoista, merkittävien kuntapalveluiden, kuten päiväkotien, koulujen ja vanhustenhoidon, rahoitus vaarantuu. Haluaako hallitus, että valtion tilityshässäkän vuoksi kuntien on otettava hätälainaa, jotta opettajien ja hoitajien palkat saadaan maksettua? Hätälainakaan ei ole ilmaista, Talvitie sanoo.

Ensi vuoden taloussuunnittelu on kunnissa nyt loppusuoralla. Tarkka taloussuunnittelu muuttuu mahdottomaksi, jos kunnat eivät tiedä, miten tämä järjestelmämuutoksista johtuva ongelma ratkaistaan.

– Kunnissa tehdään budjettivalmistelua suuressa epävarmuudessa, kun ei tiedetä paljonko veroeuroja on ensi vuonna tulossa. Kunnat joutuvat tekemään tiukkoja budjetteja ja nostamaan jopa kuntaveroa ensi vuotta koskevan epävarmuuden vuoksi. Hallituksen on ratkaistava tilityshässäkkä nopeasti ja ohjattava hukassa olevat eurot kunnille, Talvitie sanoo.