Kokoomuksen Talvitie: Energia-avustusten hakuprosessit eivät toimi

Tiedote 21.10.2020
Julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie on jättänyt ympäristöministerille syyskuun lopussa kirjallisen kysymyksen asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen energia-avustuksista ja niiden hakuprosessin toimimattomuudesta.

Marinin hallitus päätti viime vuonna, että energiatehokkuutta parantavat korjaushankkeet toteutetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n energia-avustusten kautta. Avustusta voivat hakea asuinrakennuksen omistavat henkilöt, taloyhtiöt ja ARA-yhteisöt. Avustuksen määrä yhteensä kolmelle vuodelle 2020-2022 on 120 miljoonaa euroa ja enimmäismäärä on enintään 4 000 euroa tai 6 000 euroa per huoneisto. Avustusten hakemisessa on kuitenkin ilmennyt merkittäviä ongelmia.

”Jo viime vuoden puolella hallituksen kaavailemat energia-avustukset aiheuttivat toimivalle markkinalle hiljentymistä, lähes pysähtymistä. Ihmiset, niin yrityksissä kuin taloyhtiöissä jäivät odottamaan ohjeistusta. Hakujärjestelmät aukesivat alkuvuoden sijaan vasta kesäkuussa 2020”, Talvitie summaa hakuprosessin toimimattomuutta.

Syyskuun 2020 puolessa välissä tilanne oli se, että hakemuksia oli tullut noin 1 400 kappaletta. ARA:ssa oli hakemuksia noin 30 miljoonan euron edestä ja niitä oli myönnetty vasta yli 3 miljoonaa euroa. Päätöksiä on tehty lähinnä koskien pien- ja paritaloja. Pääosa taloyhtiöistä kuten myös yrittäjät ja asiakkaat odottavat edelleen ARA:n päätöksiä, vaikka ovat jättäneet hakemukset heti lain voimaan tullessa eli alkuvuodesta.

Talvitien mukaan on tärkeää, että kun poliittisia linjauksia tehdään niihin liittyvät mahdolliset uudet järjestelmät ovat toteutettavissa. Ihmiset eivätkä toimivat markkinat kaipaa yhtään turhaa työtä tai raskasta lisäbyrokratiaa. Lisätukien sijaan hallituksen olisi selvitettävä muita keinoja edistää energiatehokasta rakentamista.

”Olemme ehdottaneet, että byrokraattisen haun sijaan ihmiset voisivat saada pientalojen ja paritalojen energiaremontteihin kannustimia ja tukea kotitalousvähennyksen laajentamisen ja korotuksen kautta. Se olisi nopea ja toimiva väylä. Laajemman kotitalousvähennyksen kautta toteutettu tuki olisi yksinkertainen ja nopeasti käyttöönotettavissa sekä estäisi samalla myös harmaata taloutta”, Talvitie esittää.

Kirjallinen kysymys on luettavissa täällä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_711+2020.aspx 

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Laajennetaan ja nostetaan kotitalousvähennystä

(Julkaistu Kaleva Median paikallislehdissä 10/2020)

 

Poikkeuksellinen korona-aika on muuttanut kotona elettyä arkea, niin töiden kuin muiden tarpeiden ja toimintatapojen osalta. Keväällä monessa perheessä tasapainoiltiin etätöiden ja koululaisten etäkoulun ja lastenhoidon kanssa. Toivotaan, ettei siihen tarvitse enää palata. Erityisesti iäkkäämmät ihmiset ovat tarvinneet apua niin hoivaan, siivoukseen kuin ruokatoimituksiin. Monissa kodeissa on teetetty pieniä remontteja.

 

Tässä ajassa on siis monta hyvää syytä tarttua kokoomuksen ehdotukseen siitä, että laajennetaan ja nostetaan kotitalousvähennystä sekä luodaan yli 75-vuotiaille oma ”superkotitalousvähennys”. 

 

Laajennettu kotitalousvähennys on hyvä tapa edistää kotona tehtävän työn teettämistä ja pyörittää talouden rattaita. Tämä loisi asiantuntijoiden mukaan jopa tuhansia uusia työpaikkoja. Samalla se on tehokas keino ehkäistä ja vähentää harmaata taloutta.

 

Kuitenkin vihervasemmisto-hallitus keskustan tukemana on toiminut päinvastoin. Se kavensi ja alensi kotitalousvähennystä, 150 eurolla sekä laskemalla vähennysprosentteja 5-10. Miksi juuri nyt, kun pitäisi tavoitella työllisyyden nousua ja harmaan talouden torjuntaa. Hallituksen teot eivät täsmää tavoitteiden kanssa.

 

Kotitalousvähennyksen on tarkoitus mahdollistaa arkea helpottavien palveluiden hankkimista, erityisesti lapsiperheille ja ikääntyneille. Sen laajentaminen on tärkeää, sillä korona uhkaa palvelualojen työpaikkoja. Kokoomus on ehdottanut, että vähennystä laajennettaisiin eri energiaremontteihin, toisen puolesta kaupassa ja apteekissa asiointiin ja ruokapalveluihin sekä luotaisiin yli 75-vuotiaille oma ”superkotitalousvähennys”. 

 

Ikäihmisten osuus väestöstämme nousee. On tärkeää tehdä parannuksia ja helpotuksia heidän toimeentuloon ja palveluihin sekä tukea kotona-asumista. Tähän yksi merkittävä kohennus olisi ns.superkotitalousvähennys yli 75-vuotiaille. Siinä verovähennysoikeus nostettaisiin 70 prosenttiin ja 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea heille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. 

 

Kokoomuksen superkotitalousvähennys pohjaa Sitran eli Suomen itsenäisyyden rahaston laskelmiin. Siitä hyötyisivät ikäihmisten lisäksi myös omaiset ja muu lähipiiri. Pitkällä aikavälillä se vähentäisi kuntien vanhuspalvelujen kysynnän kasvua. Mallista hyötyisivät myös hoiva-, hoito- ja siivouspalveluja tekevät paikalliset pienyritykset, jotka voisivat kysynnän kasvaessa palkata lisää työntekijöitä.

 

Kotitalousvähennyksen laajentamisen olisi yksinkertainen ja ripeä keino edistää ja vauhdittaa kotitalouksien järkivihreitä energiaremontteja. Perheiden rahapussit ja ilmasto kiittäisivät, kun sekä lämmitykseen kuluva euromäärä että päästöt pienenisivät.

Ympäristöministeri haluaa kuitenkin edetä hitaiden ja byrokraattisten energia-avustushakemusten keinoin, joista suurin osa on edelleen hakemusjonossa. 

 

Ajattelen, että kaikki kodeissa tehtävä työ on arvokasta. Olkoon se hoivaa, siivousta, turvaa tai remontteja, vaikkapa lämmitystapaan. Olemme nostaneet kotitalousvähennyksen laajentamisen esiin eduskunnassa, viimeksi lokakuussa kyselytunnilla. Selvitys asiasta on käynnistetty ministeri Vanhasen toimesta. Toivottavasti toimet johtavat siihen, että voimme laajentaa ja nostaa kotitalousvähennystä ensi vuodelle.

 

Tiekarttojen sijaan päätöksiä työpaikoista

(Julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 16.9.2020)

Koronaviruksen vaikutukset ja yleinen talouskehitys näkyy voimakkaana yrityksissä. Työllisyys on laskenut ja työttömyys noussut. Teknologiateollisuuden Koronapulssi-kyselyn mukaan alan yritykset ovat vähentämässä henkilöstöä 10 000:lla ja heijastusvaikutukset ovat toisen 10 000. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometrissä yritysten odotukset ovat laskeneet merkittävästi.

Talous on myös psykologiaa ja kyse on luottamuksesta tulevaan. Vientiriippuvaisena maana tarvitsemme tilauskirjoihin täydennystä. Tarvitaan ripeitä ja vaikuttavia toimia, jotta yritykset saavat näkymän tulevasta. Talouden rattaat pyörivät, järjestetään tapahtumia ja tehdään kauppaa, jolloin ihmisillä on työtä.

Vaikeat ajat eivät ole syy lykätä työtä lisääviä toimia, vaan syy toimia ripeästi ja kestävästi. Myös kömmähdykset koronatoimissa, lentokentistä testaukseen ja kustannustukiin on korjattava. Säädämme kyllä tarvittavat lait eduskunnassa, jos hallitukselta löytyy tahtoa niitä esittää.

Julkaisimme elokuussa kokoomuksen ehdotukset uudistuksiksi, joilla työtä tekevien määrä kasvaisi yli 100 000 henkilöllä. Se pohjaa valtiovarainministeriön työlle. Keinoina esitämme muun muassa, että puretaan kannustinloukkuja eli tehdään työelämän ja sosiaaliturvan uudistuksia, kevennetään työn verotusta, toteutetaan terapiatakuu, korotetaan opintotuen tulorajoja ja mahdollistetaan paikallinen sopiminen.

Yksi työtä lisäävä ja harmaata taloutta vähentävä toimi on kotitalousvähennyksen nosto ja laajennus. Kokoomukselle kaikki kotona tehtävä työ on arvokasta, on se sitten itsensä, yrittäjän tai työntekijän tekemää ja hoivaa, turvaa, siivousta tai vaikka energiaremonttia.

Olemme esittäneet kotitalousvähennyksen tuplaamista ja sen käyttöalan laajentamista. Esitimme myös yli 75-vuotiaille superkotitalousvähennystä, jolloin verovähennysoikeus nousisi 70 prosenttiin ja 100 euron omavastuu poistuisi. Samalla palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea heille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.

Siinä missä pääministeripuolue haaveilee kuuden tunnin työpäivästä, me kokoomuslaiset haaveilemme siitä, että ihmisellä on työtä ja työpäiviä. Yhtä tärkeä on reilu työelämä, hyvä johtaminen sekä kannustava ja avoin työilmapiiri.

Toimet osaamiseen, vientiin, teollisuuteen sekä kestävään kasvuun ovat tärkeitä. Mutta myös palvelusektori kaipaa ripeitä toimia. Sitä kautta kunnatkin saavat osansa verotuloina. Toivottavasti saamme eduskuntakäsittelyyn budjetin, joka uudistaa Suomea ja luo toivoa tulevaisuuteen.

 

Kokoomuksen Talvitie: Ulkomaalaislain väliaikainen muutos on onneton yritys helpottaa maatalouden kausityövoimapulaa

Tiedote 10.6.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie pitää tänään hyväksyttyä ulkomaalaislain väliaikaista muutosta riittämättömänä maatalouden kausityövoiman saatavuuden turvaamiseksi. Lakimuutoksessa on kyse on turvapaikanhakijoiden mahdollisuudesta hakeutua huoltovarmuuden kannalta välttämättömiin työtehtäviin eli käytännössä maatalouden kausityövoimaksi.

”Olen pettynyt lopputulokseen. Kausityövoiman tarpeeksi on arvioitu yli 16 000 kausityöntekijää. Tänään käsitelty ulkomaalaislain väliaikainen muutos lisää työvoiman saatavuutta enintään muutamilla kymmenillä työntekijöillä. Kokoomus esitti huhtikuussa, että hallitus ryhtyisi viipymättä toimenpiteisiin, joilla ulkomaisen työvoiman saatavuus turvattaisiin työvoimapulasta kärsivillä aloilla koronakriisin aikana. Hallitus ja perussuomalaiset äänestivät yhdessä rintamassa Kokoomuksen esityksen kumoon”, sanoo Talvitie.

Kokoomus on ehdottanut, että lomautetut henkilöt voisivat työskennellä kuukauden maa-, puutarha- ja marjatiloilla ilman, että hän menettäisi lomautuskorvaustaan kokonaan. Kokoomus on myös ehdottanut opintotuen tulorajojen väliaikaista poistoa sekä ulkomaalaisten maataloustyöntekijöiden houkuttelua Saksan mallin mukaisesti. Puolue pitää näitä merkittävinä toimina vahvistaa työvoiman saatavuutta esimerkiksi maataloudessa.

Kokoomus on pettynyt lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työnteko-oikeuden laajentamiseen. Kokoomus näkee ongelmallisena, että henkilön oikeus työntekoon jatkuu silloinkin, kun hänen olisi poistuttava maasta mahdollisimman nopeasti. Talvitien mukaan hallituksen esitys kyseenalaistaa turvapaikkajärjestelmän uskottavuuden järjestelmänä, joka kohdistaa rajalliset resurssit ja avun aidosti hädänalaisille.

”Työnteko-oikeuden laajennus ei kannusta kielteisen päätöksen saaneita henkilöitä noudattamaan paluuvelvoitetta. Esitimme hallituksen esitykseen muutosta, että työnteko-oikeuden laajentaminen rajataan koskemaan vain niitä turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole vielä päätöstä saaneet. Tällä ei olisi ollut suuria määrällisiä vaikutuksia, mutta rajaaminen olisi ollut tarpeellista turvapaikkajärjestelmän uskottavuuden ja kestävyyden kannalta”, Talvitie päättää.

Lisätiedot:
Mari-Leena Talvitie, puh.  044 527 3288

Ikonen ja Talvitie: Jokainen nuori tarvitsee riittävät perustiedot ja -taidot

(Julkaistu Iltalehden Päivän poiminta-palstalla 9.6.2020)

Työelämässä harva pärjää enää pelkällä perusasteen tutkinnolla. Yhä useammassa työpaikassa tarvitaan korkeaa osaamista. On siis tärkeää, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon.

Koronakevät on vaikuttanut monella tapaa kuntien ja koulutuksen järjestäjien toimintaan. Syksyllä on edessä kova työ siinä, että keväällä kasvaneet oppimiserot saadaan kurottua umpeen. Tämä vaatii riittävästi tukea ja ohjausta oppimiseen.

Marinin hallituksen keskeinen koulutuspoliittinen hanke on oppivelvollisuuden laajentaminen 18-vuotiaaksi asti, jonka hallitus olettaa mekaanisesti ratkaisevan ongelmat. Se on kuitenkin keinona kallis ja tehoton tapa taata kaikille toisen asteen tutkinto. Rahat valuvat tuen, ohjauksen ja opetuksen sijaan koulukirjoihin ja -kuljetuksiin.

Kustannusten sijaan merkittävimpiä tekijöitä toisen asteen keskeyttämiseen ovat väärä alanvalinta ja puutteelliset opiskelutaidot. Siksi toisen asteen painopistettä siirrettiin viime kaudella näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Pitkäjänteinen koulutuspolitiikka on vaikuttavin tapa ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä. Tutkimustulokset osoittavat, että panostaminen varhaisiin vuosiin kannattaa, sillä se tasaa kotitaustasta johtuvia oppimiseroja. Viime eduskuntakaudella alennettiin varhaiskasvatusmaksuja merkittävästi ja toteutettiin maksuton varhaiskasvatuksen kokeilu.

Ammatillisen koulutuksen reformi valmisteltiin yhdessä kentän kanssa. Se on ollut voimassa vuodesta 2018. Käytössä on jatkuva, joustava haku eli nuori voi vaihtaa alaa tai hakeutua ammatillisen koulutukseen ympäri vuoden, ei enää vain kevään yhteishaussa. Jokaista nuorta tuetaan laatimalla tutkintopolulle henkilökohtainen opetuksen suunnitelma. Jokaiselle lukiolaisella on oikeus erityisopetukseen. Lisäksi vähävaraisten perheiden lapsilla on oikeus opintotuen ohella oppimateriaalilisään (reilu 400euroa/vuosi).

Pahimmillaan oppivelvollisuusiän nosto johtaa säästöihin perusopetuksesta, ryhmäkoista sekä oppimateriaalien ja koulutuksen laadusta, kun kasvaneet kustannukset on katettava. Kuntaliiton laskelmat kertovat uudistuksen aliresurssoinnista: niissä on kymmenien miljoonien ero hallituksen varaamiin määrärahoihin nähden.

Nuorten syrjäytymistä ehkäistään parhaiten puuttumalla syrjäytymisen juurisyihin. Tämä edellyttää, että katseet käännetään varhaisiin vuosiin ja perusopetuksen laadun vahvistamiseen. Joka vuosi peruskouluista valmistuu 6000 nuorta ilman riittäviä tietoja ja taitoja toisella asteella pärjäämiseen. Tätä ei oppivelvollisuuden laajentamisella paikata vaan sillä, että jokainen lapsi oppii lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan 0-2-luokilla.

Tärkeää on myös se, että jokainen löytää oppimisen ilon peruskoulussa. Se kantaa tietojen ja taitojen ohella toisen asteen tutkinnon suorittamiseen ja jatkuvan oppimisen polulle.

Anna-Kaisa Ikonen

Mari-Leena Talvitie