Tiedote: Kokoomusedustajat: Etäopetus on edelleen pääsääntö, kouluruokailuun tarvitaan täsmennystä

TIEDOTE 22.3.2020

Kokoomuksen kansanedustajat ja kuntavaikuttajat Anna-Kaisa Ikonen, Sari Multala ja Mari-Leena Talvitie peräänkuuluttavat hallitukselta selkeää linjaa kunnille. Hallituksen tekemät rajoitustoimet koronavirusepidemian ehkäisemiseksi vaikuttavat keskeisesti kuntien järjestämisvastuulla oleviin palveluihin.

”Haluamme kiittää kaikkia ammattilaisia varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. He tekevät tärkeää työtä, jotta löytyy hoitopaikka ja lapset voivat oppia tässä vaikeassa poikkeustilanteessa. Päivän varoitusajassa opettajat ja rehtorit toteuttivat hienosti ja joustavasti etäopetusta – tämä on vaatinut kaikilta, koulujen koko henkilökunnalta, paljon”, toteaa Mari-Leena Talvitie.

Poikkeuksellisessa tilanteessa opettajat ovat venyneet moneen. Etäopetukseen siirtyminen tällaisessa aikataulussa aiheuttaa ymmärrettäviä haasteita. Perjantaina linjaus lähiopetuksen suhteen muuttui, mikä on aiheuttanut paljon huolta ja epätietoisuutta niin kouluissa kuin perheissäkin.

”On tärkeää, että kaikki lapset, jotka suinkin voivat, opiskelevat edelleen kotoa käsin. Koronaviruksen leviämisen kannalta on erittäin tärkeää välttää ylimääräisiä kontakteja. Tämä suojaa niin opettajia kuin perheitäkin’’, sanoo Anna-Kaisa Ikonen.

Kunnat tekevät nyt linjauksia ja päätöksiä epävarmuuden vallitessa. Esimerkiksi kouluruokailun järjestäminen oli aiemman päätöksen mukaan vapaaehtoista, mutta tarkempia ohjeita ei ole tullut. Monelle lapselle ja nuorelle kouluruoka on päivän ainoa lämmin ateria.

Olen huolissani niistä lapsista, jotka ovat muutenkin haavoittuvammassa asemassa. Monessa perheessä toimentulo on nyt vaakalaudalla. Moni lapsi jää ilman lämmintä päivittäistä ateriaa, kun kouluruokailua ei ole välttämätöntä järjestää. Kunnissa kehitetään nyt erilaisia ratkaisuja ruuan järjestämiseksi niille perheille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Oppilas- ja opiskeluhuollon palvelujen jatkuminen olisi myös tässä tilanteessa erittäin tärkeää”, Sari Multala sanoo.

Suomen lähes kolmesataa kuntaa ovat tilanteessa, jossa palveluiden järjestämiseksi ei ole selkeitä ohjeita. Hallituksen linjaukset ovat johtaneet siihen, että kunnissa on jouduttu pohtimaan, miten palvelut järjestetään ja mihin kuntalaisilla on oikeus. Tämä johtaa pahimmillaan siihen, että ihmiset asetetaan epätasa-arvoiseen asemaan sen suhteen, missä he asuvat. Suurin osa kunnista on jo valmiiksi erittäin vaikeassa taloustilanteessa

”Kunnat tarvitsevat selkeät linjaukset palveluiden järjestämiseksi ja taloudellista tukea tässä haastavassa tilanteessa. Hallituksen on tehtävä päätökset, jotka ohjaavat kuntia. Tässä kokonaisuudessa ei saa unohtaa kouluruokailua. Sen on onnistuttava myös etäopetuksessa sitä tarvitseville niin, että riski koronaviruksen leviämiseen ei kasva”, päättävät edustajat.

Lisätietoja:

Anna-Kaisa Ikonen, p. 09 432 3062
Sari Multala, p. 040 531 7104
Mari-Leena Talvitie, p. 044 527 3288

 

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Kolumni: Poikkeustila vaikuttaa meidän kaikkien arkeen

Lue verkosta: https://www.rantalakeus.fi/kolumnit/kansanedustaja-marileena-talvitie-poikkeustila-vaikuttaa-meidan-kaikkien-arkeen-6.580.3818436.91c5a8542a

Suo­mes­sa ja maa­il­mal­la et­si­tään kai­kin kei­noin rat­kai­su­ja ko­ro­na-vi­ruk­sen akuut­tiin vai­hee­seen. Kii­nas­ta le­vin­nyt vi­rus on aja­nut kaik­ki poik­keus­ti­laan. Val­ti­ot, yri­tyk­set, kun­nat ja ih­mi­set te­ke­vät jä­rei­tä toi­mia, jot­ta tau­din le­vi­ä­mi­nen hi­das­tui­si ja sen vai­ku­tuk­set ih­mis­ten ter­vey­teen ja tu­le­vai­suu­teen oli­si rat­kais­ta­vis­sa.

Edus­kun­ta päät­ti ot­taa käyt­töön val­mius­lain, jota ei ole tar­vit­tu sit­ten so­ta­vuo­sien. Liik­ku­mis­ta, työs­ken­te­lyä ja ko­koon­tu­mis­ta ra­joi­te­taan niin kou­luis­sa, mo­nil­la työ­pai­koil­la kuin va­paa-ajal­la. Poik­keu­so­lot vai­kut­ta­vat mei­dän kaik­kien ar­keen.

Ko­ro­na-vi­ruk­sen vaa­ral­li­suus pii­lee sii­nä, et­tä se le­vi­ää sa­la­ka­va­las­ti. Ih­mi­nen ei sitä näe ja jo­kai­nen voi le­vit­tää vi­rus­ta, vaik­ka luu­lee ole­van­sa ter­ve ei­kä tie­dä ole­van­sa sai­ras­tu­mas­sa tau­tiin.

Ai­van jo­kai­sen toi­min­nan on siis täh­dät­tä­vä sii­hen, et­tä suo­jaam­me ris­ki­ryh­miä. Sa­mal­la tur­vaam­me kriit­tis­ten alo­jen, muun mu­as­sa ter­vey­den­hoi­don, hoi­van, tur­van, kul­je­tus­ten ja inf­ra­puo­len toi­min­ta­ky­kyä. Väl­te­tään lä­hi­kon­tak­te­ja ja mi­ni­moi­daan liik­ku­mi­nen. Jo­kai­sen on toi­mit­ta­va vas­tuul­li­ses­ti ja oh­jei­den mu­kai­ses­ti. Kriit­ti­ses­ti on kyse sii­tä, et­tä te­ho­hoi­toa riit­tää sitä tar­vit­se­vil­le.

Ti­lan­ne on haas­ta­nut myös Suo­men kor­ke­a­ta­soi­sen ope­tuk­sen. Kai­kil­la kou­lu­tu­sas­teil­le on sul­jet­tu ovia, siir­ryt­ty etä­o­pe­tuk­seen ja otet­tu käyt­töön uu­sia toi­min­ta­ta­po­ja. Kii­tos kuu­luu opet­ta­jil­le, reh­to­reil­le ja kou­lun hen­ki­lö­kun­nal­le. Iso kii­tos myös van­hem­mil­le, jot­ka te­ke­vät etä­töi­tä, lait­ta­vat ruo­kaa koko per­heel­le ja tu­ke­vat lap­sia kou­lun­käyn­nis­sä.

Lain mu­kaan 1–3-luok­ka­lai­sil­la oli­si oi­keus lä­hi­o­pe­tuk­seen, mut­ta myös hei­dän on hyvä ol­la ko­to­na, jot­ta lä­hi­kon­tak­tit vä­he­ne­vät. Poik­keu­so­lois­ta huo­li­mat­ta, lap­sil­le ja nuo­ril­le tu­lee taa­ta oi­keus op­pi­mi­seen, ruo­kaan ja kas­vuun tur­val­li­ses­sa ym­pä­ris­tös­sä.

Vaik­ka kun­nat ovat hoi­ta­neet poik­keu­so­lot hy­vin, ne tar­vit­se­vat hal­li­tuk­sel­ta ta­lou­del­lis­ta tu­kea ja sel­kei­tä lin­jauk­sia. Kun­nil­la on edel­leen suu­rim­mal­ta osin vas­tuu pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­ses­tä.

Olen kes­kus­tel­lut use­an yrit­tä­jän kans­sa ti­lan­tees­ta. On ym­mär­ret­tä­vää, et­tä kai­kil­la on iso huo­li ih­mis­ten toi­meen­tu­los­ta ja työ­pai­kois­ta. Ky­syn­tä on hii­pu­nut, lii­ke­vaih­to tip­pu­nut – jopa 90 pro­sent­tia. Yrit­tä­jä­per­heen tyt­tä­re­nä nou­see mie­leen 90-lu­vun la­man ko­vat ajat. Kos­ka kyse on vi­ru­se­pi­de­mi­as­ta, van­hat kei­not ei­vät tep­si. Nyt tar­vi­taan vas­tuul­li­sia ja kan­nus­ta­via täs­mä­toi­mia. Ne hel­pot­ta­vat lä­hi­ai­koi­na niin työ­paik­ko­jen sekä yri­tys­ten ja yrit­tä­jien ti­lan­net­ta.

Hal­li­tus jul­kai­si en­sim­mäi­sen tu­ki­pa­ke­tin yri­tyk­sil­le ko­ro­na­e­pi­de­mi­an hait­to­jen tor­ju­mi­sek­si. Yk­si­tyi­sen työ­nan­ta­jan työ­e­lä­ke­mak­su­ja alen­ne­taan 2,6 pro­sent­tia ti­la­päi­ses­ti. Lo­mau­tus­ti­lan­tei­den vä­him­mäi­sai­ko­ja ly­hen­ne­tään 14 päi­väs­tä vii­teen päi­vään. Li­säk­si luo­daan yk­si­ny­rit­tä­jil­le pää­sy vä­li­ai­kai­sen työt­tö­myys­tur­van pii­riin.

Ko­koo­mus esit­ti hal­li­tuk­sel­le krii­si­pa­ke­tin, jos­sa yri­tys­ten työ­nan­ta­ja­mak­sut pois­tet­tai­siin kol­mek­si kuu­kau­dek­si. Lo­mau­tus­ti­lan­teis­sa pois­tet­tai­siin työn­te­ki­jän vii­den päi­vän oma­vas­tuu­ai­ka eli työt­tö­myy­se­tuu­den sai­si heti lo­mau­tuk­sen alet­tua. Jul­kai­sem­me myös toi­sen ko­koo­muk­sen ar­ki­ta­lou­den ja yri­tys­ten ko­ro­na­tu­ki -eh­do­tus­pa­ke­tin.

Suo­men ja työ­paik­ko­jen pe­las­ta­mi­sek­si tar­vi­taan ra­ju­ja ja vai­kut­ta­via tu­ki­toi­mia no­pe­as­ti. Pie­ni on­ni on, et­tä meil­lä on pu­he­li­met, etä­lait­tei­ta ja toi­mi­vat lii­ken­neyh­tey­det. Nii­tä hyö­dyn­tä­mäl­lä voit teh­dä töi­tä, os­taa pai­kal­li­sia pal­ve­lui­ta ja ti­la­ta ruo­kaa sekä opis­kel­la. Ai­van yh­tä tär­ke­ää on pi­tää yh­teyt­tä – niin su­ku­lai­siin, naa­pu­rei­hin kuin luok­ka­ka­ve­rei­hin.

Jot­ta sel­vi­äm­me täs­tä, tar­vit­sem­me toi­nen toi­si­am­me. Tu­le­vai­suus teh­dään yh­des­sä!

Liikkumiseen kannustava ilmapiiri syntyy teoista ja ihmisistä 

(Julkaistu IiSanomissa 19.3.2020, lue verkkolehdestä: https://www.vkkmedia.fi/iisanomat/wp-content/uploads/2009/01/iisanomat-6-2020.pdf)

Milloin koit viimeeksi liikkumisen iloa? Tutkimusten mukaan me suomalaiset voisimme liikkua enemmän – vain yksi viidestä liikkuu suositusten mukaan tarpeeksi.

Liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset ovat yhteiskunnalle miljardeja euroja vuosittain. Tarvitsemme erilaisia tekoja ja toimenpiteitä liikkumiseen – kannusteita ja infraa, esimerkkejä ja vaikka haastekampanjoita. Lapsille ja nuorille, työikäisille ja senioreille, yksin ja yhdessä. Monelle liikunta on väylä yhdessä tekemiseen ja uusiin kavereihin. Liikunnan hyödyt näkyvät laajalti, niin ihmisten hyvinvointina kuin säästyvinä terveysmenoina.

Valmistelimme Kokoomuksen eduskuntaryhmän liikuntapolitiikan linjaukset viime vuonna. Lähtökohtana oli #SaaLiikkua eli kannustaen, ei pakottaen. Niin yksilön, seurojen, kuntien kuin valtion tasolla voidaan tehdä monenlaisia toimenpiteitä, jotka edistävät liikkumista. Seuratyöllä ympäri Suomen on valtava merkitys – se toimii liikkumisen selkärankana. Tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia. Ne on syytä huomioida myös yhdyskuntasuunnittelussa. Tavoitteena tulee olla myös kattava ja laadukas liikuntapaikkaverkosto.

Liikunta on tärkeää aina varhaisista vuosista lähtien. On näyttöä, että osalla lapsista liikunta helpottaa myös oppimishäiriöitä. Hyviä esimerkkejä lasten liikkumiseen on Liikkuva varhaiskasvatus – ja Liikkuva koulu – hankkeet, joiden myötä lasten päivissä on tunti lisää liikuntaa. Tärkeää, että välituntialueet tarjoavat liikunnallisia virikkeitä lasten koulu- ja iltapäiviin.

Lähiympäristöllä on iso merkitys. Olen iloinen, että iiläisistä saivat Iisi-Areenaan, joka tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuksia liikkua, pelata ja harrastaa sekä tiloja seuratoiminnalle.

Kiitos kaikille asiaa edistäneille, varsinkin kunnan päättäjille. Tein osani puhuen hallin puolesta valtion liikuntaneuvoston jäsenille, kuten kollega Multalalle ja Wallinheimolle. Tapasimme heitä Iin valtuutettu Jussi Kurttilan vieraillessa eduskunnassa. Valtion tuki hallille oli korkea eli 750 000 euroa.

Myös kodeissa voidaan edistää liikuntaa pienin teoin. Perheessämme on eka- ja kolmas-luokkalaiset tytöt. Joku vuosi sitten mieheni ehdotti, että hankkisimme puolapuut, renkaat, voimisteluköyden ja maton olohuoneeseen. Hetken mietin, että mihin ne mahtuvat, asummehan kerrostalossa. Yllätyin, miten pieneen tilaan ne sopivat. Tytöt temppuilevat niissä päivittäin, jopa katsoessaan televisiota. Ja on niistä ollut hyötyä itsellekin.

Oma liikkuminen, perheenäitinä ja kansanedustajana, on rajoittunut kotijumppaan ja aamukävelyyn sekä hyötyliikuntaan kuten rappujen käyttämiseen eduskunnassa. Pieniä asioita, mutta tuovat liikunnan iloa ja jaksamista arkeen.

Suomi, kuten koko Eurooppa, siirtyi viime viikolla poikkeustilaan. Ihmisten kokoontumisvapautta ja liikkumista on joudutaan rajoittamaan, suojellaksemme riskiryhmiä ja terveydenhoidon henkilökuntaa korona-virukselta. Myös Iisi-Areenan vihkiäiset, joihin olin tulossa puhumaan, siirtyvät. Josko juhlistamme niitä myöhemmin suurella joukolla.

On tärkeää noudattaa ohjeita. Samalla voi käyttää kekseliäisyyttä – miten tässä poikkeustilanteessa voi liikkua, vaarantamatta kenenkään terveyttä.

Toivotan liikunnan iloa jokaiselle,

yksin ja pian taas yhdessäkin!