Home › 2021

Yearly Archives: 2021

Miksi tytöt eivät hae maailmanpelastajiksi?

Mari-Leena TEK

Suomalaiset tytöt ovat maailman kärkeä luonnontieteiden ja matemaattisten aineiden osaamisessa. Silti he ovat OECD-maista vähiten kiinnostuneita hakeutumaan tekniikan ja teknologian aloille. Millä saamme tytöt ja teknologiat kohtaamaan?

TET-jaksoilla, yritysvierailuilla ja ura-tarinoilla on iso vaikutus. TEK on aktiivisesti mukana Shaking up Tech -tapahtumassa, jossa kannustetaan nuoria naisia hakeutumaan tekniikan alalle. On tärkeää kertoa, miten teknologian avulla voi ratkaista ilmastonmuutosta tai tukea ihmisten hyvinvointia, varsinkin kun nuoret ja erityisesti tytöt ovat valmiiksi kiinnostuneita maailman pelastamisesta.

Lisäksi tytöt tarvitsevat henkilökohtaista kannustusta niin kotona ja koulussa kuin somessa. Olisin itsekin aikanaan, ilman insinööri-iskäni ja lukion matikanopettajan kannustusta, vaihtanut laajan matikan lyhyeen.

Suomen koulutus- ja työmarkkinat ovat yhä vahvasti jakautuneet sukupuolen mukaan. Yli 80 prosenttia teknisillä aloilla on miehiä ja vastaavasti sosiaali- ja terveysaloilla naisia. Kun nuoret naiset hakeutuvat enemmän tekniikan aloille, sillä on vaikutusta myös taloudelliseen kilpailukykyyn ja kansantalouteen.

Microsoftin tutkimuksen mukaan Euroopan bruttokansantuote voisi kasvaa jopa yhdeksällä miljardilla eurolla, jos teknologia-aloilla työskentelisi yhtä paljon naisia ja miehiä. Muutetaan yhdessä rakenteita ja asenteita siten, että tämä kestävä kasvu on mahdollista.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin kolumnina TEK-lehdessä 5/2021.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

TIEDOTE | Kokoomuksen Talvitie: Vihdoin hallitus kuunteli poliisia

Tiedote 1.10.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Talvitie: Vihdoin hallitus kuunteli poliisia

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie on tyytyväinen valtiovarainministerin ilmoitukseen poliisin resurssien turvaamisesta. Talvitie toimii myös eduskunnan sisäisen turvallisuuden asioista vastaavan hallintovaliokunnan varapuheenjohtajana. Saarikko ilmoitti tänään STT:lle esittävänsä poliisille 30 miljoonan euron lisärahoitusta osana maanantaina julkistettavaa vuoden neljättä lisätalousarvioesitystä.

”Hienoa, että kokoomuksen vaatimus poliisin resurssien turvaamisesta sai vihdoin vastakaikua valtiovarainministeriltä. Poliisin toiminnan riittävä resurssointi on olennaista sisäisen turvallisuuden kannalta”, Talvitie sanoo.

”Olemme pitäneet asiaa esillä keväästä saakka, kun hallitus päätti poliisin määrärahojen leikkauksesta kehysriihessä. Olimme valmiita jättämään asiasta välikysymyksen. Onneksi järki voitti!” Talvitie sanoo.

Talvitien mielestä poliisi ja sisäinen turvallisuus laajemmin ansaitsevat pitkäjänteisyyttä rahoitukseensa.

”Saarikon esittämä korjaus poliisin resursseihin on paikallaan, jotta nousevien ICT-ja kiinteistökulujen keskellä turvataan poliisien toimintakyky. Samalla peräänkuulutanmme kykyä ja tahtoa resurssoida poliisia ja muita sisäisen turvallisuuden toimijoita pitkäjänteisesti. Ei voi olla niin, että resurssien turvaaminen vaatii joka vuosi poikkeusratkaisuja”, Talvitie sanoo.

Lisätiedot:

Mari-Leena Talvitie, puh. 044 527 3288

TKI-panostuksilla hyvinvointia ja kestävää kasvua

(Julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 28.9.2021)

Mitä elämämme olisi ilman teho- ja syöpähoitoa, langattomia yhteyksiä tai karttapalveluita? Nämä ja lukuisat muut hyvinvointia ja työtä luovat asiat pohjaavat vahvaan tuotekehitykseen.

Suomen tavoite on nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta 2020-luvun aikana. Työstämme tätä eduskunnassa syyskauden ajan parlamentaarisessa TKI-työryhmässä, jossa itsekin toimin.

Maakunnista vain Pohjois-Pohjanmaa yltää tuohon yli neljään prosenttiin. Alueellamme tutkimus on keskittynyt paljolti Ouluun. Tekniikka&Talous-lehden (8/2021) koonnin mukaan yli kolmessa prosentissa ovat Uusimaa, Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Lähes puolet maamme t&k-osaajista ja -resursseista ovat Helsingin seudulla.

Oulun seudulla on tehty pitkäjänteistä, hyvää työtä Nokian alkuajoista alkaen. Yksityisen rahoituksen osuus TKI-toiminnasta on korkea, yli 70 %. Yhtenä ajurina on toiminut Oulun kaupungin 2011 perustama Northern Startup Funding ja Butterfly Venturesin kautta on tehty useita sijoituksia pohjoisen startup-yrityksiin.

Lukuisat yritykset ovat sijoittuneet Ouluun ja investoineet TKI-toimintaan, koska osaajia eli työntekijöitä on riittänyt. Nyt tätä haastaa ICT-alan eläköitymisaalto, korkeakoulujen rahoitus ja ulkomaalaisilta osaajilta vaadittava byrokratia. Nämä on ratkaistava eduskunnassa, yhteistyössä ja Oulun innovaatioallianssin hengessä.

Etlan tutkimuksen (2021) mukaan yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sijaintiin vaikuttaa eniten osaajien saatavuus, toisena yrityksen muiden yksiköiden ja asiakkaiden läheisyys. Sen jälkeen julkiset tutkimus- ja kehitystuet sekä henkilöstön kustannukset.

Olen sitä mieltä, että Suomen innovaatiopolitiikan tärkeimpiä työkaluja on koulutuspolitiikkaa. Koulutuspoliittinen selonteko on syksyn ajan eduskuntakäsittelyssä. Tarvitsemme koulutustason nostoa, lisää tekniikan ja luonnontieteiden osaajia sekä resursseja koko koulutuspolulle.

Korkeakoulujen rahoitusta on vahvistettava, jotta ne voivat tarjota laadukasta, korkeatasoista koulutusta sekä hyvän ympäristön tieteen tekemiselle. Tarvitaan kansainvälistä rekrytointia, osaajia niin korkeakouluihin kuin yrityksiin sekä kykyä kotiuttaa EU-rahoituksia.

Suomi on Euroopan tasolla yksi innovaatiojohtajista, mutta viime aikojen panostukset ovat olleet EU:n heikoimpia. On tärkeä luoda pitkäjänteisiä, kannustavia ja ennakoivia toimia, jotka kasvattavat TKI-panostuksia. Niiden kautta syntyy osaamista, työpaikkoja ja innovaatioita eli hyvinvointia ja kestävää kasvua.

Mari-Leena Talvitie
Oululainen kansanedustaja, ympäristötekniikan DI

TKI-panostuksilla hyvinvointia ja kestävää kasvua

(julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 28.9.2021, lue verkossa: https://www.kaleva.fi/tki-panostuksilla-hyvinvointia-ja-kestavaa-kasvua/3991882)

Mitä elämämme olisi ilman teho- ja syöpähoitoa, langattomia yhteyksiä tai karttapalveluita? Nämä ja lukuisat muut hyvinvointia ja työtä luovat asiat pohjaavat vahvaan tuotekehitykseen.

Suomen tavoite on nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta 2020-luvun aikana. Työstämme tätä eduskunnassa syyskauden ajan parlamentaarisessa TKI-työryhmässä, jossa itsekin toimin.

Maakunnista vain Pohjois-Pohjanmaa yltää tuohon yli neljään prosenttiin. Alueellamme tutkimus on keskittynyt paljolti Ouluun. Tekniikka&Talous-lehden (8/2021) koonnin mukaan yli kolmessa prosentissa ovat Uusimaa, Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Lähes puolet maamme t&k-osaajista ja -resursseista ovat Helsingin seudulla.

Oulun seudulla on tehty pitkäjänteistä, hyvää työtä Nokian alkuajoista alkaen. Yksityisen rahoituksen osuus TKI-toiminnasta on korkea, yli 70 %. Yhtenä ajurina on toiminut Oulun kaupungin 2011 perustama Northern Startup Funding ja Butterfly Venturesin kautta on tehty useita sijoituksia pohjoisen startup-yrityksiin.

Lukuisat yritykset ovat sijoittuneet Ouluun ja investoineet TKI-toimintaan, koska osaajia eli työntekijöitä on riittänyt. Nyt tätä haastaa ICT-alan eläköitymisaalto, korkeakoulujen rahoitus ja ulkomaalaisilta osaajilta vaadittava byrokratia. Nämä on ratkaistava eduskunnassa, yhteistyössä ja Oulun innovaatioallianssin hengessä.

Etlan tutkimuksen (2021) mukaan yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sijaintiin vaikuttaa eniten osaajien saatavuus, toisena yrityksen muiden yksiköiden ja asiakkaiden läheisyys. Sen jälkeen julkiset tutkimus- ja kehitystuet sekä henkilöstön kustannukset.

Olen sitä mieltä, että Suomen innovaatiopolitiikan tärkeimpiä työkaluja on koulutuspolitiikkaa. Koulutuspoliittinen selonteko on syksyn ajan eduskuntakäsittelyssä. Tarvitsemme koulutustason nostoa, lisää tekniikan ja luonnontieteiden osaajia sekä resursseja koko koulutuspolulle.

Korkeakoulujen rahoitusta on vahvistettava, jotta ne voivat tarjota laadukasta, korkeatasoista koulutusta sekä hyvän ympäristön tieteen tekemiselle. Tarvitaan kansainvälistä rekrytointia, osaajia niin korkeakouluihin kuin yrityksiin sekä kykyä kotiuttaa EU-rahoituksia.

Suomi on Euroopan tasolla yksi innovaatiojohtajista, mutta viime aikojen panostukset ovat olleet EU:n heikoimpia. On tärkeä luoda pitkäjänteisiä, kannustavia ja ennakoivia toimia, jotka kasvattavat TKI-panostuksia. Niiden kautta syntyy osaamista, työpaikkoja ja innovaatioita eli hyvinvointia ja kestävää kasvua.

Mari-Leena Talvitie
Oululainen kansanedustaja, ympäristötekniikan DI

Tekniikan osaajat nostavat Suomen TKI-suosta

(Julkaistu TEK-lehdessä 22.9.2021)

TEKin kannalta yksi syksyn tärkeistä aiheista on, millä työkaluilla Suomi nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta 2020-luvun aikana. Tätä polkua linjaamaan on asetettu parlamentaarinen TKI-työryhmä, johon itsekin kuulun varajäsenenä.

Viestimme TEKinä on, että valtion innovaatiopolitiikan tärkein työkalu on koulutuspolitiikka. Tutkimusten mukaan yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sijaintiin vaikuttaa eniten juuri osaajien saatavuus. Siksi tarvitsemme lisää tekniikan ja luonnontieteiden osaajia, koulutustason nostoa sekä yksityisiä ja julkisia panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Korkeakoulujen nykyresursseja on vahvistettava, jotta ne voivat tarjota laadukasta ja korkeatasoista koulutusta sekä ympäristön tieteen tekemiselle. On panostettava kykyyn kotiuttaa EU-rahoituksia ja houkuteltava lisää osaavia ulkomaalaisia Suomeen, niin korkeakouluihin kuin yrityksiin. Suomi on Euroopan tasolla yksi innovaatiojohtajista, mutta panostuksemme ovat viime aikoina olleet EU:n heikoimpia. Siksi on aika tehdä pitkäjänteisiä ja ennakoivia TKI-linjauksia, kertapanostusten sijaan.

Tulevaisuutemme ja kestävän kasvun kannalta on oleellista löytää TKI-asioissa yhteisymmärrys ja nähdä ne oikeat pitkospuut, joilla tekniikan osaajat pystyvät nostamaan Suomen TKI-suosta.