Heikot matemaattiset taidot uhkaavat Suomen menestystä

Mari-Leena TEK

 

Matemaattisen osaamisen yli vuosikymmenen jatkunut heikkeneminen on johtanut osaajapulaan Suomessa. Nyt on viimein aika vahvistaa matemaattis-luonnontieteellisten alojen vetovoimaa.

Suomen sijoitus matematiikan Pisa-tuloksissa on laskenut yhtäjaksoisesti vuodesta 2006. Heikentynyt osaamistaso näkyy jo nyt osaajapulana, joka muodostaa pullonkaulan myös talouskasvulle. Parlamentaarisesti sovittu julkisen sektorin panostusten nosto T&K-resursseihin ei yksin riitä, sillä osaajien saatavuus vaikuttaa myös yritysten T&K-investointeihin.

Tänä vuonna 3 167 luonnontieteiden aloituspaikalla aloitti 2 307 opiskelijaa. Tein matemaattisen tason nostosta ja alan vetovoimasta kirjallisen kysymyksen myös maan hallitukselle. Pelkkä aloituspaikkojen nosto kun ei ole mikään ratkaisu.

Matematiikan oppimistulosten nostaminen vaatii toimia joka sektorilla: kaikilla luokanopettajilla tulee olla hyvät valmiudet ja oikea asenne opettaa matematiikkaa. Tarvitaan myös koulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä, jotta lasten ja nuorten kiinnostus koulussa opitun ja työelämän välillä kasvaa.

Lisäksi jokainen meistä voi olla eri tavoin kannustamassa lapsia ja nuoria matematiikassa, sen opiskelussa ja hyödyntämisessä. Erityisesti tytöt kiinnostuvat matematiikasta ja työskentelystä tekniikan alalla, kun he ymmärtävät niiden avaavan oven myös maailman pelastamiseen.

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin TEK-lehdessä 5/2022.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

”Säh­kö­jär­jes­tel­män tulee toimia ihmistä varten, ei toi­sin­päin” – Ma­ri-Lee­na Tal­vi­tie haluaa sel­vit­tää sähkön mark­ki­na­mal­lin muu­tos­tar­peet

2022.05.31.09.43.27_neo-6940297

(Julkaistu Rantalakeuden, Iijokiseudun, Pyhäjokiseudun, Siikajokilaakson ja Koillissanomien eduskunnasta kolumnina 12.10.2022)

Sähkön hinta puhututtaa. Se on moninkertaistunut viimeisen vuoden aikana Euroopan Venäjä-riippuvuudelle rakennetun energiapolitiikan johdosta. Moni pohtii, miten hintojen heilahteluista ja kasvavista kustannuksista voi selvitä – niin kodeissa kuin yrityksissä.

Kohtuuhintainen ja toimitusvarma sähkö on toimivan yhteiskunnan perusedellytys. Sähkö on välttämättömyys, jotta jääkaappi pysyy kylmänä, kodit lämpiminä ja yritysten rattaat pyörimässä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää tilanteeseen korjaustoimia. Valmistelimme kansanedustaja Heikki Vestmanin johdolla keinovalikoiman sähkömarkkinoiden uudistamiseksi. Keinojen keskeiset periaatteemme ovat sähkön edullisuus, toimitusvarmuus ja päästöttömyys.

Nopeina kriisitoimina olemme esittäneet nykyistä matalampaa sähkön hintakattoa, työkaluja hintapiikkien hallintaan ja toimia energiatehokkuusremonttien vauhdittamiseen. Matalampi sähkön hintakatto tukkumarkkinoilla laskisi välittömästi sähkön hintaa kuluttajille ja yrityksille. Lisäksi sähkön ja kaasun hinnat tulisi ripeästi irrottaa toisistaan EU:n sähkömarkkinoilla, jotta Keski-Euroopassa kalliilla kaasulla tuotettu sähkö ei nostaisi sähkön hintaa meillä Suomessa.

Kysyntäpiikkejä voidaan tasata tarjoamalla kotitalouksille ja yrityksille rahallisia kannustimia siirtää sähkönkulutusta huipputuntien ulkopuolelle. Sähkön kulutuspiikeistä tulisi varoittaa ennakkoon, esimerkiksi tekstiviesteillä.

Olen esittänyt ympäristövaliokunnassa useana vuonna, että omakotitalojen energiaremontteja on tuettava ARA:n myöntämien energia-avustusten lisäksi laajentamalla kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennys kun on joustava ja nopeasti käytettävissä oleva keino tukea energiaremontteja, byrokraattisten avustusten sijaan. Vähennys voitaisiin nostaa pysyvästi 5000 euroon vuodessa ja samalla poistaa 100 euron omavastuuosuus. Tätä eivät ole hallituspuolueet, edes keskusta tukeneet.

Kokoomus on esittänyt myös energiaremonttien ja pientuotannon lupavaatimuksien helpottamista. Esimerkiksi aurinkopaneelit voisi vapauttaa luvista ja kevennettäisiin lämmitysjärjestelmämuutosten lupamenettelyä.

Korjaus- ja tukitoimien lisäksi tarvitsemme energiansäästöjä. Moni on säästänyt sähköä jo aiemmin. Tällä viikolla alkoi Astetta alemmas -energiansäästökampanja. Se haastaa jokaista meistä tekemään nopeavaikutteisia ja konkreettisia energiansäästötoimia ja siten vähentämään pysyvästi omaa energiankulutusta.

Sähköjärjestelmän tulee toimia ihmistä varten, ei toisinpäin. Siksi haluamme selvittää sähkön markkinamallin muutostarpeet. Pitkällä aikavälillä edistämme lisäinvestointeja ydinvoimaan ja muihin puhtaisiin energiamuotoihin, sekä vetytalouden ja sähkön varastoinnin kehittämistä. Hanhikiven ydinvoimala-alueelle on etsittävä korvaava ydinvoimalatoimittaja länsimaisista toimijoista.

Pohjois-Pohjanmaa on puhtaan sähkön maakunta. Alueellamme tuotetaan noin 42 prosenttia koko maamme tuulivoimasähköstä. Myrskyisten päivien ansiosta tuulivoimalat ovat tuottaneet enemmän sähköä, jonka vuoksi sähkön pörssihinta laski väliaikaisesti. Tuulinen sää on kuitenkin poikkeus eikä se auta talven pakkasille. On siis tärkeää, että sähköntuotantomme on monipuolista. Tuuli- ja aurinkosähkö tarvitsee rinnalle säätövoimaa eli muun muassa vesivoimaa. Vain siten pystymme varmistaa sähkön toimitusvarmuuden.

Marinin hallitus on ollut energiakriisin hoitamisessa reaktiivinen. Ennakointi on puuttunut jälleen. Tukitoimet ovat laastarimaisia, eivätkä ne puutu ongelmien juurisyihin.

Kokoomus haluaa, että suomalaisille kodeille ja yrityksille riittää kohtuuhintaista sähköä ensi talven paukkupakkasilla ja jatkossakin. On löydettävä keinot ja poliittinen tahtotila saada sähkön hintaa alas, ripeästi ja kestävästi.

Mari-Leena Talvitie 

Kansanedustaja, Oulu (kok.)

Hyvinvointialueilla tarvitaan toimivaa teknologiaa

Mari-Leena TEK

 

Ympäri Suomen on käynnissä massiivinen valmistelutyö, kun julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa vihdoin uudistetaan vauhdilla. Niin uudistustarpeet kuin tuottavuusodotukset kulminoituvat tietojärjestelmiin, niiden integrointiin ja muihin teknologiaratkaisuihin.

Mediassa sosiaali- ja terveyspalveluista ovat esillä lähinnä hoitajapula ja -mitoitus, palkkatarpeet sekä palveluiden ruuhkautuminen. Miksi tekniikan osaajien on syytä kiinnostua asioista sote-­otsikoiden takana?

Uusilla hyvinvointialueilla ratkaistaan Suomen taloudellisen ja sosiaalisen kantokyvyn kannalta isoja asioita. Oikea-aikaiset, toimivat ja helposti saavutettavat palvelut ovat kiinni potilaslähtöisistä prosesseista ja toimivista teknologioista, innovaatioista.

Esimerkki 30 kunnan Pohjois-Pohjanmaalta. Alueella on yhteensovitettavana yhteensä 19 sote-organisaation ja kahden pelastuslaitoksen sekä ydintoimintojen että hallinnon ja tukipalveluiden tietojärjestelmät sekä ICT-infrastruktuurin ja -palveluiden järjestelmät.

Valtio on varannut ICT-muutoskustannuksiin noin 400 miljoonaa euroa, mutta alueet arvioivat tarvitsevansa rahaa jopa tuplaten.

Valtiovarainministeriö myönsi kesä- ja elokuussa muutamille alueille erityisrahoitusta ja seuraava rahoitushaku on syyskuussa. Nyt on aika vaikuttaa, miten nämä rahat käytetään ja mitä hyötyä niillä saadaan.

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin TEK-lehdessä 4/2022.

Kirjallinen kysymys matematiikan osaamisen tasosta

Kirjallinen kysymys KK 446/2022 vp
31.8.2020

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen kärkisijat Pisa-tuloksissa ovat kaukaista historiaa. Sijoituksemme on laskenut yhtä jaksoisesti vuodesta 2006 alkaen kaikilla Pisa-tutkimuskierroksilla ja olemme aikaa sitten pudonneet aivan terävimmän kärjen joukosta. Suhteellisesti eniten Pisa-tuloksissa sijoituksemme on pudonnut matematiikan osaamisessa.

Suomalaisten heikentyneet oppimistulokset heijastuvat suoraan yritysten kasvuun ja kilpailukykyyn. Heikentyvä osaajien laatu näkyy nyt siis työvoimamme peruspilarissa, suomalaisten osaamispulassa, joka on omiaan vaikeuttamaan jo nyt laajamittaista osaajapulaa. Osaajapula on talouskasvun pullonkaula ja ilman riittävästi huippuosaajia myös tulevaisuuden teknologiainnovaatiot ovat uhattuna. Julkisen sektorin panostusten nosto T&K- resursseihin ei yksin riitä, sillä osaajien laatu ja riittävyys vaikuttavat yrityksien ja elinkeinoelämän T&K-investointien määrään ja resursointiin.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin viime vuoden lopulla tehdyn arvioinnin mukaan erityisesti matematiikan osaamisen taso on laskenut selvästi aiemmista vuosista. Kyseinen kehitys on raportin mukaan jatkunut yhtä jaksoisesti jo vuodesta 2000. Arvioinnissa todettiin, että osaamisen taso on aidosti laskujohteinen riippumatta esimerkiksi koronapandemiasta johtuvista syistä.

Jotta oppimistulokset matematiikassa saadaan jälleen nousuun, tarvitsemme toimia joka sektorilla. Matematiikan valmiuksia tulee laajentaa ainakin varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alakoulun opetuksen osalta ja luokanopettajakoulutusta on täydennettävä siten, että jokaisella tulevalla luokanopettajalle on valmiudet opettaa matematiikkaa. Lisäksi on syytä parantaa toisen asteen opettajille tarjottavan matematiikan lisäkoulutuksen saatavuutta sekä tukea koulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä, jotta vahvistuu nuorten ymmärrys koulussa opitun, oman talouden hallinnan ja tulevan työelämän välillä.

Kevään 2022 yhteishaussa oli 3167 luonnontieteiden aloituspaikkaa. Vain 2994 aloituspaikkaan valittiin minimivaatimukset täyttäviä opiskelijoita, joista entistä vähemmän – vain 2307 henkilöä ottivat luonnontieteen opiskelupaikan vastaan. Luonnontieteellisten alojen vetovoima on kriisissä. Selvää on, että kriisi ei ratkea opiskelupaikkoja lisäämällä.

Viime hallituskaudella opetusministeri Grahn-Laasosen aikana vakiinnutettiin LUMA-keskus Suomen toiminta. Vuonna 2018 LUMA-keskus Suomen rahoituksen taso nostettiin neljään miljoonaan euroon. LUMA-keskus Suomi on 11 yliopiston tiedekasvatukseen keskittyvän verkosto, jonka tavoitteena on innostaa ja kannustaa lapsia ja nuoria LUMA-aineiden opiskeluun ja harrastamiseen uusimman tiede- ja teknologiakasvatuksen avulla. Lisäksi LUMA-keskus tukee opettajien elinikäistä oppimista varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin koko Suomessa sekä vahvistaa tutkimuspohjaista opetuksen kehittämistyötä. On keskeistä, että keskus pystyy kehittämään ja koordinoimaan LUMA-toimintaa strategisesti, pitkäjänteisestä ja monipuolisesti.

Mitä elämämme olisi ilman syöpä- ja tehohoitoja, langattomia yhteyksiä ja internettiä tai ksylitolia? Nämä ja lukuisat muut hyvinvointia ja työtä luovat asiat pohjaavat vahvaan tuotekehitykseen, osa jopa täysin suomalaisiin innovaatioihin. Suomen menestys on ollut kautta aikain vahvasti sidoksissa teknisiin innovaatioihin. Matematiikan osaamisen tason lasku heijastuu teknisen alan osaamiseen ja siten myös koko Suomen menestykseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen, kuinka monesta koulusta puuttuu tänä syksynä vakituinen matemaattisten aineiden opettaja ja mitä toimenpiteitä hallitus on tehnyt, ettei tilanne olisi senkaltainen?

Miten hallitus kääntää suomalaisten matematiikan osaamisen tason heikkenemisen?

Mitä toimenpiteitä hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä matemaattis-luonnontieteellisten alojen vetovoiman parantamiseksi?

Mitä toimenpiteitä hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä tällä kaudella heikkenevästä matematiikan osaamisesta johtuvan osaajapulan ratkaisemiseksi?

Helsingissä 31.08.2022

Mari-Leena Talvitie kok

Pauli Kiuru kok

Mia Laiho kok

Sinuhe Wallinheimo kok

Terhi Koulumies kok

Arto Satonen kok

Sari Sarkomaa kok

Marko Kilpi kok

Heikki Autto kok

Paula Risikko kok

Ville Valkonen kok

Riikka Purra ps

Ritva Elomaa ps

Inka Hopsu vihr

Ratkaisuja arjen kustannusnousuun

Talvitie Mari-Leena 20

 

(Julkaistu Rantalakeuden, Iijokiseudun, Pyhäjokiseudun, Siikajokilaakson ja Koillissanomien eduskunnasta kolumnina 6.7.2022)

Mikä ratkaisuksi rajusti nousseisiin kustannuksiin, jotka suomalaiset ympäri maan ovat huomanneet arjessaan? Perheissä tuskaillaan, kun kustannukset ovat nousseet niin sähkö- ja kaukolämpölaskuissa, bensapumpuilla ja ruokakaupan kassalla. Meillä pohjoisessa pitkät välimatkat tuovat entisestään lisäkorotusta. Myös yritysten kustannukset ovat kohonneet ja pitkää työmatkaa ajavat ovat laskeneet kannattaako töihin ajo.

Ostovoiman vahvistamiselle on siis suuri tarve. Kokoomus esitti jo helmikuussa erilaisia toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa suomalaisten mahdollisuuksia selviytyä arjen kasvavista kustannuksista. Kevennetään verotusta, korotetaan työmatkavähennystä ja alennetaan sähköveroa. Ne kaikki ovat olleet hallituksen vapaasti hyödynnettävissä.

Olemme kokoomuksen eduskuntaryhmänä esittäneet palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten verotuksen keventämistä 800 miljoonalla eurolla. Kaikille tuloluokille kohdistuvat veronkevennykset ovat yksi nopea keino vahvistaa suomalaisten edellytyksiä selvitä arjen kustannuksista. Marinin hallitus on halunnut ylläpitää korkeaa kokonaisveroastetta ja kireää työn verotusta. Vasemmistohallituksen kaudella ihmisten verotusta on edelleen kiristetty yhteensä yli 500 miljoonalla eurolla. Tämän suomalaiset näkevät tilin saldossa.

Monet kauhistuivat viime talvena korkeista sähkölaskuista. Kokoomus esitti, että sähkön hintapiikkejä voidaan tasoittaa alentamalla kotitalouksien sähköveroa väliaikaisesti talvikuukausiksi. Tähän hallitus ei valitettavasti tarttunut. Sähköveron pudottaminen minimiin kahdeksi kuukaudeksi säästäisi sähkölämmitteisen omakotitalon sähkölaskusta yhteensä lähes 200 euroa. Vastaavia mekanismeja käytettiin kylmimpinä kausina esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Verotuottojen lasku voitaisiin korvata esimerkiksi päästöoikeuksien satoja miljoonia euroja kasvavilla tuotoilla.

Odotan, että kuljetuskustannusten laskemiseksi otetaan vielä tänä vuonna käyttöön raskaan liikenteen ammattidiesel monen muun Euroopan maan tavoin. Lisäksi on tärkeää parantaa Suomen sähkömarkkinoiden toimintaa ja jatkaa sähkön siirtohintojen leikkaamista.

Hallitus on tarttunut osaan kokoomuksen esityksistä, hyvä niin. Tällainen on työmatkavähennyksen korotus. Vähennyksen enimmäismäärä nousi heinäkuun alusta 7 000 eurosta 8 400 euroon.

Nopeiden toimenpiteiden lisäksi meidän on katsottava hintapiikkien taakse ja vähennettävä Suomen riippuvuutta tuontienergiasta ja fossiilisista polttoaineista. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset muuttavat turvallisuuden ja huoltovarmuuden tarpeita.

Energiariippuvuus Venäjästä on katkaistava ripeästi. Tämä vahvistaa omavaraisuuden merkitystä ja vihreää siirtymää. Tarvitsemme lisää investointeja kotimaiseen fossiilivapaaseen energiaan, kuten tuuli-, aurinko- ja ydinvoimaan. Uudessa asetelmassa pohjoisen merkitys korostuu. Vihreän siirtymän toteuttamisessa Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoiset investoinnit ja investointi­potentiaali ovat erityisroolissa Euroopan tasolla.

Suomi tarvitsee hallituksen, joka kykenee korjaamaan ekologisten asioiden ohella sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat, pysäyttämään velkaantumiskierteen ja keventämään suomalaisten verotaakkaa. Vastuullisuutta on se, että päätöksillä tuetaan suomalaisten hyvinvointia, sivistystä ja ahkeruutta sekä parannetaan mahdollisuuksia opiskella, tehdä töitä, yrittää ja vaurastua.

Mari-Leena Talvitie

Oululainen kansanedustaja (kok), Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston pj.