OYS:n sairaalainvestointi elintärkeä koko pohjoiselle

Julkaistu Kalevassa 22.11.2018

 

Erikoissairaanhoidon rakennusinvestoinnit ja niitä koskevat poikkeusluvat ovat olleet syksyn ajan valtiontason käsittelyssä, eli sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön harkinnassa. Siinä on arvioitu erikoissairaanhoidon suuria ja merkittäviä investointeja, joita on suunnitteilla ja meneillään useassa sairaanhoitopiirissä.

Mihin arviointi pohjaa ja perustuu? Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksen sekä maakuntauudistuksen myötä rahoituksen ohjaus tulee siirtymään kuntakentältä ja sairaanhoitopiireiltä valtion tasolla. Siksi me pohjoisen vaikuttajat olemme vakuuttaneet ministeriöiden johtoa ja valmistelijoita siitä, että pohjoinen tarvitsee suunnitellut sairaalainvestoinnit sekä Rovaniemelle että Ouluun.

Esitetty Oulun yliopistollisen sairaalan eli OYS:n Tulevaisuuden sairaalainvestointi on elintärkeä ja tarpeellinen koko pohjoiselle. Sen avulla rakennetaan terveet ja toimivat erikoissairaanhoidon hoitotilat, jotka mahdollistavat sujuvamman hoidon, sekä potilaan että henkilökunnan näkökulmasta. Uusinvestointi turvaa erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuutta kaikille niitä tarvitseville täällä Pohjois-Suomessa.

Nykyinen OYS:n sairaala on suunniteltu 60-luvulla ja rakennettu 1968 – 1974. Tiloiltaan se ei vastaa nykyisiin hoidon vaatimuksiin eikä luo puitteita sujuvoittaa ja järkevöittää toimintaa. Lisäksi sairaalassa on jouduttu ratkomaan monia kosteusvaurioita ja akuutteja sisäilmaongelmia.

Sairaalarakennuksen ikä edellyttää huomattavia peruskorjauksia, joihin uppoaisi jopa 600 miljoonaa euroa. Toisaalta, 70-luvun rakennustapaa ja –virheitä ei peruskorjauksessa muuteta kovinkaan edullisesti.

Laaja vesikatto ja huono lämmineristys tarkoittavat, että OYS lämmittää sairaalan ympärillä olevaa ulkoilmaa noin 1,3 miljoonalla eurolla joka vuosi. Suunnitelluissa, uusissa tiloissa energiasäästö on noin 40% vuositasolla.

Tällä suunnitellulla uusinvestoinnilla, joka on ollut ministeriöiden arvioinnissa, saavutetaan 300 miljoonan euron kokonaissäästö. Siinä tilat saataisiin käyttöön kuusi vuotta nopeammin verrattuna aiemmin suunniteltuun toteutukseen, vaikka toki aikaa kuluu rakentamiseen. Kiitos erityisesti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johdolle, johtaja Ilkka Luomalle tiedoista, jotta olemme pystyneet vaikuttamaan hyvän ja kokonaistaloudellisen ratkaisun puolesta.

Uusinvestointi luo huomattavasti paremmat puitteet toimiville tiloille, potilaslähtöiseen joustavaan palveluun ja hoitoketjuihin sekä ammattitaitoisen hoitotyön toteutumiselle. Toivottua investointilupaa odotetaan pikaisesti, sillä pohjoinen tarvitsee ja ansaitsee uuden OYS:in, tulevaisuuden sairaalan.

 

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Ympärivuotinen haku ammatilliseen koulutukseen

Julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 3.10.

 

Suomessa on pitkän taantuman jälkeen talouskasvun aika. Työllisyys on lähellä 72 % ja siten korkeimmillaan 27 vuoteen. Kasvua kuitenkin rajoittaa vapaiden työpaikkojen ja osaavan työvoiman heikko yhteys, eli kohtaanto-ongelma.

Siksi resursseja on lisätty täsmätoimiin, kuten muunto- ja täydennyskoulutuksiin.

Kohtaanto-ongelman yksi juurisyy on se, että yhteiskunta on 2000-luvulla kuin huomaamatta ”syrjäyttänyt” nuoria, erityisesti poikia, peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta. Havahduin tähän syvemmin, kun toimin Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja kuuntelin dosentti Matti Rimpelää. Hän puhui lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman yhteydessä syrjäytetyistä, ei syrjäytyneistä nuorista.

Silloin Oulussa oli satoja alaikäisiä nuoria vailla toisen asteen opiskelupaikkaa tai he olivat keskeyttäneet opinnot. Jos opiskelusuunta ei ollut tuntunut oikealta, sen vaihtoon oli mahdollisuus vain keväisin. Tiedämme miten käy, jos 17-vuotiaan opiskelumotivaatio laskee ja hän joutuu odottamaan puoli vuotta ennen uutta hakua.

Millaisia ratkaisuja eduskunta on luonut ammatillisen koulutuksen päivittämiseksi? Tähän on puututtu niin moniammatillisella yhteistyöllä, opiskelupaikkojen päivityksillä ja lisäyksillä, opinto-ohjauksessa kuin lainsäädännöllä. Opetusministeri Grahn-Laasosen johdolla yhdessä kentän kanssa on uudistettu lainsäädäntö – niin ohjaus, säätely, rahoitus kuin tutkintojen kuin koulutuksen toteuttamismuodot. Se vastaa opiskelijan ja työnantajan tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat on poistettu. Opiskelija voi rakentaa työ- ja opiskelutilanteeseensa sopivan opintopolun.

Avainsanoja ovat jatkuva haku, oppi- ja koulutussopimukset, henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma, erityinen tuki ja lakisääteinen opiskelijapalaute.

Aiemmin kapea-alaisia tutkintoja oli 350. Kuinka moni 16-vuotias tiesi siitä kirjosta, mitä hän haluaa opiskella? Uudet tutkinnot ovat laaja-alaisempia ja niitä on 164. Nuori voi hakea koulutukseen ympärivuotisesti, opiskella joustavammin sekä osin töissä, osin koulussa koulutus- tai oppisopimuksella. Esimerkiksi Oulun seudun ammattiopiston OSAOn OVI-toiminta on jatkuvasti auki oleva hakijapalvelu, josta kuka tahansa saa ohjausta ja neuvontaa OSAOon hakemiseen.

Oulussa vain muutama viime keväänä peruskoulun juuri päättänyt nuori oli vailla opiskelupaikkaa. Toki edelleen on satoja nuoria, joilla ei ole opiskelu-, työ- tai työpajapaikkaa. Nuorten asiat tarvitsevatkin panostuksia sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin, tukitoimiin kuten etsivään nuorisotoimintaan että koulutukseen.

 

Ratkaisuja ylivelkaantumiseen

Suomen talous kasvaa ja työllisyys on korkeampi kuin 27 vuoteen. Silti on kymmeniä tuhansia ihmisiä ja yrittäjiä, joiden elämää vaikeuttaa ylivelkaantuminen. Vuoden vaihteessa ulosottovelallisia 246 000 ja maksuhäiriömerkintöjä oli noin 380 000 suomalaisella.

Ulosottovelallisten määrä on pysynyt jotakuinkin samana, mutta velkojen yhteenlaskettu kokonaissumma on kasvanut.

Kasvussa ovat myös maksuhäiriömerkinnät, jotka kasaantuvat yhä useimmin samoille henkilöille. Lähes kymmenellä prosentilla täysi-ikäisistä suomalaisista on maksuhäiriömerkintä. Se ylittää 1990-luvun laman jälkeiset ennätyslukemat.

Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa liian monen ihmisen arkielämää eri tavoin.

Hän ei välttämättä voi tehdä esimerkiksi vakuutus- ja matkapuhelinsopimusta. Asunnon ja työpaikan saanti on hankalaa. Siinä tilanteessa jokainen tarvitsee apua, neuvoa ja tukea, miten saada elämänsä tasapainoon ja tehdä opiskeluun tai työhön liittyviä hankintoja.

Jokaisen ylivelkaantuneen tausta on erilainen, vaikka yhtäläisyyksiäkin on. Moni yrittäjä ylivelkaantui laman aikaan. Joku ison asiakkaan konkurssin vuoksi, toinen arvonlisäveron tai muun veron maksuvaikeuksista johtuneiden velkojen korkeiden korkojen takia. Näihin on haettava neuvonnan lisäksi kokonaistaloudellisia ratkaisuja erilaisista markkinakorkoisista maksujärjestelyistä.

Yksityishenkilöiden ylivelkaantuminen johtuu yhä useammin siitä, että taloutta paikataan korkeakorkoisilla pikavipeillä.

Lainsäädäntöä muutettiin vuonna 2013 niin, että alle 2 000 euron luotoille asetettiin korkokatto. Tätä on kierretty tarjoamalla yli 2000 euron vippejä, jota on voinut nostaa pienemmissä erissä.

Eduskunnassa aihe on puhututtanut ja siitä on jätetty useampia lakialoitteita. Allekirjoitin kollega Toivakan lakialoitteen pikavippien korkokaton sääntelystä.

Pikaluottosääntely on yksi hallituksen kaavailemista toimenpiteistä puuttua ylivelkaantumiseen. Nyt oikeusministeri Häkkänen on käynnistänyt valmistelun, jolla tiukennettaisiin pikaluottosääntelyä siten, että kiristettäisiin sekä korkokattoa että luotonantajalle aiheutuvia seurauksia korkokaton rikkomisesta.
Esimerkiksi tilanteessa, jossa korkokattoa on rikottu ei kuluttajalla olisi velvollisuutta maksaa korkoa tai muita luottokustannuksia. Tämä toimisi niin sanktiona kuin myös ennaltaehkäisevästi.

Kokoomuksen Talvitie: Sujuvoitetaan asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa

 Tiedote 8.5. 

Kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie riemuitsee oikeusministeri Antti Häkkäselle juuri luovutettuja työryhmän ehdotuksia, joilla helpotetaan purkavaa uusrakentamista. Työryhmän ehdotus sujuvoittaa asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa.

”Asunto-osakeyhtiöissä on lähes puolet Suomen asunnoista ja siten ne muodostavat huomattavan osan kansallisvarallisuudestamme. Kaupunkien ja keskustojen kehittymistä hidastaa tai jopa estää purkavaan uusrakentamiseen ja täydennysrakentamiseen kohdistuvat asunto-osakeyhtiölain vaatimukset”, Talvitie valottaa.

Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki vaatii yhtiökokouksen yksimielisen päätöksen lisäksi jokaisen osakkaan suostumuksen. Työryhmä ehdottaa, että taloyhtiön yhtiökokouksessa riittäisi 4/5 määräenemmistö, kun on kyse purkavasta lisärakentamisesta.

”Törmäsin lain epäkohtaan ja näin sen haittavaikutukset toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Silloin Oulun ydinkeskustassa oli suunnitteilla useissa kortteleissa purkavaa lisä- ja täydennysrakentamista samoin Kivisydän- iso maanalainen parkkiratkaisu. Oli kohtuutonta, että joku saattoi pitkittää päätöksentekoa, jopa periaatteesta”, Talvitie kertoo.

Aihe huomioitiin jo hallitusohjelmassa. Talvitie vauhditti asiaa alkukaudesta oululaiskollegojen voimin. He tekivät aiheesta kirjallisen kysymyksen ja sittemmin lakialoitteen, joka keräsi yli sadan kansanedustajan tuen. Lakialoitteessa esitettiin muutosta purkavan lisärakentamisen osalta päätöksenteon yksimielisyydestä määräenemmistöksi.

Talvitie muistuttaa että uudistuksessa on tärkeää huolehtia myös osakkaan oikeusturvasta. Työryhmä esittää, että jos osakas ei halua osallistua hankkeeseen, hänellä olisi oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista käypään hintaan.

 

Sujuvoitetaan asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa

Asunto-osakeyhtiöissä on lähes puolet Suomen asunnoista ja siten ne muodostavat huomattavan osan kansallisvarallisuudestamme. Kaupunkien ja keskustojen kehittymistä hidastaa tai jopa estää purkavaan uudisrakentamiseen ja täydennysrakentamiseen kohdistuvat asunto-osakeyhtiölain vaatimukset.

Purkava uudisrakentaminen tarkoittaa muun muassa sitä, ettei rakennusta ole kokonaistaloudellisesti järkevää korjata. Jolloin vaihtoehto on rakentaa samalle paikalle osin tai kokonaan uusi rakennus tai myydä rakennusoikeus.

Hankkeissa ongelmana on se, että asunto-osakeyhtiölaki vaatii yhtiökokouksen yksimielisen päätöksen LISÄKSI jokaisen osakkaan suostumuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri mieltä olevan ei tarvitse edes kertoa näkemystään yhtiökokouksessa vaan riittää, ettei anna myöhemmin suostumustaan suunniteltuihin toimenpiteisiin.

Törmäsin lain epäkohtaan ja näin sen haittavaikutukset toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana, vuosina 11-12. Silloin Oulun ydinkeskustassa oli suunnitteilla useissa kortteleissa purkavaa lisä- ja täydennysrakentamista samoin Kivisydän- iso maanalainen parkkiratkaisu. Oli kohtuutonta, että joku saattoi pitkittää päätöksentekoa periaatteesta. Vai olikohan katkeruus oikea syy. Joku teki sitä ylimääräisen rahan toivossa, vaikkei siitä kukaan halunnut puhua. Joku vailla ymmärrystä siitä, mitä kaikkea muuta samalla viivästyi.

Ainakin kaikissa kuusikkokaupungeissa on ollut samanlaisia tilanteita. Päätin tehdä parhaani, että lainsäädäntö muuttuisi. Hallitusohjelmaan saimme Alkukaudesta vauhditimme asiaa oululaiskollegojen voimin. Teimme kirjallisen kysymyksen ja sittemmin lakialoitteen. Saimme siihen yli 100 kansanedustajan tuen. Ehdotimme, että ainakin purkavan lisärakentamisen tilanteessa päätöksenteon vaatimus yksimielisyydestä muuttuisi vaateeksi enemmistöpäätöksenteosta.

Oikeusministeri asetti syksyllä 2017 työryhmän pohtimaan asunto-osakeyhtiölain muutostarpeita. Työryhmän loppuraportti julkaistaan tiistaina 8.5. Silloin selviää, voidaanko asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa sujuvoittaa purkavan uudisrakentamisen osalta. Voiko myös kaava-asiat edetä tietyllä määräenemmistöllä, ilman vaadetta yksimielisyydestä? Se olisi helpotus monelle taloyhtiölle ja asukkaille sekä edistäisi täydennysrakentamista. Toivotaan, että työryhmän esitys tukee lakialoitettamme.