Jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastus

(Julkaistu Forum24 -lehdessä 1.8.2019 https://www.forum24.fi/vieraskolumnit/jokaiselle-lapselle-ja-nuorelle-harrastus-6.56.3613302.cb09855310)

 

Elokuussa on monissa perheissä edessä uusi alku. Esikoulu, uusi luokka-aste tai viimeinen vuosi koulussa. Meidän perheessä nuorin aloittaa koulupolun.

Syksy on hyvää aikaa aloittaa myös jokin harrastus. Harrastuksissa saa uusia kavereita, on yhteistä tekemistä ja yhteisöllisiä ryhmiä. Ne myös ehkäisevät syrjäytymistä. Iästä ja elämäntilanteesta riippumatta ihminen kaipaa yhteisöllisyyttä. Sen tarve tunnustetaan myös Maslowin tarvehierarkiassa.

Monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja yhdistysvapaus ovat osa toimivaa suomalaista yhteiskuntaa. Kuitenkin edellisen nuorisobarometrin mukaan kustannukset ovat nousseet suurimmaksi yksittäiseksi esteeksi harrastuksen aloittamiseen.

Kun itse olin kouluikäinen, pystyi harrastaa monipuolisesti ilman korkeita maksuja. Kävin kuvataidekerhossa, yleisurheilin ja hoidin hevosia, pelasin jalkapalloa sekä vedin urheilukouluja ja partiota nuoremmille. Niissä oppi kantamaan vastuuta ja jopa politiikassa tärkeää joukkuepelaamista.

Pari vuotta sitten me kokoomuslaiset valtuutetut ympäri Suomen nostimme esiin tarpeen harrastustakuusta. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus vähintään yhteen harrastukseen. Harrastusten kustannuksia on hillittävä yhteistuumin.

Avainasemassa on kuntien ja kaupungien, yhdistysten ja järjestöjen, sekä lajiliittojen toimiva yhteistyö. Siten voidaan tarjota erilaisia ja edullisia matalan kynnyksen mahdollisuuksia.

Oulussa on paljon hyviä esimerkkejä. Aamusta iltaan auki olevat koulut ja monitoimitalot, iltapäiväkerhoja, lajikokeiluja sekä alle 18-vuotiaiden ryhmien maksuttomat vuorot niin koulujen kuin muissakin kaupungin tiloissa.

Yksi nouseva harrastus on tyttöjen jalkapallo. Perustimme reilu kymmenen vuotta sitten ONSsin, oululaisen tyttö- ja naisjalkapalloseuran. Palloliiton 15-vuotiaiden tyttöjen SM-turnaus, jossa sain toimia suojelijana, järjestettiin ONSsin toimesta Oulussa. Heinäpään viheriöllä näkyi osaaminen, joukkuehenki ja pelaamisen ilo. ONS voitti SM-pronssia ja Haukiputaan Pallon ja torniolaisten yhteisjoukkue oli kuudes. Pohjoisen joukkueille oli iso asia, myös taloudellisesti, ettei tällä kertaa tarvinnut reissata etelään.

Haastan meitä aikuisia toimimaan, jotta lapsilla ja nuorilla on syksyn tullen oppimisen iloa, turvallinen koulutie ja myös mahdollisuuksia harrastaa.

Mari-Leena Talvitie
kahden koululaisen äiti, kansanedustaja (kok)

 

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Arktisella asenteella

(Julkaistu Talvitie 2019 – vaalilehdessä)

Mielenkiinto arktisiin asioihin kasvaa ympäri maailman. Oman arktisen innostukseni sain aikanaan toimiessani Oulun kaupungin puheenjohtajatehtävissä. On ollut ilo jatkaa arktisen politiikan parissa myös kansanedustajana, Suomen arktisessa parlamentaarikkovaltuuskunnassa.

Maailmassa on kahdeksan arktista maata. Pohjoismaiden lisäksi jäseniä ovat Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada. Ne muodostavat Arktisen Neuvoston, yhden tärkeimmistä arktisen politiikan toimijoista. Neuvosto käsittelee arktisen alueen hallitusten ja ihmisten kohtaamia ongelmia ja haasteita. Kukin jäsenmaa toimii vuorollaan neuvoston puheenjohtajana.

Suomen puheenjohtajuuskausi alkoi toukokuussa 2017. Kaksivuotiskauden kärkiteemoja ovat olleet ympäristönsuojelu, viestintäyhteydet, meteorologinen yhteistyö ja koulutus. Näillä aloilla Suomessa ja erityisesti myös meidän alueellamme on myös kansainvälistä huippuosaamista.

Ympäristönsuojelussa isoin tavoite on vähentää mustan hiilen määrää. Toimivat viestintäyhteydet mahdollistavat pitkien etäisyyksien alueella palveluita, kuten opetusta saamen kielellä ja terveydenhoidon palveluja etäyhteyksin. Samalla ne lisäävät saavutettavuutta ja luovat turvallisuutta. Meteorologinen yhteistyö on tärkeää sää- ja jääpalvelujen kehittämisen sekä ilmastotutkimuksen kannalta. Koulutus on avain kestävään kehitykseen.

Tiedämme, että ilmastonmuutoksen myötä arktiset elinolosuhteet muuttuvat ainakin kaksi kertaa niin nopeasti kuin muualla maailmassa. Siksi on tärkeää, että Suomi korostaa YK:n kestävän kehityksen Agenda2030 -tavoitteita sekä vahvistaa sidettä tavoitteiden ja Arktisen neuvoston toiminnan välillä.

Yhteisten tavoitteiden eteen tarvitaan konkreettisia ehdotuksia ja tekoja – ei vain valtioiden tasolla vaan myös yrityksissä, yhteisöissä ja paikallishallinnossa. Esillä on ollut niin datakeskukset ja kaapeliyhteydet, kauppaesteiden purku, infrainvestoinnit ja -yhteydet, jäämeren rataselvitys kuin matkailu. Siksi on tärkeää, että myös alueellamme tehdään kauaskantoista arktista politiikkaa.

Suomen arktisen vaikuttavuuden kannalta on keskeistä, millaista roolia EU tavoittelee arktisessa politiikassa. Se tarkoittaa yhteisiä tavoitteita ja aktiivista vaikuttamistyötä Euroopan parlamentin ja komission linjauksiin. Sitä olemme tehneet kuluvan talven muun muassa tapaamalla komission arktista politiikkaa valmistelevaa Jari Vileniä.

Mari-Leena Talvitie

suomen arktisen parlamentaarikkovaltuuskunnan jäsen

Perheille joustoa ja vapautta valita

(Kolumni julkaistu Talvitie 2019 – vaalilehdessä)

Perheiden monenlaiset elämäntilanteet ovat arkipäivää. Siksi yhteiskunnan ei pidä liikaa määritellä, mikä hoito- tai tukimuoto on missäkin elämäntilanteessa toimivin. Kahden lapsen äitinä tiedän, että lapsesta sekä vanhempien työ- ja elämäntilanteista johtuen samassakin perheessä voi olla eri aikoina monenlaisia tarpeita.

Perhevapaista valtaosan käyttävät äidit. Viime vuosina on lisätty kiintiöityjä isävapaita, jotka ovat kuin huomaamatta pönkittäneet järjestelmän jäykkyyttä. Raskaiden kiintiöiden sijaan järjestelmää on muutettava niin, että tuet ja vapaat vastaavat joustavasti perheiden tarpeisiin ja huomioivat opiskelun, työn ja yrittäjyyden sekä myös työelämän ulkopuolella olevat.

Ensi kaudella on aika tehdä perhevapaauudistus, joka edistää tasa-arvoa ja parantaa erityisesti naisten asemaa työmarkkinoilla. Vanhemmuuden kustannuksia on maksettava 2020-luvun Suomessa myös miesten ja isien työnantajien, ei vain naisvaltaisten työnantajien. Kuluneella kaudella säädettiin 2 500 euron kertakorvaus äidin työnantajalle, jos äiti palaa perhevapaiden jälkeen samaan työpaikkaan. Uudistuksen suunnittelussa on syytä kuulla erilaisia lapsi- ja perhejärjestöjä sekä työmarkkinaosapuolia.

Olemme keränneet tavoitteitamme puolueen Perheet ja työelämä –asiakirjaksi. Siinä on malli uudeksi perhevapaajärjestelmäksi. Se koostuisi 5 viikon äidille maksettavasta odotusrahasta, vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainvapaasta, jossa molemmille vanhemmille on kiintiöity 3kk ja joiden lisäksi vapaasti jaettavissa on 6kk. Tämän jatkoksi tulisi 6 kuukauden joustava hoitoraha. Nämä kaikki muut, paitsi odotusraha, perhe voi halutessaan käyttää kokopäiväisenä tai osapäiväisenä esimerkiksi osa-aikaisen työn ohessa eli pitkittää vapaat puolittaen euromäärän ja tuplaten keston. Esimerkiksi hoitoraha olisi kokopäiväisenä 800 euroa/kuukaudessa, joten lapsiperheillä olisi vanhempainrahakauden jälkeen mahdollisuus valita, onko jompikumpi vanhemmista lapsen tai lasten kanssa kotosalla.

Kokoomuksen linjauksissa keskiössä on lapset ja perheet. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja kehittää tukijärjestelmiä sekä lisätä perheen mahdollisuuksia erityisesti pienten, alle 3-vuotiaiden lasten hoitoon. Samalla edistetään ja joustavoitetaan siirtymistä perhevapailta työelämään.

Yhtä tärkeää on kehittää varhaiskasvatuksen laatua, nostaa osallistumisastetta ja tarjota jokaiselle 5-6-vuotiaalle lapselle maksuton (20h) esiopetus. Kokoomuksen tavoitteena lisäksi, että jokaisella on vähintään yksi harrastus. Sujuvan arjen ja perheen yhteisen ajan osalta on tärkeää, että yhä useampi harrastus olisi iltapäiväisin koulun yhteydessä.

Mari-Leena Talvitie

oululainen kahden lapsen äiti, puolueen vpj.

puolueen Perheet ja työelämä – asiakirjan valmistelija

Lex Talvitie eli asunto-osakeyhtiölain muutos vauhdittaa täydennysrakentamista

(Kolumni julkaistu Talvitie-vaalilehdessä 2019)

Hyväksyimme eduskunnassa tammikuussa yksimielisesti asunto-osakeyhtiölain muutoksen, jonka kollegat ympäristövaliokunnassa nimesivät lakialoitteeni pohjalta Lex Talvitieksi. Se koskettaa purkavaa uusrakentamista eli rakennushanketta, jossa yhtiön omistama asuinrakennus puretaan kokonaan tai osittain, ja tilalle rakennetaan suurempi kerrosala ja useampia huoneistoja.

Purkavan uusrakentamisen hankkeissa laki on aiemmin vaatinut yksimielisen yhtiökokouksen lisäksi jokaisen osakkaan suostumuksen. Tämä muuttui eli se korvataan vaatimuksella neljä viidesosan määräenemmistöstä sekä vastustavan osakkeenomistajan oikeussuojasta, joka on osakkeiden lunastus käypään hintaan. Laki tuli voimaan ripeästi eli 1. maaliskuuta 2019.

Lex Talvitie eli lakimuutos helpottaa rakennusten, jotka ovat käyttöikänsä päässä tai niitä ei ole kokonaistaloudellista peruskorjata, osittaista tai kokonaan purkamista. Tilalle voidaan rakentaa uusia, esteettömiä, toimivia rakennuksia, koteja ihmisille – erityisesti hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Muutos myös vauhdittaa kaupunkien ja kuntakeskusten asunto- ja täydennysrakentamista sekä edistää aluekehitystä.

Polku lakialoitteesta hallituksen esitykseksi on ollut pitkä. Törmäsin kyseiseen epäoikeudenmukaisuuteen eli siihen, että joku yksittäinen ihminen tai taho vastustaa muiden laajasti kannattamaa hanketta toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 2011-2012. Osa ihmisistä yritti rahastaa muita osakkaita sillä, että vastustivat uudisrakentamista.

Kun sain kansalaisilta luottamuksen eduskuntaan, teimme aiheesta keväällä 2016 oululaiskollegoiden kanssa kirjallisen kysymyksen sekä syksyllä lakialoitteen, joka sai enemmistön eli 105 kansanedustajan tuen. Tämän johdosta ympäristövaliokunta aloitti lakialoitteen käsittelyn. Tutkimusten ja asiantuntijatyöryhmän kautta oikeusministeriö aloitti kattavan ja laadukkaan lain valmistelun. Se puolestaan mahdollisti ripeän eduskuntakäsittelyn eli säädimme lain alle neljässä kuukaudessa.

Merkittävä osuus suomalaisten varallisuudesta sijaitsee asunnoissa ja asunto-osakeyhtiön omistamissa rakennuksissa. Tilastokeskuksen (2016) mukaan yli 380 000 asuntoa sijaitsee kerrostaloissa, jotka ovat 40—60 vuotta sitten rakennettuja. Vertailun vuoksi 10—30 vuotta sitten rakennetuissa kerrostaloissa on noin 140 000 asuntoa.

Avaimet alueiden asunto- ja täydennysrakentamiseen ovat nyt yhteistyössä taloyhtiöillä, alan toimijoilla ja kunnilla, kaupungeilla. Ympäristövaliokunta korosti tarvetta vakiinnuttaa hyviä toimintamalleja niin rakennuttamisen, rahoittamisen kuin maankäyttösopimusten suhteen ja jakaa tietoa niistä tehokkaasti. Lisäksi nousi esiin, määräenemmistövaadetta olisi syytä laajentaa ensi kaudella myös kiinteistö-osakeyhtiöpuolelle.

Mari-Leena Talvitie

Kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen

Oulun kaupunginhallituksen pj 11-12, valtuuston pj 12-15

 

Lisää opiskelupaikkoja pohjoiseen

(Julkaistu Kalevassa 30.3.2019)

Suomi elää viennistä ja osaamisesta. Työpaikoista suurin osa syntyy nykyisin mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vain korkean osaamisen kautta voimme varmistaa hyvinvointimme perustan luovien työpaikkojen pysymisen alueellamme, onpa osaaminen ammatillista osaamista ja sen vientiä, ympäristö- tai terveysteknologian palveluita tai arktista huippututkimusta.

On onni, että maakunnassamme on paljon lapsia ja nuoria. Pohjois-pohjalaisten keski-ikä on alle 40 vuotta ja joka viides on alle 15-vuotias. On tärkeää, että alueemme nuoret saavat laadukasta ja monipuolista opetusta pohjoisessa. Vahvuus on myös se, että houkuttelemme opiskelijoita tänne kauempaakin.

Tarvitsemme alueellemme lisää opiskelupaikkoja. Tämä tarkoittaa myös lisää resursseja niin ammatilliseen koulutukseen kuin korkeakoulutukseen, esimerkiksi Linnanmaan kampuksen eli ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteiskampukseen, kehittämiseen. Erityisrahoitusta ovat saaneet Etelä-Suomen vastaavat hankkeet, Aalto-yliopisto ja Tampere3.

Toimin Osekkin eli Oulun seudun koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana. Yhteishaku on päättynyt. Osekkin vetovoimakerrroin oli maan korkein eli 1,3. Edes pääkaupunkiseudulla ei ole yhtä hyviä vetovoimakertoimia. Tilanne on sama myös korkeakoulupuolella.

On tärkeää, että alueellamme on sekä lyhytaikaista, räätälöityä päivitettyä osaamistarjontaa, monipuolista tutkintokoulutusta sekä jatko-opiskelupolkuja. Kun aikanaan toimin Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, asetimme tavoitteen, että Oulu on Suomen paras paikka opiskella 2020. Tätä kohti on edetty ja siitä merkkinä on myös maamme korkeimmat vetovoimaluvut.

Valtakunnan tasolla työtä on jatkettava myös sen eteen, että katseet kääntyvän pohjoiseen ja luomme kestävää kasvua, monella alalla. Tämä onnistuu laajalla yhteistyöllä ja johdonmukaisella vaikuttamistyöllä, johon tarvitaan meistä jokaista.

Mari-Leena Talvitie

kansanedustajaehdokas (kok)

puolueen varapuheenjohtaja