Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanne on alueellisesti kovin erilainen ja paikoin jopa hälyttävä. Tärkeintä olisi, että hoitoa saisi oikea-aikaisesti. Orpon hallituksen linja on selvä: haluamme suomalaisten saavan inhimillisiä ja vaikuttavia sote-palveluita silloin, kun niitä tarvitsee.

Kollega Hanna-Leena Mattila kirjoitti Kalevassa (29.8.2024), että ”Hallitus on vastuussa terveydenhuollon alasajosta”. Se on erinomainen arvio Marinin hallituksen luomasta sote-järjestelmästä, jota keskusta oli sorvaamassa. Marinin hallituksen aikainen valtion taloudenpidon periaate – vasemmisto jakaa ja keskusta takaa – ei toimi enää, mutta niitä sotkuja siivoamme vielä ensi vuosikymmenelläkin.

Kirjoituksessaan Mattila väittää, että hallitus leikkaa sote-rahoitusta. Tämä ei pidä paikkaansa. Ensi vuodelle hyvinvointialueiden rahoitus nousee noin 2,1 miljardilla eurolla. Tämä luku sisältää rahoituksen niin palveluntarpeen kasvun kustannuksiin kuin hintatason nousuun.

Kollegan olisi hyvä myöntää, että hyvinvointialueiden rahoitusmalli ja toiminta määräytyvät Marinin hallituksen lainsäädännön mukaisesti. Hyvinvointialueista vastaava ministeri Ikonen (kok.) on kyllä tavannut maakuntamme delegaation kesäkuussa ja keskustellut alueemme ajankohtaisista asioista.

Rahoitushaasteiden ratkaisemiseksi monia nopeammin vaikuttavia toimia tehdään hyvinvointialueilla. Esimerkiksi tunnetusti korkeita palkkoja nostavan ja kuluja kasvattavan vuokrahenkilöstön käyttöä tulee vähentää. Ne maksavat hyvinvointialueille jo yli 600 miljoonaa euroa vuodessa. Tähän hallitus puuttuu muun muassa Hyvän työn ohjelmalla.

Tulevana syksynä hallitus edistää monia sote-palveluita vahvistavia toimia kuten kokoomuksen pitkään ajamaa lasten- ja nuorten terapiatakuuta. Me teemme sen, vaikka Marinin hallitus ei sitä halunnut toteuttaa. Valmisteilla on myös laki palveluseteleiden käytöstä. Sote-alan koulutusmääriä lisätään, veto- ja pitovoimaa vahvistetaan ja työnjakoa selkeytetään.

Normienpurkutyö on aloitettu myös sote-puolella. Marinin hallitus sääti vaatimuksen kaikille sote-toimijoille rekisteröitymisestä uuteen Soteri-rekisteriin ennen toiminnan aloittamista. Lupabyrokratia on estänyt tuhansia suomalaisia yrittäjiä – psykoterapeutteja, hammaslääkäreitä, fysioterapeutteja – tekemästä työtään. Samalla vuokrat, kulut ovat juosseet ja tekijöistä on ollut huutava pula ympäri Suomen. Siksi valmistelemme lakimuutosta, jotta itsenäiset ammatinharjoittajat pääsevät rekisteröintijonoista töihin.

Pelkillä poliittisilla päätöksillä tämä ei ratkea, vaan toimivan järjestelmän ja rahoituksen lisäksi tarvitaan muun muassa osaava henkilöstöä, reilua johtamista, asukas- ja potilaslähtöistä toimintaa sekä toimivat tietojärjestelmät ja digipalvelut. Moni yksikkö toimii hyvin, mutta kansalaispalautteen perusteella valitettavasti paljon resursseja menee hukkaan eli tekemisessä ja johtamisessa on myös parannettavaa.

Suomalaisten tarvitsevat ja ansaitsevat toimivat sote-palvelut. Tämä ei tapahdu toinen toisiaan syyttelemällä, vaan etsimällä ja toteuttamalla ratkaisuja yhdessä.

 

Mari-Leena Talvitie

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja (kok.)

 

(Julkaistu Kalevassa 7.9.2024)

 

Suomi valvoo Euroopan unionin pisintä ulkorajaa, Suomen itärajaa. Rajan toisella puolella oleva Venäjä on romuttanut kansainväliset sopimukset ja osoittanut kykynsä käyttää turvapaikanhakijoita häikäilemättömästi hybridivaikuttamisen keinona.

Suomella oikeusvaltiona on oikeus ja velvollisuus varautua Venäjän hybridivaikuttamiseen. Siksi eduskunnan käsittelyssä on Orpon hallituksen esitys välineellistetyn maahantulon torjumiseksi eli rajaturvallisuuslaki.

Rajaturvallisuuslaki toisi Suomen hallitukselle ja viranomaisille, erityisesti rajavartiolaitokselle, tehokkaita välineitä torjua välineellistettyä maahantuloa. Laki on tarkkaan rajattu ja poikkeuksellinen: se olisi voimassa vain vuoden siitä, kun se astuu voimaan. Lisäksi hallitus voisi aktivoida lain korkeintaan kuukaudeksi kerrallaan.

Jotta hallitus voisi ottaa rajaturvallisuuslain käyttöön, tiettyjen ehtojen on täytyttävä. Viranomaisilla olisi oltava tieto tai perusteltu epäily vieraan valtion Suomeen kohdistamasta sellaisesta vaikuttamisesta, joka aiheuttaa vakavan vaaran Suomen kansalliselle turvallisuudelle, eivätkä muut keinot ole riittäviä tilanteen ratkaisemiseksi. Tällä siis varaudumme vakavaan tilanteeseen, jossa Suomen turvallisuutta yritetään horjuttaa.

Hybridivaikuttamisen tilanteessa laki mahdollistaisi sen, että turvapaikkahakemuksia ei voisi jättää niillä raja-asemilla, joihin kohdistuu välineellistettyä maahantuloa. Tällöin henkilö pysäytettäisiin ja ohjattaisiin siirtymään toiselle rajanylityspaikalle, jossa kansainvälistä suojelua voisi hakea normaalisti. Tästä rajauksesta johtuen lakia vastustavat kutsuvat lakia ”käännytyslaiksi”.

Rajattuun poikkeuslakiin liittyy tietenkin myös poikkeuksia heikoimmassa asemassa olevien osalta kuten oikeusvaltiossa ja ihmisoikeuksia kunnioittavassa maassa pitääkin. Muun muassa lapsia, vammaisia tai muita erityisen haavoittuvassa olevia henkilöitä ei ohjattaisi toiseen rajanylityspaikkaan.

Suomi on joutunut sulkemaan koko itärajan viime vuoden lopulla, koska Venäjä on jo nyt operoinut ja kuljettanut turvapaikanhakijoita Suomen rajalle. Toistaiseksi turvapaikkahakemusten jättäminen on keskitetty lento- ja laivaliikenteen rajanylityspaikoille eli pois itärajalta.

Rajaturvallisuuslaki mahdollistaisi sen, että osa itärajan rajanylityspaikoista voitaisiin tilanteen salliessa aukaista. Se helpottaisi elinkeinoelämän välttämättömiä kuljetuksia sekä ihmisten perhe- ja sukulaissuhteiden ylläpitoa, jotka ovat olleet kokonaan seis viime vuoden lopusta asti.

Itärajan sulun pohjalla on kesällä 2022 yksimielisesti säädetty rajavartiolain 16 pykälä. Olin tuolloinkin rajalaissa kokoomuksen neuvottelijana. Silloin perustusvaliokunta totesi lausunnossaan selkeästi, että Suomen itsenäisyyttä ja koskemattomuutta itsenäisenä valtiona voidaan turvata poikkeuksellisin keinoin, kun kyseessä on toisen valtion hybridivaikuttamisesta.

Rajaturvallisuuslaissa on ennen kaikkea kyse Suomen kansallisen turvallisuudesta. Laki on selkeä signaali Venäjälle, ettei Suomen sisäistä turvallisuutta voi horjuttaa välineellistetyn maahantulon avulla ja, että Euroopan unionilla on toimiva ulkoraja. Toivon, että suurin osa meistä Suomen kansan valitsemista kansanedustajista arvostaa näitä asioita ja äänestää rajaturvallisuuslain puolesta eduskunnan täysistunnossa.

 

Mari-Leena Talvitie

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja (kok.)

 

(Julkaistu Kalevassa 9.7.2024)

 

Meillä pohjoisessa, erityisesti Pudasjärvellä on ainutlaatuinen luontoympäristö. Kunpa muutkin ymmärtäisivät, miten paljon luonto luo ympärilleen hyvää. Se luo niin ihmisille hyvinvointia kuin matkailulle monia mahdollisuuksia. Alueellamme on tärkeää panostaa niin lähimatkailuun kuin kansainväliseen matkailuun, yhteistyössä eritaustaisten ihmisten, yritysten ja toimijoiden sekä kuntien kanssa. Matkailijoiden houkutteleminen vaatii investointeja, laadukkaita palveluita sekä rohkeaa, pitkäjänteistä markkinointia.

Iso-Syötteen hiihtokeskukseen loppuvuodesta 2025 valmistuva tuolihissi on yksi alueemme suurimmista matkailuinvestoinneista. Yli 7,5 miljoonaa euron investointi nostaa rinnealueen aivan uudelle tasolle. Muun muassa ELY-keskuksen tukema ja Euroopan unionin osarahoittama tuolihissi parantaa koko Syötteen houkuttelevuutta, niin kotimaisten kuin ulkomaisten matkailijoiden parissa. Lisäksi se vaikuttaa positiivisesti muihinkin alueen investointeihin kuten majoituskapasiteetin lisäykseen.

Matkailun ympärivuotisuus on tärkeä tavoite. Pudasjärvellä on potentiaalia tarjota elämyksiä kaikkina neljänä vuodenaikana. Jotta matkailutoiminta on kannattavampaa, on tärkeä lisätä myös kesäkauden aktiviteetteja. Kesällä luonto ja sen luoman aktiviteetit, kuten kalastus, maastopyöräily ja vaellus, vetävät puoleensa, syksyllä marjastus ja ruskaretket. Talvella laskettelu ja muut talvilajit ovat suosittuja. Pohjoisen kaunis luonto houkuttelee tulevina kesinä aiempaa enemmän ihmisiä Keski-Euroopasta, kun siellä paahtavat helteet ja puhtaan veden niukkuus ajavat matkailijoita etsimään lomakohteita viileämmiltä alueilta.

Matkailun toimintaedellytysten vahvistamisessa alueen saavutettavuus on avainasemassa. Saavutettavuus on toki tärkeää niin ihmisten arjen kuin yritysten toiminnalle. Orpon hallitus on sitoutunut parantamaan alueiden saavutettavuutta ympäri Suomen ja luomaan edellytyksiä matkailualan elpymiselle vaikeiden vuosien jälkeen. Konkreettisina toimina hallitus on lisännyt merkittäviä investointeja infraan. Jotta pohjoiseen voi edes suunnitella reissua, hyvät tieyhteydet, riittävät julkiset linja-auto- ja junavuorot sekä lentoyhteydet Kuusamoon, Ouluun ja Rovaniemelle ovat avainasemassa. Alueellemme elintärkeää on myös Oulu-Liminka kaksoisraiteen eteneminen: sen suunnittelu valmistuu loppuvuoden 2024 aikana ja toteutus alkaa vuonna 2025.

Pudasjärvi on Suomen hirsipääkaupunki ja puurakentaminen voi tulevaisuudessa olla merkittävä osa kestävää matkailua. Pitkän linjan puurakentamisen puolestapuhujana, olen ylpeä saadessani toimia Pudasjärven hirsikampuksen kampuskummina. Pudasjärvellä on monta esimerkkiä siitä, miten puu toimii kestävästi ja kauniisti – niin terveellisenä, turvallisena kuin kestävänä materiaalina. Edellisenä lukuvuonna aloitin peruskoulussa ja lukiossa jaettavat kampuskummin stipendit. Ne toimikoon aktiivisen toimimisen kannustimina oman yhteisön hyväksi.

Tapaamisiin Pudasjärven markkinoilla perjantaina!

 

Mari-Leena Talvitie

Kansanedustaja

Hirsikampuksen kampuskummi

 

(Julkaistu Pudasjärveläisessä 3.7.2024)

 

Tuleeko mieleen toimimatonta sääntelyä? Onko joku asia jäänyt hoitamatta tai postipaketti noutamatta, kun huomasitkin passin vanhentuneen? Nyt on aika ehdottaa turhia normeja ja sääntelyä poistettavaksi, sillä Orpon hallitus on käynnistänyt normienpurkutalkoot. Esimerkiksi passien voimassaoloa pidennetään nykyisestä viidestä vuodesta kymmenen vuoteen.

Me kokoomuslaiset haluamme rakentaa Suomea, jossa ihmisten arkea tai halua yrittää ei tukahduteta liian sääntelyn alle. Valmistelua on tehty hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmässä, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon johdolla. Ensimmäisellä listalla on 32 ehdotusta eri aloilta.

Normin purkuehdotuksia on monen tasoisia. Haluamme luopua turhista lääkärilausunnoista, keventää pienten tapahtumien pystytykseen ja purkamiseen liittyvää byrokratiaa, helpottaa ampumaratojen sääntelyä, edistää kiinteistökauppojen sujuvampaa sähköistä asiointia sekä poistaa yrittäjän uuden alun esteitä.

Turvallisuusympäristömme on voimakkaassa muutoksessa. On tärkeää, että yhteiskuntamme ja kansalaiset ovat varautuneita erilaisiin tilanteisiin. Reserviläisyys, maanpuolustustahto ja suomalaisten halu osallistua erilaisiin maanpuolustusharjoituksiin on korkealla. Meillä on pulaa harjoituspaikoista, joka johtuu osin siitä, että ampumaratojen ympäristölupavelvoitteita on kiristetty viime vuosikymmenenä. Nyt tähänkin saadaan muutos, kun ympäristöministeri Mykkäsen johdolla ampumaratojen ympäristölupasääntelyä järkevöitetään ripeästi.

Suomalaisten työpaikat, talouskasvu ja viime kädessä hyvinvointi syntyy pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Yrittäjyyden edellytyksiä halutaan parantaa monin eri tavoin. Ehdotamme toimia, joilla esteitä yrittäjyyden uuden alun edestä puretaan ja yrittäjien raportointivelvoitteita kevennetään. Pienenä esimerkkinä optisen alan päällekkäisvalvontaa ehdotetaan poistettavaksi.

Matkailu- ja ravintola-alalle ehdotetaan helpotuksia muun muassa sallimalla jatkossa ikkunattomien hotellihuoneiden rakentaminen, laajentamalla verovapaiden kulttuuriseteleiden käyttöalaa sekä poistamalla paperisten hotellikirjautumislomakkeiden pakkokeruu hotelleilta. Myös tapahtuma-alan huoliin haetaan ratkaisuja.

Parveketupakointi ja tupakointikiellot taloyhtiöissä kuumentavat edelleen naapureiden välisiä tunteita. Siksi on tärkeää selkeyttää pelisääntöjä. Taloyhtiöille annetaan oikeus päättää kiinteistöissä sovellettavasta tupakointikiellosta yhtiökokouksen päätöksellä.

Hallituksen toimiin sisältyy myös ehdotuksia, joilla kevennetään nykyistä hallintoa. Koulujen osalta kevennetään erilaisten suunnitelmien ja kirjaamisten määrää, jotta kouluissa käytettäisiin entistä enemmän aikaa olennaiseen eli opettamiseen ja oppimiseen.

Julkiset kuulutukset muutetaan sähköisiksi ja velvoitetta potilaspapereiden säilyttämisestä 120 vuoden ajan kevennetään. Laajempi sote-puolen norminpurkukokonaisuus on valmistelussa syksyksi, joten siihenkin otetaan ehdotuksia parhaillaan.

Nyt sinulla on mahdollisuus nostaa esille sääntelyä, joka ei toimi tai on liian raskasta. Ole yhteydessä omaan kansanedustajaasi tai laita sähköpostia allekirjoittaneelle, niin vien viestiä eteenpäin.

Kokoomus rakentaa Suomea, jossa saa tehdä. Jatkossa saa käydä wc:ssä jopa linja-automatkan aikana, huolimatta tieliikennelain turvavyövelvoitteesta. Haluamme siis rakentaa Suomea, jossa sääntelyä ei vaikeuta tai hidasta, vaan se luo, turvaa ja kehittää Suomea järkevästi ja kannustavasti.

 

Mari-Leena Talvitie

kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja (kok.)

 

(Julkaistu Kaleva Median paikallislehdissä 5.6.2024)