Enemmän kannustimia, vähemmän byrokratiaa

(Julkaistu Sinituuli-lehdessä 4.11.2020)

Mari-Leena Talvitien mielestä nykyhallitus kurittaa ravintola-alaa ja on hidastanut vihreämpään energiaan siirtymistä turhalla byrokratialla. Elinvoimaa toisivat kaksoisraiteen ulottaminen Ouluun ja kotitalousvähennyksen laajentaminen.

Poikkeuksellinen vuosi on muuttanut arkea niin töiden kuin muiden tarpeiden ja toimintatapojen osalta. Keväällä monessa perheessä tasapainoiltiin etätöiden ja koululaisten etäkoulun ja lastenhoidon kanssa.

Erityisesti iäkkäämmät ihmiset ovat tarvinneet apua niin hoivaan, siivoukseen kuin ruokatoimituksiin. Monissa kodeissa on teetetty pieniä remontteja.

Näistä syistä kokoomuksen oululainen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie ihmettelee, miksi vihervasemmisto-hallitus yhdessä keskustan kanssa on heikentänyt kotitalousvähennystä.

Kotitalousvähennyksen tarkoitus on mahdollistaa arkea helpottavien palveluiden hankkimista erityisesti lapsiperheille ja ikääntyneille.

– Kaipaan vahvoja perusteluja sille, miksi hallitus ei halua laajentaa ja nostaa kotitalousvähennystä.

 

Suora tuki nopeuttaisi
kotien energiaremontteja

Kokoomus on ehdottanut, että kotitalousvähennystä laajennettaisiin energiaremontteihin, toisen puolesta kaupassa ja apteekissa asiointiin ja ruokapalveluihin. Toiveissa olisi myös saada yli 75-vuotiaille oma ”superkotitalousvähennys”.

Ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi valmistuneen Talvitien mukaan kotitalousvähennyksen laajentaminen olisi yksinkertainen keino edistää kotitalouksien energiaremontteja, kun öljykattilat vaihdetaan ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin.

– Ympäristöministeri haluaa kuitenkin edetä hitaiden ja byrokraattisten energia-avustushakemusten keinoin, Talvitie harmittelee.

Hänen mukaansa puolueilla on yhteinen näkemys energiaremonttien tuen tärkeydestä, mutta keinot ovat erilaiset. Talvitie loisi kannustimia ihmisille, eikä lisäisi turhaa byrokratiaa.

Sellaiselta vaikuttaa hallituksen luoma avustushakemusjärjestelmä – varsinkin kun sen käyttöönotto viivästyi. Myös itse järjestelmä on jäykkä, sillä avustusta ei voi hakea jälkikäteen tai jo aloitettuihin remontteihin.

Moni remontti oli jo saatettu sopia, mutta niiden aloittamista lykättiin, kun jäätiin odottelemaan avustushakemusjärjestelmän käyttöönottoa. Näin ollen kokonainen ala lamaantui vajaaksi vuodeksi. Tästä Talvitie teki syksyllä hallitukselle myös kirjallisen kysymyksen, johon odottaa vielä vastausta.

– Toimiville markkinoille ei ole tarpeen luoda tukimuotoja, vaan kannustinta voi antaa verotusta keventämällä.

 

Palvelujen osto
helpottaa ikäihmisten arkea

Kokoomuksen ehdotuksessa yli 75-vuotiaiden ”superkotitalousvähennys” pitäisi sisällään verovähennysoikeuden noston 70 prosenttiin ja 100 euron omavastuuosuuden poiston. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin jopa 1 200 euroa vuodessa tukea heille, joiden verot ovat niin pienet, etteivät ne riitä vähennyksen tekemiseen.

– Laajennettu kotitalousvähennys on hyvä tapa edistää kotona tehtävän työn teettämistä ja pyörittää talouden rattaita. Tämä loisi asiantuntijoiden mukaan jopa tuhansia uusia työpaikkoja. Samalla se on tehokas keino ehkäistä ja vähentää harmaata taloutta.

Talvitien mukaan hyötyjiä olisivat ikäihmisten lisäksi omaiset ja muu lähipiiri, kun osa kotona tarvittavasta avusta olisi ostettavissa esimerkiksi paikallisilta pienyrittäjiltä.

Ja kun katsoo tulevaisuuteen, kotitalouspalvelujen kasvava käyttö vähentäisi kuntien vanhuspalvelujen kysyntää ja laitoshoidon tarvetta. Ikäihmisten määrän kasvaessa kotitalousvähennyksen laajentaminen olisi pieni teko, jolla olisi mittavia vaikutuksia.

 

Ravintola-alaa
syyllistetään turhaan

Palvelualojen ahdingosta puhuttaessa yrittäjäperheessä kasvanut ja ravintolassa tiskarina työuransa aloittanut Talvitie kummeksuu tapaa, jolla koko ravintolasektorille on laitettu muita tiukemmat rajoitukset.

– Työmaaruokala, lounasravintola tai grilli ovat kuitenkin ihan eri asioita kuin isot yökerhot. Meillä on Suomessa elinkeinonharjoittamisen vapaus, vain yhtä alaa ei voi rajoittaa.

Hallitus ei ole Talvitien mukaan antanut riittäviä perusteluja sille, miksi ravintolat ovat aukiolorajoitusten kohteena, kun ostoskeskukset ja liikuntasalit saavat olla auki normaalisti.

– Vastuulliset yrittäjät tekevät kuitenkin kaikkensa asiakkaiden turvallisuuden puolesta.

Katteet ovat alalla pienet, ja asiakasmäärien ja aukioloaikojen rajoitus vie nekin vähät. Lisäksi palvelujen lisääminen näyttää jäävän pelkäksi puheeksi.

– Pienpanimoille luvattiin etämyynti kesällä, mutta asia ei ole edennyt mihinkään.

 

Kaksoisraide tuo elinvoimaa
koko Pohjois-Suomeen

Mari-Leena Talvitie teki 30miljoonan euron talousarvioaloitteen liittyen Oulu-Ylivieska-välin kaksoisraiteen suunnitteluun. Sen edistäminen on oltava koko alueen yhteinen asia, joka palvelisi nimenomaan henkilöliikennettä.

– Nyt tavaraliikenne joudutaan priorisoimaan ja myös henkilöjunien aikataulut tehdään niiden mukaan.

Länsiradan toimiva kaksoisraiteesta hyötyisi koko pohjoinen Suomi.

– Matkailu, elinkeinoelämä ja koulutussektori tarvitsevat yhteyksiä. Oulussa myös matkakeskushanke nytkähtäisi liikkeelle, kun kaksoisraiteen valmistumisen aikataulu olisi tiedossa.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Tiekarttojen sijaan päätöksiä työpaikoista

(Julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 16.9.2020)

Koronaviruksen vaikutukset ja yleinen talouskehitys näkyy voimakkaana yrityksissä. Työllisyys on laskenut ja työttömyys noussut. Teknologiateollisuuden Koronapulssi-kyselyn mukaan alan yritykset ovat vähentämässä henkilöstöä 10 000:lla ja heijastusvaikutukset ovat toisen 10 000. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometrissä yritysten odotukset ovat laskeneet merkittävästi.

Talous on myös psykologiaa ja kyse on luottamuksesta tulevaan. Vientiriippuvaisena maana tarvitsemme tilauskirjoihin täydennystä. Tarvitaan ripeitä ja vaikuttavia toimia, jotta yritykset saavat näkymän tulevasta. Talouden rattaat pyörivät, järjestetään tapahtumia ja tehdään kauppaa, jolloin ihmisillä on työtä.

Vaikeat ajat eivät ole syy lykätä työtä lisääviä toimia, vaan syy toimia ripeästi ja kestävästi. Myös kömmähdykset koronatoimissa, lentokentistä testaukseen ja kustannustukiin on korjattava. Säädämme kyllä tarvittavat lait eduskunnassa, jos hallitukselta löytyy tahtoa niitä esittää.

Julkaisimme elokuussa kokoomuksen ehdotukset uudistuksiksi, joilla työtä tekevien määrä kasvaisi yli 100 000 henkilöllä. Se pohjaa valtiovarainministeriön työlle. Keinoina esitämme muun muassa, että puretaan kannustinloukkuja eli tehdään työelämän ja sosiaaliturvan uudistuksia, kevennetään työn verotusta, toteutetaan terapiatakuu, korotetaan opintotuen tulorajoja ja mahdollistetaan paikallinen sopiminen.

Yksi työtä lisäävä ja harmaata taloutta vähentävä toimi on kotitalousvähennyksen nosto ja laajennus. Kokoomukselle kaikki kotona tehtävä työ on arvokasta, on se sitten itsensä, yrittäjän tai työntekijän tekemää ja hoivaa, turvaa, siivousta tai vaikka energiaremonttia.

Olemme esittäneet kotitalousvähennyksen tuplaamista ja sen käyttöalan laajentamista. Esitimme myös yli 75-vuotiaille superkotitalousvähennystä, jolloin verovähennysoikeus nousisi 70 prosenttiin ja 100 euron omavastuu poistuisi. Samalla palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea heille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.

Siinä missä pääministeripuolue haaveilee kuuden tunnin työpäivästä, me kokoomuslaiset haaveilemme siitä, että ihmisellä on työtä ja työpäiviä. Yhtä tärkeä on reilu työelämä, hyvä johtaminen sekä kannustava ja avoin työilmapiiri.

Toimet osaamiseen, vientiin, teollisuuteen sekä kestävään kasvuun ovat tärkeitä. Mutta myös palvelusektori kaipaa ripeitä toimia. Sitä kautta kunnatkin saavat osansa verotuloina. Toivottavasti saamme eduskuntakäsittelyyn budjetin, joka uudistaa Suomea ja luo toivoa tulevaisuuteen.

 

Ikonen ja Talvitie: Jokainen nuori tarvitsee riittävät perustiedot ja -taidot

(Julkaistu Iltalehden Päivän poiminta-palstalla 9.6.2020)

Työelämässä harva pärjää enää pelkällä perusasteen tutkinnolla. Yhä useammassa työpaikassa tarvitaan korkeaa osaamista. On siis tärkeää, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon.

Koronakevät on vaikuttanut monella tapaa kuntien ja koulutuksen järjestäjien toimintaan. Syksyllä on edessä kova työ siinä, että keväällä kasvaneet oppimiserot saadaan kurottua umpeen. Tämä vaatii riittävästi tukea ja ohjausta oppimiseen.

Marinin hallituksen keskeinen koulutuspoliittinen hanke on oppivelvollisuuden laajentaminen 18-vuotiaaksi asti, jonka hallitus olettaa mekaanisesti ratkaisevan ongelmat. Se on kuitenkin keinona kallis ja tehoton tapa taata kaikille toisen asteen tutkinto. Rahat valuvat tuen, ohjauksen ja opetuksen sijaan koulukirjoihin ja -kuljetuksiin.

Kustannusten sijaan merkittävimpiä tekijöitä toisen asteen keskeyttämiseen ovat väärä alanvalinta ja puutteelliset opiskelutaidot. Siksi toisen asteen painopistettä siirrettiin viime kaudella näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Pitkäjänteinen koulutuspolitiikka on vaikuttavin tapa ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä. Tutkimustulokset osoittavat, että panostaminen varhaisiin vuosiin kannattaa, sillä se tasaa kotitaustasta johtuvia oppimiseroja. Viime eduskuntakaudella alennettiin varhaiskasvatusmaksuja merkittävästi ja toteutettiin maksuton varhaiskasvatuksen kokeilu.

Ammatillisen koulutuksen reformi valmisteltiin yhdessä kentän kanssa. Se on ollut voimassa vuodesta 2018. Käytössä on jatkuva, joustava haku eli nuori voi vaihtaa alaa tai hakeutua ammatillisen koulutukseen ympäri vuoden, ei enää vain kevään yhteishaussa. Jokaista nuorta tuetaan laatimalla tutkintopolulle henkilökohtainen opetuksen suunnitelma. Jokaiselle lukiolaisella on oikeus erityisopetukseen. Lisäksi vähävaraisten perheiden lapsilla on oikeus opintotuen ohella oppimateriaalilisään (reilu 400euroa/vuosi).

Pahimmillaan oppivelvollisuusiän nosto johtaa säästöihin perusopetuksesta, ryhmäkoista sekä oppimateriaalien ja koulutuksen laadusta, kun kasvaneet kustannukset on katettava. Kuntaliiton laskelmat kertovat uudistuksen aliresurssoinnista: niissä on kymmenien miljoonien ero hallituksen varaamiin määrärahoihin nähden.

Nuorten syrjäytymistä ehkäistään parhaiten puuttumalla syrjäytymisen juurisyihin. Tämä edellyttää, että katseet käännetään varhaisiin vuosiin ja perusopetuksen laadun vahvistamiseen. Joka vuosi peruskouluista valmistuu 6000 nuorta ilman riittäviä tietoja ja taitoja toisella asteella pärjäämiseen. Tätä ei oppivelvollisuuden laajentamisella paikata vaan sillä, että jokainen lapsi oppii lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan 0-2-luokilla.

Tärkeää on myös se, että jokainen löytää oppimisen ilon peruskoulussa. Se kantaa tietojen ja taitojen ohella toisen asteen tutkinnon suorittamiseen ja jatkuvan oppimisen polulle.

Anna-Kaisa Ikonen

Mari-Leena Talvitie

Ravintola-alan yritykset tarvitsevat apua ripeästi

Julkaistu Kalevan Eduskunnasta -palstalla 13.5.2020

Olemme eläneet nyt kaksi kuukautta poikkeusoloissa. Jokaisen arkeen on vaikuttaneet rajoitustoimet, joilla on estetty koronaviruksen leviämistä. Eduskunnassa olemme käsitelleet tarvittavia muutoksia lakeihin pika-aikataululla. Suomen tilanne on monin osin hyvä: tehohoitokapasiteetti on kaksinkertaistettu, riskiryhmäläisten tartuntamäärät kohtuullisia ja kriittiset alat ovat toimintakykyisiä.

Huolen aiheitakin on, kuten velvoite kaikkien yli 70-vuotiaiden eristyksissä oloon, joka syystä lieventyi suositukseksi. Eduskunnassa on samoin puhututtanut, miksi hallituksen päätösperusteet ja vaikutusarvioinnit eivät ole avoimesti kaikkien luettavissa. Nyt kun näin ei ole, eduskunnan perustusvaliokunta on joutunut hallitusta siitä huomauttamaan.

Vaikka ihmisten terveys on etusijalla, yritykset tarvitsevat yhtä lailla aputoimia, jotta selviävät kriisin yli. Toimenpiteiden on oltava kannustavia ja vastuullisia sekä vaikutettava ripeästi. Kyse ei ole vain yrityksistä vaan ihmisten työpaikoista, talouden pyörimisestä ja verotuloista. Sitä kautta myös kuntien taloudesta ja valtion resursseista järjestää ihmisten palveluita.

Suomen perustuslaissa taataan elinkeinovapaus. Kun hallitus päätti ravintoloiden osalta sitä rajoittaa voimakkaasti, eduskunta edellytti perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta, että taloudellisia menetyksiä on korvattava viipymättä. On vaikea ymmärtää, miksi ravintola-alan kompensaatioesitystä ei annettu huhtikuussa vaan se oli eduskunnan käsittelyssä vasta eilen tiistaina.

Hallituksen esityksen mukaan ravintoloille tulisi yhteensä 123 miljoonan euron tukipaketti. Se olisi vain reilu kymmenesosa ravitsemusliikkeiden vuoden 2019 huhti-toukokuun myynnistä, joka oli noin miljardi euroa. Se on liian vähän eikä sitä voi hyväksyä. Kokoomus esitti jo edellisen lisätalousarvion yhteydessä laajempaa tukipakettia. Viimeistään toukokuun lopulla selviää, millaiseksi eduskunta talousvaliokunnan puheenjohtaja Vartiaisen johdolla tukipaketin säätää.

Palvelualoilla, kuten ravintoloilla ei ole europuskureita kriisin varalla. Pelkät maksujen ja vuokrien lykkäykset, saati lainan takaukset eivät auta. Hieman helpotusta pienyrittäjälle on tuonut uusi, väliaikainen työttömyysturva. Siitä ei ole kuitenkaan hyötyä isompien juoksevien kulujen, kuten tuhansien eurojen vuokranmaksuun.

Yrityksiä on autettava selviämään tämän akuutin koronakriisin yli. Mikäli yrityksiä katoaisi, toipuminen siitä kestäisi pitkään ja markkinat jakautuisivat osin isoille, myös ulkomaalaisille ketjuille. Tämä kehitys ei ole toivottavaa. Palveluala tarvitsee jatkossakin yrittäjävetoisia yrityksiä.

Mari-Leena Talvitie
oululainen kansanedustaja (kok)

Kolumni: Poikkeustila vaikuttaa meidän kaikkien arkeen

Lue verkosta: https://www.rantalakeus.fi/kolumnit/kansanedustaja-marileena-talvitie-poikkeustila-vaikuttaa-meidan-kaikkien-arkeen-6.580.3818436.91c5a8542a

Suo­mes­sa ja maa­il­mal­la et­si­tään kai­kin kei­noin rat­kai­su­ja ko­ro­na-vi­ruk­sen akuut­tiin vai­hee­seen. Kii­nas­ta le­vin­nyt vi­rus on aja­nut kaik­ki poik­keus­ti­laan. Val­ti­ot, yri­tyk­set, kun­nat ja ih­mi­set te­ke­vät jä­rei­tä toi­mia, jot­ta tau­din le­vi­ä­mi­nen hi­das­tui­si ja sen vai­ku­tuk­set ih­mis­ten ter­vey­teen ja tu­le­vai­suu­teen oli­si rat­kais­ta­vis­sa.

Edus­kun­ta päät­ti ot­taa käyt­töön val­mius­lain, jota ei ole tar­vit­tu sit­ten so­ta­vuo­sien. Liik­ku­mis­ta, työs­ken­te­lyä ja ko­koon­tu­mis­ta ra­joi­te­taan niin kou­luis­sa, mo­nil­la työ­pai­koil­la kuin va­paa-ajal­la. Poik­keu­so­lot vai­kut­ta­vat mei­dän kaik­kien ar­keen.

Ko­ro­na-vi­ruk­sen vaa­ral­li­suus pii­lee sii­nä, et­tä se le­vi­ää sa­la­ka­va­las­ti. Ih­mi­nen ei sitä näe ja jo­kai­nen voi le­vit­tää vi­rus­ta, vaik­ka luu­lee ole­van­sa ter­ve ei­kä tie­dä ole­van­sa sai­ras­tu­mas­sa tau­tiin.

Ai­van jo­kai­sen toi­min­nan on siis täh­dät­tä­vä sii­hen, et­tä suo­jaam­me ris­ki­ryh­miä. Sa­mal­la tur­vaam­me kriit­tis­ten alo­jen, muun mu­as­sa ter­vey­den­hoi­don, hoi­van, tur­van, kul­je­tus­ten ja inf­ra­puo­len toi­min­ta­ky­kyä. Väl­te­tään lä­hi­kon­tak­te­ja ja mi­ni­moi­daan liik­ku­mi­nen. Jo­kai­sen on toi­mit­ta­va vas­tuul­li­ses­ti ja oh­jei­den mu­kai­ses­ti. Kriit­ti­ses­ti on kyse sii­tä, et­tä te­ho­hoi­toa riit­tää sitä tar­vit­se­vil­le.

Ti­lan­ne on haas­ta­nut myös Suo­men kor­ke­a­ta­soi­sen ope­tuk­sen. Kai­kil­la kou­lu­tu­sas­teil­le on sul­jet­tu ovia, siir­ryt­ty etä­o­pe­tuk­seen ja otet­tu käyt­töön uu­sia toi­min­ta­ta­po­ja. Kii­tos kuu­luu opet­ta­jil­le, reh­to­reil­le ja kou­lun hen­ki­lö­kun­nal­le. Iso kii­tos myös van­hem­mil­le, jot­ka te­ke­vät etä­töi­tä, lait­ta­vat ruo­kaa koko per­heel­le ja tu­ke­vat lap­sia kou­lun­käyn­nis­sä.

Lain mu­kaan 1–3-luok­ka­lai­sil­la oli­si oi­keus lä­hi­o­pe­tuk­seen, mut­ta myös hei­dän on hyvä ol­la ko­to­na, jot­ta lä­hi­kon­tak­tit vä­he­ne­vät. Poik­keu­so­lois­ta huo­li­mat­ta, lap­sil­le ja nuo­ril­le tu­lee taa­ta oi­keus op­pi­mi­seen, ruo­kaan ja kas­vuun tur­val­li­ses­sa ym­pä­ris­tös­sä.

Vaik­ka kun­nat ovat hoi­ta­neet poik­keu­so­lot hy­vin, ne tar­vit­se­vat hal­li­tuk­sel­ta ta­lou­del­lis­ta tu­kea ja sel­kei­tä lin­jauk­sia. Kun­nil­la on edel­leen suu­rim­mal­ta osin vas­tuu pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­ses­tä.

Olen kes­kus­tel­lut use­an yrit­tä­jän kans­sa ti­lan­tees­ta. On ym­mär­ret­tä­vää, et­tä kai­kil­la on iso huo­li ih­mis­ten toi­meen­tu­los­ta ja työ­pai­kois­ta. Ky­syn­tä on hii­pu­nut, lii­ke­vaih­to tip­pu­nut – jopa 90 pro­sent­tia. Yrit­tä­jä­per­heen tyt­tä­re­nä nou­see mie­leen 90-lu­vun la­man ko­vat ajat. Kos­ka kyse on vi­ru­se­pi­de­mi­as­ta, van­hat kei­not ei­vät tep­si. Nyt tar­vi­taan vas­tuul­li­sia ja kan­nus­ta­via täs­mä­toi­mia. Ne hel­pot­ta­vat lä­hi­ai­koi­na niin työ­paik­ko­jen sekä yri­tys­ten ja yrit­tä­jien ti­lan­net­ta.

Hal­li­tus jul­kai­si en­sim­mäi­sen tu­ki­pa­ke­tin yri­tyk­sil­le ko­ro­na­e­pi­de­mi­an hait­to­jen tor­ju­mi­sek­si. Yk­si­tyi­sen työ­nan­ta­jan työ­e­lä­ke­mak­su­ja alen­ne­taan 2,6 pro­sent­tia ti­la­päi­ses­ti. Lo­mau­tus­ti­lan­tei­den vä­him­mäi­sai­ko­ja ly­hen­ne­tään 14 päi­väs­tä vii­teen päi­vään. Li­säk­si luo­daan yk­si­ny­rit­tä­jil­le pää­sy vä­li­ai­kai­sen työt­tö­myys­tur­van pii­riin.

Ko­koo­mus esit­ti hal­li­tuk­sel­le krii­si­pa­ke­tin, jos­sa yri­tys­ten työ­nan­ta­ja­mak­sut pois­tet­tai­siin kol­mek­si kuu­kau­dek­si. Lo­mau­tus­ti­lan­teis­sa pois­tet­tai­siin työn­te­ki­jän vii­den päi­vän oma­vas­tuu­ai­ka eli työt­tö­myy­se­tuu­den sai­si heti lo­mau­tuk­sen alet­tua. Jul­kai­sem­me myös toi­sen ko­koo­muk­sen ar­ki­ta­lou­den ja yri­tys­ten ko­ro­na­tu­ki -eh­do­tus­pa­ke­tin.

Suo­men ja työ­paik­ko­jen pe­las­ta­mi­sek­si tar­vi­taan ra­ju­ja ja vai­kut­ta­via tu­ki­toi­mia no­pe­as­ti. Pie­ni on­ni on, et­tä meil­lä on pu­he­li­met, etä­lait­tei­ta ja toi­mi­vat lii­ken­neyh­tey­det. Nii­tä hyö­dyn­tä­mäl­lä voit teh­dä töi­tä, os­taa pai­kal­li­sia pal­ve­lui­ta ja ti­la­ta ruo­kaa sekä opis­kel­la. Ai­van yh­tä tär­ke­ää on pi­tää yh­teyt­tä – niin su­ku­lai­siin, naa­pu­rei­hin kuin luok­ka­ka­ve­rei­hin.

Jot­ta sel­vi­äm­me täs­tä, tar­vit­sem­me toi­nen toi­si­am­me. Tu­le­vai­suus teh­dään yh­des­sä!