Heikot matemaattiset taidot uhkaavat Suomen menestystä

Mari-Leena TEK

 

Matemaattisen osaamisen yli vuosikymmenen jatkunut heikkeneminen on johtanut osaajapulaan Suomessa. Nyt on viimein aika vahvistaa matemaattis-luonnontieteellisten alojen vetovoimaa.

Suomen sijoitus matematiikan Pisa-tuloksissa on laskenut yhtäjaksoisesti vuodesta 2006. Heikentynyt osaamistaso näkyy jo nyt osaajapulana, joka muodostaa pullonkaulan myös talouskasvulle. Parlamentaarisesti sovittu julkisen sektorin panostusten nosto T&K-resursseihin ei yksin riitä, sillä osaajien saatavuus vaikuttaa myös yritysten T&K-investointeihin.

Tänä vuonna 3 167 luonnontieteiden aloituspaikalla aloitti 2 307 opiskelijaa. Tein matemaattisen tason nostosta ja alan vetovoimasta kirjallisen kysymyksen myös maan hallitukselle. Pelkkä aloituspaikkojen nosto kun ei ole mikään ratkaisu.

Matematiikan oppimistulosten nostaminen vaatii toimia joka sektorilla: kaikilla luokanopettajilla tulee olla hyvät valmiudet ja oikea asenne opettaa matematiikkaa. Tarvitaan myös koulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä, jotta lasten ja nuorten kiinnostus koulussa opitun ja työelämän välillä kasvaa.

Lisäksi jokainen meistä voi olla eri tavoin kannustamassa lapsia ja nuoria matematiikassa, sen opiskelussa ja hyödyntämisessä. Erityisesti tytöt kiinnostuvat matematiikasta ja työskentelystä tekniikan alalla, kun he ymmärtävät niiden avaavan oven myös maailman pelastamiseen.

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin TEK-lehdessä 5/2022.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

”Säh­kö­jär­jes­tel­män tulee toimia ihmistä varten, ei toi­sin­päin” – Ma­ri-Lee­na Tal­vi­tie haluaa sel­vit­tää sähkön mark­ki­na­mal­lin muu­tos­tar­peet

2022.05.31.09.43.27_neo-6940297

(Julkaistu Rantalakeuden, Iijokiseudun, Pyhäjokiseudun, Siikajokilaakson ja Koillissanomien eduskunnasta kolumnina 12.10.2022)

Sähkön hinta puhututtaa. Se on moninkertaistunut viimeisen vuoden aikana Euroopan Venäjä-riippuvuudelle rakennetun energiapolitiikan johdosta. Moni pohtii, miten hintojen heilahteluista ja kasvavista kustannuksista voi selvitä – niin kodeissa kuin yrityksissä.

Kohtuuhintainen ja toimitusvarma sähkö on toimivan yhteiskunnan perusedellytys. Sähkö on välttämättömyys, jotta jääkaappi pysyy kylmänä, kodit lämpiminä ja yritysten rattaat pyörimässä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää tilanteeseen korjaustoimia. Valmistelimme kansanedustaja Heikki Vestmanin johdolla keinovalikoiman sähkömarkkinoiden uudistamiseksi. Keinojen keskeiset periaatteemme ovat sähkön edullisuus, toimitusvarmuus ja päästöttömyys.

Nopeina kriisitoimina olemme esittäneet nykyistä matalampaa sähkön hintakattoa, työkaluja hintapiikkien hallintaan ja toimia energiatehokkuusremonttien vauhdittamiseen. Matalampi sähkön hintakatto tukkumarkkinoilla laskisi välittömästi sähkön hintaa kuluttajille ja yrityksille. Lisäksi sähkön ja kaasun hinnat tulisi ripeästi irrottaa toisistaan EU:n sähkömarkkinoilla, jotta Keski-Euroopassa kalliilla kaasulla tuotettu sähkö ei nostaisi sähkön hintaa meillä Suomessa.

Kysyntäpiikkejä voidaan tasata tarjoamalla kotitalouksille ja yrityksille rahallisia kannustimia siirtää sähkönkulutusta huipputuntien ulkopuolelle. Sähkön kulutuspiikeistä tulisi varoittaa ennakkoon, esimerkiksi tekstiviesteillä.

Olen esittänyt ympäristövaliokunnassa useana vuonna, että omakotitalojen energiaremontteja on tuettava ARA:n myöntämien energia-avustusten lisäksi laajentamalla kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennys kun on joustava ja nopeasti käytettävissä oleva keino tukea energiaremontteja, byrokraattisten avustusten sijaan. Vähennys voitaisiin nostaa pysyvästi 5000 euroon vuodessa ja samalla poistaa 100 euron omavastuuosuus. Tätä eivät ole hallituspuolueet, edes keskusta tukeneet.

Kokoomus on esittänyt myös energiaremonttien ja pientuotannon lupavaatimuksien helpottamista. Esimerkiksi aurinkopaneelit voisi vapauttaa luvista ja kevennettäisiin lämmitysjärjestelmämuutosten lupamenettelyä.

Korjaus- ja tukitoimien lisäksi tarvitsemme energiansäästöjä. Moni on säästänyt sähköä jo aiemmin. Tällä viikolla alkoi Astetta alemmas -energiansäästökampanja. Se haastaa jokaista meistä tekemään nopeavaikutteisia ja konkreettisia energiansäästötoimia ja siten vähentämään pysyvästi omaa energiankulutusta.

Sähköjärjestelmän tulee toimia ihmistä varten, ei toisinpäin. Siksi haluamme selvittää sähkön markkinamallin muutostarpeet. Pitkällä aikavälillä edistämme lisäinvestointeja ydinvoimaan ja muihin puhtaisiin energiamuotoihin, sekä vetytalouden ja sähkön varastoinnin kehittämistä. Hanhikiven ydinvoimala-alueelle on etsittävä korvaava ydinvoimalatoimittaja länsimaisista toimijoista.

Pohjois-Pohjanmaa on puhtaan sähkön maakunta. Alueellamme tuotetaan noin 42 prosenttia koko maamme tuulivoimasähköstä. Myrskyisten päivien ansiosta tuulivoimalat ovat tuottaneet enemmän sähköä, jonka vuoksi sähkön pörssihinta laski väliaikaisesti. Tuulinen sää on kuitenkin poikkeus eikä se auta talven pakkasille. On siis tärkeää, että sähköntuotantomme on monipuolista. Tuuli- ja aurinkosähkö tarvitsee rinnalle säätövoimaa eli muun muassa vesivoimaa. Vain siten pystymme varmistaa sähkön toimitusvarmuuden.

Marinin hallitus on ollut energiakriisin hoitamisessa reaktiivinen. Ennakointi on puuttunut jälleen. Tukitoimet ovat laastarimaisia, eivätkä ne puutu ongelmien juurisyihin.

Kokoomus haluaa, että suomalaisille kodeille ja yrityksille riittää kohtuuhintaista sähköä ensi talven paukkupakkasilla ja jatkossakin. On löydettävä keinot ja poliittinen tahtotila saada sähkön hintaa alas, ripeästi ja kestävästi.

Mari-Leena Talvitie 

Kansanedustaja, Oulu (kok.)

Hyvinvointialueilla tarvitaan toimivaa teknologiaa

Mari-Leena TEK

 

Ympäri Suomen on käynnissä massiivinen valmistelutyö, kun julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa vihdoin uudistetaan vauhdilla. Niin uudistustarpeet kuin tuottavuusodotukset kulminoituvat tietojärjestelmiin, niiden integrointiin ja muihin teknologiaratkaisuihin.

Mediassa sosiaali- ja terveyspalveluista ovat esillä lähinnä hoitajapula ja -mitoitus, palkkatarpeet sekä palveluiden ruuhkautuminen. Miksi tekniikan osaajien on syytä kiinnostua asioista sote-­otsikoiden takana?

Uusilla hyvinvointialueilla ratkaistaan Suomen taloudellisen ja sosiaalisen kantokyvyn kannalta isoja asioita. Oikea-aikaiset, toimivat ja helposti saavutettavat palvelut ovat kiinni potilaslähtöisistä prosesseista ja toimivista teknologioista, innovaatioista.

Esimerkki 30 kunnan Pohjois-Pohjanmaalta. Alueella on yhteensovitettavana yhteensä 19 sote-organisaation ja kahden pelastuslaitoksen sekä ydintoimintojen että hallinnon ja tukipalveluiden tietojärjestelmät sekä ICT-infrastruktuurin ja -palveluiden järjestelmät.

Valtio on varannut ICT-muutoskustannuksiin noin 400 miljoonaa euroa, mutta alueet arvioivat tarvitsevansa rahaa jopa tuplaten.

Valtiovarainministeriö myönsi kesä- ja elokuussa muutamille alueille erityisrahoitusta ja seuraava rahoitushaku on syyskuussa. Nyt on aika vaikuttaa, miten nämä rahat käytetään ja mitä hyötyä niillä saadaan.

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin TEK-lehdessä 4/2022.

Ratkaisuja arjen kustannusnousuun

Talvitie Mari-Leena 20

 

(Julkaistu Rantalakeuden, Iijokiseudun, Pyhäjokiseudun, Siikajokilaakson ja Koillissanomien eduskunnasta kolumnina 6.7.2022)

Mikä ratkaisuksi rajusti nousseisiin kustannuksiin, jotka suomalaiset ympäri maan ovat huomanneet arjessaan? Perheissä tuskaillaan, kun kustannukset ovat nousseet niin sähkö- ja kaukolämpölaskuissa, bensapumpuilla ja ruokakaupan kassalla. Meillä pohjoisessa pitkät välimatkat tuovat entisestään lisäkorotusta. Myös yritysten kustannukset ovat kohonneet ja pitkää työmatkaa ajavat ovat laskeneet kannattaako töihin ajo.

Ostovoiman vahvistamiselle on siis suuri tarve. Kokoomus esitti jo helmikuussa erilaisia toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa suomalaisten mahdollisuuksia selviytyä arjen kasvavista kustannuksista. Kevennetään verotusta, korotetaan työmatkavähennystä ja alennetaan sähköveroa. Ne kaikki ovat olleet hallituksen vapaasti hyödynnettävissä.

Olemme kokoomuksen eduskuntaryhmänä esittäneet palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten verotuksen keventämistä 800 miljoonalla eurolla. Kaikille tuloluokille kohdistuvat veronkevennykset ovat yksi nopea keino vahvistaa suomalaisten edellytyksiä selvitä arjen kustannuksista. Marinin hallitus on halunnut ylläpitää korkeaa kokonaisveroastetta ja kireää työn verotusta. Vasemmistohallituksen kaudella ihmisten verotusta on edelleen kiristetty yhteensä yli 500 miljoonalla eurolla. Tämän suomalaiset näkevät tilin saldossa.

Monet kauhistuivat viime talvena korkeista sähkölaskuista. Kokoomus esitti, että sähkön hintapiikkejä voidaan tasoittaa alentamalla kotitalouksien sähköveroa väliaikaisesti talvikuukausiksi. Tähän hallitus ei valitettavasti tarttunut. Sähköveron pudottaminen minimiin kahdeksi kuukaudeksi säästäisi sähkölämmitteisen omakotitalon sähkölaskusta yhteensä lähes 200 euroa. Vastaavia mekanismeja käytettiin kylmimpinä kausina esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Verotuottojen lasku voitaisiin korvata esimerkiksi päästöoikeuksien satoja miljoonia euroja kasvavilla tuotoilla.

Odotan, että kuljetuskustannusten laskemiseksi otetaan vielä tänä vuonna käyttöön raskaan liikenteen ammattidiesel monen muun Euroopan maan tavoin. Lisäksi on tärkeää parantaa Suomen sähkömarkkinoiden toimintaa ja jatkaa sähkön siirtohintojen leikkaamista.

Hallitus on tarttunut osaan kokoomuksen esityksistä, hyvä niin. Tällainen on työmatkavähennyksen korotus. Vähennyksen enimmäismäärä nousi heinäkuun alusta 7 000 eurosta 8 400 euroon.

Nopeiden toimenpiteiden lisäksi meidän on katsottava hintapiikkien taakse ja vähennettävä Suomen riippuvuutta tuontienergiasta ja fossiilisista polttoaineista. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset muuttavat turvallisuuden ja huoltovarmuuden tarpeita.

Energiariippuvuus Venäjästä on katkaistava ripeästi. Tämä vahvistaa omavaraisuuden merkitystä ja vihreää siirtymää. Tarvitsemme lisää investointeja kotimaiseen fossiilivapaaseen energiaan, kuten tuuli-, aurinko- ja ydinvoimaan. Uudessa asetelmassa pohjoisen merkitys korostuu. Vihreän siirtymän toteuttamisessa Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoiset investoinnit ja investointi­potentiaali ovat erityisroolissa Euroopan tasolla.

Suomi tarvitsee hallituksen, joka kykenee korjaamaan ekologisten asioiden ohella sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat, pysäyttämään velkaantumiskierteen ja keventämään suomalaisten verotaakkaa. Vastuullisuutta on se, että päätöksillä tuetaan suomalaisten hyvinvointia, sivistystä ja ahkeruutta sekä parannetaan mahdollisuuksia opiskella, tehdä töitä, yrittää ja vaurastua.

Mari-Leena Talvitie

Oululainen kansanedustaja (kok), Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston pj.

Poliisin toimintaedellytykset on turvattava

(Julkaistu Kalevan eduskunnasta kolumnina 8.6.2022)

Poliisi turvaa suomalaisten arkea päivin ja öin. Olin toukokuussa  tutustumassa Oulun poliisilaitoksen ja Oulun johtokeskuksen toimintaan Hiukkavaaran poliisiasemalla muutaman kollegan kanssa. Vaikka olen vieraillut Oulun poliisiasemilla useasti, erityisesti huonon sisäilmatilanteen vuoksi, laaja kalustoesittely toimintanäytöksineen oli vakuuttava. Tutustuimme muun muassa pyöräpoliisiin, joukkojen hallintaan ja miehittämättömään ilma-alustoimintaan.

Kokonaisturvallisuus tarvitsee riittävät resurssit sekä turvalliset, toimivat ja terveet työskentelytilat. Niistä ei voi poliisilta nipistää, varsinkaan tässä turvallisuustilanteessa. Viime syksynä kokoomus vetosi Marinin hallitukseen, että jollei hallitus lisää puuttuvaa 30 miljoonaa euroa, teemme poliisien resurssivajeesta välikysymyksen eli hallituksen luottamusäänestyksen. Hallitus toimi silloin eikä luottamusäänestystä tarvittu. Pettymys on suuri, kun olemme taas samassa tilanteessa.

Toimin eduskunnan hallintovaliokunnassa, johon kuuluu Poliisi-Tulli-Raja-asiat, varapuheenjohtajana. Valiokunta on yksimielisesti peräänkuuluttanut sisäisen turvallisuuden riittäviä resursseja. Viime hallituskaudelta lähtien poliisien koulutusmääriä ja resursseja on nostettu niin, että Suomessa on nyt noin 7500 poliisia.

Tänä keväänä hallitus kuitenkin unohti kokonaisturvallisuuden, kun yli kahden miljardin turvallisuussatsauksista ei osoitettu tarvittavaa noin 30 miljoonaa euroa poliiseille. Poliisin budjetissa suurin kuluerä on henkilöstö. Jos hallitus ei osoita samaa rahamäärää kuin tälle vuodelle, sisäministeriön arvion mukaan on tehtävä 300 poliisin henkilöstövähennykset vuodenvaihteessa. Tämä on täysin väärä kehityspolku.

Poliisien määrän väheneminen johtaisi siihen, että useampi päivittäisrikos jäisi selvittämättä. Tämä taas voisi heijastua kielteisellä tavalla kansalaisten poliisia kohtaan kokemaan luottamukseen. Ruotsista nähdään, mihin tämä voi pahimmillaan johtaa.

Toimintaympäristön muuttuessa poliisi hoitaa perinteisten tehtävien lisäksi uusia yhä vaativampia tehtäviä. Järjestäytynyt rikollisuus kovenee, katujengi-ilmiön ensimerkit on nähtävissä myös Suomessa eikä terrorismin uhkakaan ole poistunut. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja siitä johtuva turvallisuusympäristön muutos on tuonut vielä uusia lisähaasteita.

Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta korvaamattoman arvokasta työtä tekevää poliisia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. On väärä aika tehdä päätös, joka heikentää poliisin toimintaedellytyksiä. Hallituksen on tarkistettava linjaansa, jotta poliisin resurssit voidaan turvata.

 

Mari-Leena Talvitie

kansanedustaja ja hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja