Suomesta paras maa lapsille ja perheille

(Julkaistu Rauhantervehdyksessä 3/2019)

 

Suomi on monella mittarilla mitalisijoilla eli maailman kolmen parhaan joukossa. Äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta. Lapsuus on viidenneksi turvatuin. Suomalaiset 15-vuotiaat ovat OECD-maiden joukossa toiseksi parhaita lukutaidossa ja kolmanneksi parhaita luonnontieteissä. Olemme kokoomuksessa asettaneet tavoitteeksi, että tulevaisuudessa Suomi on paras maa lapsille ja perheille. 

 

Jokaiselle lapselle, taustasta riippumatta, tarjotaan mahdollisuudet hyvän elämän rakentamiseen. Käännetään katse varhaisiin vuosiin. Siten ehkäisemme syrjäytymistä ja pidämme kaikki mukana. 

 

Tavoitteemme on, että tehdään esiopetuksesta kaksivuotista ja alennetaan edelleen varhaiskasvatusmaksuja. Laadukas varhaiskasvatus antaa hyvät eväät koulussa pärjäämiseen. On huolehdittava, että jokainen, joka siirtyy 3-luokalla, osaa laskea, lukea ja kirjoittaa. Lisäksi kokoomus esittää, että jokaisella lapsella tulee olla oikeus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. 

 

On tärkeää, että tulevalla kaudella uudistetaan perhevapaita. Työssä on huomioitava erilaiset perheet. Hyvä uudistus lisää joustavuutta, vahvistaa tasa-arvoa ja naisten työllisyyttä. Se myös huomioi perheiden erilaiset elämäntilanteet ja luo siten sujuvaa arkea. 

 

Joskus tuen tai avun tarve voi olla akuuttia. Sen varmistus on yhteiskunnan tehtävä. Palvelut on oltava saatavilla ja tarvittaessa puhelinsoiton päässä. 

 

On tärkeää, että jatkossakin lapset voivat elää turvallisesti niin kotona kuin koulussa sekä seikkailla niin ulkona kuin verkkomaailmassa. Töitä ja yhteisvastuuta riittää, jotta turvallinen elämä kuuluu ihan jokaiselle. 

 

Mari-Leena Talvitie

Kansanedustajaehdokas (kok) 

Kahden lapsen äiti

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Lex Talvitie vauhdittaa täydennysrakentamista

(Julkaistu Kalevassa ke 6.2.2019)

Hyväksyimme eduskunnassa tammikuussa yksimielisesti asunto-osakeyhtiölain muutoksen, jonka kollegat ympäristövaliokunnassa nimesivät lakialoitteen pohjalta Lex Talvitieksi. Se koskettaa purkavaa uusrakentamista eli rakennushanketta, jossa yhtiön omistama asuinrakennus puretaan kokonaan tai osittain ja tilalle rakennetaan suurempi kerrosala ja useampia huoneistoja.

Purkavan uusrakentamisen hankkeissa laki on aiemmin vaatinut yksimielisyyden ja jokaisen osakkaan suostumuksen. Ne korvataan vaatimuksella neljä viidesosan määräenemmistöstä sekä vastustavan osakkeenomistajan oikeussuojasta, joka on osakkeiden lunastus käypään hintaan. Laki tulee voimaan ripeästi eli 1. maaliskuuta 2019.

Lex Talvitie eli lakimuutos helpottaa rakennusten, jotka ovat käyttöikänsä päässä tai niitä ei ole kokonaistaloudellista peruskorjata, purkamista. Tilalle voidaan rakentaa uusia, esteettömiä, toimivia rakennuksia, koteja ihmisille – erityisesti hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Muutoksella siis vauhditetaan kaupunkien ja kuntakeskusten asunto- ja täydennysrakentamista sekä helpotetaan alueiden kehitystä.

Polku lakialoitteesta hallituksen esitykseksi on ollut pitkä. Törmäsin kyseiseen epäoikeudenmukaisuuteen eli siihen, että joku taho vastustaa muiden kannattamaa hanketta ja rahastaa sillä, toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 2011-2012.

Kun sain kansalaisilta luottamuksen eduskuntaan, teimme aiheesta keväällä 2016 oululaiskollegoiden kanssa kirjallisen kysymyksen ja syksyllä lakialoitteen, joka sai 105 kansanedustajan tuen. Tutkimusten ja asiantuntijatyöryhmän kautta oikeusministeriö aloitti kattavan ja laadukkaan lain valmistelun. Se taas mahdollisti ripeän eduskuntakäsittelyn eli säädimme lain alle neljässä kuukaudessa.

Merkittävä osuus suomalaisten varallisuudesta sijaitsee asunnoissa ja asunto-osakeyhtiön omistamissa rakennuksissa. Tilastokeskuksen (2016) mukaan yli 380 000 asuntoa sijaitsee kerrostaloissa, jotka ovat 40—60 vuotta sitten rakennettuja. Vertailun vuoksi 10—30 vuotta sitten rakennetuissa kerrostaloissa on noin 140 000 asuntoa.

Avaimet alueiden asunto- ja täydennysrakentamiseen ovat nyt yhteistyössä taloyhtiöillä, alan toimijoilla ja kaupungeilla. Ympäristövaliokunta korostaakin tarvetta vakiinnuttaa hyviä toimintamalleja niin rakennuttamisen, rahoittamisen kuin maankäyttösopimusten suhteen ja jakaa tietoa niistä tehokkaasti. On noussut esiin, että määräenemmistövaadetta olisi syytä laajentaa ensi kaudella myös kiinteistö-osakeyhtiöpuolelle.

Mari-Leena Talvitie
Kansanedustaja (kok.)

OYS:n sairaalainvestointi elintärkeä koko pohjoiselle

Julkaistu Kalevassa 22.11.2018

 

Erikoissairaanhoidon rakennusinvestoinnit ja niitä koskevat poikkeusluvat ovat olleet syksyn ajan valtiontason käsittelyssä, eli sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön harkinnassa. Siinä on arvioitu erikoissairaanhoidon suuria ja merkittäviä investointeja, joita on suunnitteilla ja meneillään useassa sairaanhoitopiirissä.

Mihin arviointi pohjaa ja perustuu? Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksen sekä maakuntauudistuksen myötä rahoituksen ohjaus tulee siirtymään kuntakentältä ja sairaanhoitopiireiltä valtion tasolla. Siksi me pohjoisen vaikuttajat olemme vakuuttaneet ministeriöiden johtoa ja valmistelijoita siitä, että pohjoinen tarvitsee suunnitellut sairaalainvestoinnit sekä Rovaniemelle että Ouluun.

Esitetty Oulun yliopistollisen sairaalan eli OYS:n Tulevaisuuden sairaalainvestointi on elintärkeä ja tarpeellinen koko pohjoiselle. Sen avulla rakennetaan terveet ja toimivat erikoissairaanhoidon hoitotilat, jotka mahdollistavat sujuvamman hoidon, sekä potilaan että henkilökunnan näkökulmasta. Uusinvestointi turvaa erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuutta kaikille niitä tarvitseville täällä Pohjois-Suomessa.

Nykyinen OYS:n sairaala on suunniteltu 60-luvulla ja rakennettu 1968 – 1974. Tiloiltaan se ei vastaa nykyisiin hoidon vaatimuksiin eikä luo puitteita sujuvoittaa ja järkevöittää toimintaa. Lisäksi sairaalassa on jouduttu ratkomaan monia kosteusvaurioita ja akuutteja sisäilmaongelmia.

Sairaalarakennuksen ikä edellyttää huomattavia peruskorjauksia, joihin uppoaisi jopa 600 miljoonaa euroa. Toisaalta, 70-luvun rakennustapaa ja –virheitä ei peruskorjauksessa muuteta kovinkaan edullisesti.

Laaja vesikatto ja huono lämmineristys tarkoittavat, että OYS lämmittää sairaalan ympärillä olevaa ulkoilmaa noin 1,3 miljoonalla eurolla joka vuosi. Suunnitelluissa, uusissa tiloissa energiasäästö on noin 40% vuositasolla.

Tällä suunnitellulla uusinvestoinnilla, joka on ollut ministeriöiden arvioinnissa, saavutetaan 300 miljoonan euron kokonaissäästö. Siinä tilat saataisiin käyttöön kuusi vuotta nopeammin verrattuna aiemmin suunniteltuun toteutukseen, vaikka toki aikaa kuluu rakentamiseen. Kiitos erityisesti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johdolle, johtaja Ilkka Luomalle tiedoista, jotta olemme pystyneet vaikuttamaan hyvän ja kokonaistaloudellisen ratkaisun puolesta.

Uusinvestointi luo huomattavasti paremmat puitteet toimiville tiloille, potilaslähtöiseen joustavaan palveluun ja hoitoketjuihin sekä ammattitaitoisen hoitotyön toteutumiselle. Toivottua investointilupaa odotetaan pikaisesti, sillä pohjoinen tarvitsee ja ansaitsee uuden OYS:in, tulevaisuuden sairaalan.

 

Ympärivuotinen haku ammatilliseen koulutukseen

Julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 3.10.

 

Suomessa on pitkän taantuman jälkeen talouskasvun aika. Työllisyys on lähellä 72 % ja siten korkeimmillaan 27 vuoteen. Kasvua kuitenkin rajoittaa vapaiden työpaikkojen ja osaavan työvoiman heikko yhteys, eli kohtaanto-ongelma.

Siksi resursseja on lisätty täsmätoimiin, kuten muunto- ja täydennyskoulutuksiin.

Kohtaanto-ongelman yksi juurisyy on se, että yhteiskunta on 2000-luvulla kuin huomaamatta ”syrjäyttänyt” nuoria, erityisesti poikia, peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta. Havahduin tähän syvemmin, kun toimin Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja kuuntelin dosentti Matti Rimpelää. Hän puhui lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman yhteydessä syrjäytetyistä, ei syrjäytyneistä nuorista.

Silloin Oulussa oli satoja alaikäisiä nuoria vailla toisen asteen opiskelupaikkaa tai he olivat keskeyttäneet opinnot. Jos opiskelusuunta ei ollut tuntunut oikealta, sen vaihtoon oli mahdollisuus vain keväisin. Tiedämme miten käy, jos 17-vuotiaan opiskelumotivaatio laskee ja hän joutuu odottamaan puoli vuotta ennen uutta hakua.

Millaisia ratkaisuja eduskunta on luonut ammatillisen koulutuksen päivittämiseksi? Tähän on puututtu niin moniammatillisella yhteistyöllä, opiskelupaikkojen päivityksillä ja lisäyksillä, opinto-ohjauksessa kuin lainsäädännöllä. Opetusministeri Grahn-Laasosen johdolla yhdessä kentän kanssa on uudistettu lainsäädäntö – niin ohjaus, säätely, rahoitus kuin tutkintojen kuin koulutuksen toteuttamismuodot. Se vastaa opiskelijan ja työnantajan tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat on poistettu. Opiskelija voi rakentaa työ- ja opiskelutilanteeseensa sopivan opintopolun.

Avainsanoja ovat jatkuva haku, oppi- ja koulutussopimukset, henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma, erityinen tuki ja lakisääteinen opiskelijapalaute.

Aiemmin kapea-alaisia tutkintoja oli 350. Kuinka moni 16-vuotias tiesi siitä kirjosta, mitä hän haluaa opiskella? Uudet tutkinnot ovat laaja-alaisempia ja niitä on 164. Nuori voi hakea koulutukseen ympärivuotisesti, opiskella joustavammin sekä osin töissä, osin koulussa koulutus- tai oppisopimuksella. Esimerkiksi Oulun seudun ammattiopiston OSAOn OVI-toiminta on jatkuvasti auki oleva hakijapalvelu, josta kuka tahansa saa ohjausta ja neuvontaa OSAOon hakemiseen.

Oulussa vain muutama viime keväänä peruskoulun juuri päättänyt nuori oli vailla opiskelupaikkaa. Toki edelleen on satoja nuoria, joilla ei ole opiskelu-, työ- tai työpajapaikkaa. Nuorten asiat tarvitsevatkin panostuksia sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin, tukitoimiin kuten etsivään nuorisotoimintaan että koulutukseen.

 

Ratkaisuja ylivelkaantumiseen

Suomen talous kasvaa ja työllisyys on korkeampi kuin 27 vuoteen. Silti on kymmeniä tuhansia ihmisiä ja yrittäjiä, joiden elämää vaikeuttaa ylivelkaantuminen. Vuoden vaihteessa ulosottovelallisia 246 000 ja maksuhäiriömerkintöjä oli noin 380 000 suomalaisella.

Ulosottovelallisten määrä on pysynyt jotakuinkin samana, mutta velkojen yhteenlaskettu kokonaissumma on kasvanut.

Kasvussa ovat myös maksuhäiriömerkinnät, jotka kasaantuvat yhä useimmin samoille henkilöille. Lähes kymmenellä prosentilla täysi-ikäisistä suomalaisista on maksuhäiriömerkintä. Se ylittää 1990-luvun laman jälkeiset ennätyslukemat.

Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa liian monen ihmisen arkielämää eri tavoin.

Hän ei välttämättä voi tehdä esimerkiksi vakuutus- ja matkapuhelinsopimusta. Asunnon ja työpaikan saanti on hankalaa. Siinä tilanteessa jokainen tarvitsee apua, neuvoa ja tukea, miten saada elämänsä tasapainoon ja tehdä opiskeluun tai työhön liittyviä hankintoja.

Jokaisen ylivelkaantuneen tausta on erilainen, vaikka yhtäläisyyksiäkin on. Moni yrittäjä ylivelkaantui laman aikaan. Joku ison asiakkaan konkurssin vuoksi, toinen arvonlisäveron tai muun veron maksuvaikeuksista johtuneiden velkojen korkeiden korkojen takia. Näihin on haettava neuvonnan lisäksi kokonaistaloudellisia ratkaisuja erilaisista markkinakorkoisista maksujärjestelyistä.

Yksityishenkilöiden ylivelkaantuminen johtuu yhä useammin siitä, että taloutta paikataan korkeakorkoisilla pikavipeillä.

Lainsäädäntöä muutettiin vuonna 2013 niin, että alle 2 000 euron luotoille asetettiin korkokatto. Tätä on kierretty tarjoamalla yli 2000 euron vippejä, jota on voinut nostaa pienemmissä erissä.

Eduskunnassa aihe on puhututtanut ja siitä on jätetty useampia lakialoitteita. Allekirjoitin kollega Toivakan lakialoitteen pikavippien korkokaton sääntelystä.

Pikaluottosääntely on yksi hallituksen kaavailemista toimenpiteistä puuttua ylivelkaantumiseen. Nyt oikeusministeri Häkkänen on käynnistänyt valmistelun, jolla tiukennettaisiin pikaluottosääntelyä siten, että kiristettäisiin sekä korkokattoa että luotonantajalle aiheutuvia seurauksia korkokaton rikkomisesta.
Esimerkiksi tilanteessa, jossa korkokattoa on rikottu ei kuluttajalla olisi velvollisuutta maksaa korkoa tai muita luottokustannuksia. Tämä toimisi niin sanktiona kuin myös ennaltaehkäisevästi.