Tulkoon joulu – sekä rauha ja rakkaus

Julkaistu Forum24-lehdessä 19.12.2019

”Niityillä lunta, hiljaiset kadut / Taakse jo jäänyt, on syksyn lohduttomuus.” Näin alkaa Tulkoon joulu -laulu, yksi minulle rakkaimmista joululauluista. Sen sanoma koskettaa erityisesti tänä vuonna.

Monen meistä lähipiirissä on erilaista sairautta, menetystä ja väsymystä. Tuntuu, että yhteiskuntaamme on hiipinyt myös liian vahva pärjäämisen kulttuuri. Se osaltaan luo monelle, riippumatta iästä ja perhetilanteessa, väsymystä ja voimattomuutta. Niiden ehkäisemiseksi on tärkeää käydä laajaa keskustelua ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä.

Viime aikoina myös Suomen politiikassa ja eduskunnassa on ollut monenlaisia käänteitä. Hallituksen työllisyyttä lisääviä toimia, joihin menolisäykset pohjautuvat, ei ole näkynyt. Teimme kokoomuksen eduskuntaryhmänä välikysymyksen pääministeri Rinteen luottamuksesta. Kyse oli ministereiden sanomisista Posti-asiassa ja niiden välisistä ristiriidoista. Rinne päätyi hakemaan eroa, jo ennen välikysymyskeskustelua ja -äänestystä. Tämä johti siihen, että Suomelle valittiin historian nuorin pääministeri, tamperelainen Sanna Marin.

”Muistojen virtaa, lapsuuden sadut / Sanoma joulun on uusi mahdollisuus”. Joulu tulee myös poliittisesti sopivaan saumaan. On aika rauhoittua joulun sanoman äärelle ja läheisten seuraan. On tärkeää, että joulussa näkyy myös armo ja anteeksianto. Jokaisella meillä on asioita, joissa toivoisimme, että kokisimme armollisuutta ja anteeksiantoa. Voisimme myös antaa anteeksi ja olla armollisempia. Joulun kuuluisi olla rauhan ja rakkauden aikaa.

Suomi kävi talvisotaa 80 vuotta sitten. Edesmennyt mummini oli parhaat nuoruusvuotensa, vuodet 19 – 23 ilmavalvontalottana Karjalan kannaksella. Yhdellä heistä lotista oli ollut oma kamera, mikä oli tuolloin talvi- ja jatkosodan aikaan harvinaista. Siksi mummillani oli suhteellisen paljon kuvia niin lentokoneista kuin lotista ilmavalvonnassa, mutta myös muutama kuva yhteisestä jouluateria-hetkestä. Muistan kuvia katsellessamme ihmetelleeni, miten kaikki, myös sotamiehet, olivat rauhassa nauttimassa jouluruokaa, vaikka sota oli meneillään. Talvisodan aikaan joulu siis toi rauhan päiviä myös sodan keskelle.

”Tulkoon rakkaus ihmisrintaan, silloin joulu luonamme on.” Laulun sanoin toivon jokaiselle rakkautta ja rauhaa, armollisuutta ja anteeksiantoa – joulun sanomaa.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Joustava haku ehkäisee syrjäytymistä

Julkaistu Kalevan Eduskunnasta -palstalla 4.9.2019

Olemme tottuneet, että syksy on opiskelun aloittamisen aikaa. Kuitenkin toisen asteen ammatilliseen koulutukseen voi nykyään hakeutua opiskelemaan joustavasti, jatkuvalla haulla. Tämä ennaltaehkäisee nuorten, erityisesti poikien, syrjäytymistä.

Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että jokainen suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Se avaa ovia työelämään ja jatko-opiskeluun. Yleisimmät syyt toisen asteen keskeyttämiseen, ovat puutteelliset taidot eli kokemus siitä, ettei pärjää opinnoissa ja väärän alan valinta.

Väärän alan valintaan auttaa uusi joustava, jatkuva haku. Puutteellisiin taitoihin helpotusta tuo opiskelijan saama erityinen tuki toisella asteella. Tosin vielä vaikuttavampaa olisi varhainen tuki alakoulussa. Jotta jokainen oppisi lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan jo 0-2-luokalla.

Toimin eduskuntatyön ohella Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) hallituksen puheenjohtajana. Osekk on Suomen suurin toisen asteen koulutuksenjärjestäjä.  Ammattiopistomme koulutusryhmistä suurin osa on täynnä ja opiskelijoiden työllistyminen korkea, noin 90 %. Kuitenkin osa opiskelijoista tarvitsee yhä enemmän tukitoimia ja joku keskeyttää opinnot tuesta huolimatta.

Osa koulutuksestamme, kuten maa- ja metsäkone- sekä maanrakennuspuoli, tarvitsevat raskasta kalustoa ja kalliita investointeja. Näillä aloilla on alueellamme pulaa työntekijöistä ja valmistuneiden työllisyysaste on korkea. Olemmekin esittäneet, että opetus- ja kulttuuriministeriö kohdentaisi lisärahoitusta nimenomaan raskaan kaluston koulutuksiin, sekä opiskelijoiden tarvitsemiin tukitoimiin.

Mitä tekee hallitus? Se ajaa kallista oppivelvollisuusiän nostoa ja 1000 opettajan palkkaamista toiselle asteelle. Resurssit  kohdentuisi kaikille jälkikäteen, kun tarve on osalle ja varhaiseen tukeen.

Nostosta tulisi kustannuspainetta myös kunnille, koska valtio ei pystyisi maksamaan kuluja täysimääräisenä. Kunnat joutuisivat taas etsimään lisäsäästöjä peruskoulusta. Kuntien sieltä tekemät säästöt sekä hukassa oleva vanhemmuus näkyvät heikompina taitoina, käytöshäiriöinä sekä opettajien väsymisenä. Oppivelvollisuusiän nosto ei ole ratkaisu mihinkään näistä.

Viime kaudella resursoitiin nimenomaan eniten tukea tarvitsemia toisen asteen opiskelijoita. Siksi pienituloisten perheiden nuoret saivat oppimateriaalilisän, lähes 50 euroa kuukaudessa. Lukiolaisen opintotuki nousi yhdeksästä kymmeneen kuukauteen. Lisäksi vanhempien tulot eivät enää vaikuta opintotukeen, kun nuori asuu itsenäisesti toisella paikkakunnalla. Toivottavasti nämä säilyvät jatkossakin.

 

Mari-Leena Talvitie

kansanedustaja (kok)

 

Miten tekemätön työ löytää tekijän?

Julkaistu paikallislehtien kolumniringissä 8/2019

 

Neljä vuotta sitten, kun aloitin kansanedustajana, suuri osa suomalaisista oli huolissaan Suomen jatkuvasta velkaantumisesta ja alueilla oli pulaa työpaikoista. Kestävyysvaje oli politiikan termi, jolla alettiin kuvata tilannetta, että Suomi elää yli varojen. Tähän teimme muutoksen Sipilän hallituksen johdolla. Joulukuussa 2018 Suomi lyhensi velkaansa, lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen. Kauden aikana työllisyys nousi noin 68:sta yli 72 prosenttiin.

Nyt muutaman vuoden hyvä työllisyyskehitys on pysähtynyt, vaikka avoimien työpaikkojen määrä kasvoi kesälläkin. Tekemätön työ ja hyvät tekijät on saatava kohtaamaan sujuvammin.

Työllä ja korkealla työllisyysasteella on iso merkitys niin ihmisten hyvinvointiin kuin valtion talouteen. Kun vienti vetää ja mahdollisimman moni on mukana työelämässä, pystymme kestävästi turvaamaan laadukkaat kasvatus-, koulutus- ja vanhuspalvelut. Sitä kautta voidaan luoda hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Rinteen hallituksen linja on tyystin eri Sipilän hallituksen linjaan. Vasemmistohallitus on maailmantalouden kasvavasta epävarmuudesta huolimatta lisäämässä miljardilla menoja ilman ajatustakaan tulojen kasvusta. Velka kasvaa. Hallitus toistelee työllisyyden nousun merkitystä ja vaikuttavien keinojen etsintäon ulkoistettu työmarkkinaosapuolille, ilman tulosvastuuta.

Olimme Kokoomuksen puoluejohdolla koolla viime viikolla Turussa. Koska kannamme vastuuta isänmaasta ja ihmisten työpaikoista, työstimme keskustelunavauksen keinoista kohti 60 000 uutta työpaikkaa. Tärkeä 75 prosentin työllisyystavoite on yhteinen.

Työllisyyskeinoina esitämme muun muassa, että porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysturva ja poistetaan paikallisen sopimisen esteitä. Poistetaan myös ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta, jonka raskas byrokratia kuormittaa erityisesti yrittäjiä. Jatketaan laajempaa kotitalousvähennystä eikä leikata sitä, kuten valtiovarainministeri Lintilä esittää.

Lisäksi alennetaan edelleen varhaiskasvatusmaksuja, mikä poistaa alle 6-vuotiaiden lasten vanhempien kannustinloukkoja. Alennetaan työnverotusta ja kiristetään ympäristöhaittojen verotusta. Kaikki toimet tähtäävät siihen, että työn tekeminen ja työllistäminen on kannattavaa ja kannustavaa sekä työntekijöille että työnantajille.

Yksi henkilökohtaisesti tärkeä tavoite, joka auttaa naisia työllistymään, on tasata vanhemmuuden kustannuksia koko yhteiskunnalle. Yhden lapsen kustannukset ovat äidin työnantajalle noin 7000 – 14 000 euroa. Viime kaudella säädimme 2 500 euron kertakorvauksen äidin työnantajalle, kun äiti palaa perhevapaiden jälkeen samaan työpaikkaan. Se oli askel oikeaan suuntaan ja sitä on jatkettava.

On aika tehdä perhevapaauudistus, joka tasa-arvoa ohella edistää naisten asemaa työmarkkinoilla. Tavoitteena on Suomi, jossa yhteiskunta maksaa suurimman osan vanhempainvapaiden kustannuksista. Kenenkään yrittäjä ei pidä kantaa huolta yrityksensä kannattavuudesta siksi, että naistyöntekijä odottaa vauvaa.

Kokoomus esittää tasapainoista kokonaisuutta ja aitoja rakenteellisia uudistuksia. Aktivoinnin ja kannustimien ohella vahvistetaan myös palveluita. Ymmärrämme, että jos oikopolkuja korkeaan työllisyyteen olisi, ne olisi jo kuljettu.

 

Mari-Leena Talvitie
Kansanedustaja (kok)

 

 

 

Jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastus

(Julkaistu Forum24 -lehdessä 1.8.2019 https://www.forum24.fi/vieraskolumnit/jokaiselle-lapselle-ja-nuorelle-harrastus-6.56.3613302.cb09855310)

 

Elokuussa on monissa perheissä edessä uusi alku. Esikoulu, uusi luokka-aste tai viimeinen vuosi koulussa. Meidän perheessä nuorin aloittaa koulupolun.

Syksy on hyvää aikaa aloittaa myös jokin harrastus. Harrastuksissa saa uusia kavereita, on yhteistä tekemistä ja yhteisöllisiä ryhmiä. Ne myös ehkäisevät syrjäytymistä. Iästä ja elämäntilanteesta riippumatta ihminen kaipaa yhteisöllisyyttä. Sen tarve tunnustetaan myös Maslowin tarvehierarkiassa.

Monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja yhdistysvapaus ovat osa toimivaa suomalaista yhteiskuntaa. Kuitenkin edellisen nuorisobarometrin mukaan kustannukset ovat nousseet suurimmaksi yksittäiseksi esteeksi harrastuksen aloittamiseen.

Kun itse olin kouluikäinen, pystyi harrastaa monipuolisesti ilman korkeita maksuja. Kävin kuvataidekerhossa, yleisurheilin ja hoidin hevosia, pelasin jalkapalloa sekä vedin urheilukouluja ja partiota nuoremmille. Niissä oppi kantamaan vastuuta ja jopa politiikassa tärkeää joukkuepelaamista.

Pari vuotta sitten me kokoomuslaiset valtuutetut ympäri Suomen nostimme esiin tarpeen harrastustakuusta. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus vähintään yhteen harrastukseen. Harrastusten kustannuksia on hillittävä yhteistuumin.

Avainasemassa on kuntien ja kaupungien, yhdistysten ja järjestöjen, sekä lajiliittojen toimiva yhteistyö. Siten voidaan tarjota erilaisia ja edullisia matalan kynnyksen mahdollisuuksia.

Oulussa on paljon hyviä esimerkkejä. Aamusta iltaan auki olevat koulut ja monitoimitalot, iltapäiväkerhoja, lajikokeiluja sekä alle 18-vuotiaiden ryhmien maksuttomat vuorot niin koulujen kuin muissakin kaupungin tiloissa.

Yksi nouseva harrastus on tyttöjen jalkapallo. Perustimme reilu kymmenen vuotta sitten ONSsin, oululaisen tyttö- ja naisjalkapalloseuran. Palloliiton 15-vuotiaiden tyttöjen SM-turnaus, jossa sain toimia suojelijana, järjestettiin ONSsin toimesta Oulussa. Heinäpään viheriöllä näkyi osaaminen, joukkuehenki ja pelaamisen ilo. ONS voitti SM-pronssia ja Haukiputaan Pallon ja torniolaisten yhteisjoukkue oli kuudes. Pohjoisen joukkueille oli iso asia, myös taloudellisesti, ettei tällä kertaa tarvinnut reissata etelään.

Haastan meitä aikuisia toimimaan, jotta lapsilla ja nuorilla on syksyn tullen oppimisen iloa, turvallinen koulutie ja myös mahdollisuuksia harrastaa.

Mari-Leena Talvitie
kahden koululaisen äiti, kansanedustaja (kok)

 

Arktisella asenteella

(Julkaistu Talvitie 2019 – vaalilehdessä)

Mielenkiinto arktisiin asioihin kasvaa ympäri maailman. Oman arktisen innostukseni sain aikanaan toimiessani Oulun kaupungin puheenjohtajatehtävissä. On ollut ilo jatkaa arktisen politiikan parissa myös kansanedustajana, Suomen arktisessa parlamentaarikkovaltuuskunnassa.

Maailmassa on kahdeksan arktista maata. Pohjoismaiden lisäksi jäseniä ovat Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada. Ne muodostavat Arktisen Neuvoston, yhden tärkeimmistä arktisen politiikan toimijoista. Neuvosto käsittelee arktisen alueen hallitusten ja ihmisten kohtaamia ongelmia ja haasteita. Kukin jäsenmaa toimii vuorollaan neuvoston puheenjohtajana.

Suomen puheenjohtajuuskausi alkoi toukokuussa 2017. Kaksivuotiskauden kärkiteemoja ovat olleet ympäristönsuojelu, viestintäyhteydet, meteorologinen yhteistyö ja koulutus. Näillä aloilla Suomessa ja erityisesti myös meidän alueellamme on myös kansainvälistä huippuosaamista.

Ympäristönsuojelussa isoin tavoite on vähentää mustan hiilen määrää. Toimivat viestintäyhteydet mahdollistavat pitkien etäisyyksien alueella palveluita, kuten opetusta saamen kielellä ja terveydenhoidon palveluja etäyhteyksin. Samalla ne lisäävät saavutettavuutta ja luovat turvallisuutta. Meteorologinen yhteistyö on tärkeää sää- ja jääpalvelujen kehittämisen sekä ilmastotutkimuksen kannalta. Koulutus on avain kestävään kehitykseen.

Tiedämme, että ilmastonmuutoksen myötä arktiset elinolosuhteet muuttuvat ainakin kaksi kertaa niin nopeasti kuin muualla maailmassa. Siksi on tärkeää, että Suomi korostaa YK:n kestävän kehityksen Agenda2030 -tavoitteita sekä vahvistaa sidettä tavoitteiden ja Arktisen neuvoston toiminnan välillä.

Yhteisten tavoitteiden eteen tarvitaan konkreettisia ehdotuksia ja tekoja – ei vain valtioiden tasolla vaan myös yrityksissä, yhteisöissä ja paikallishallinnossa. Esillä on ollut niin datakeskukset ja kaapeliyhteydet, kauppaesteiden purku, infrainvestoinnit ja -yhteydet, jäämeren rataselvitys kuin matkailu. Siksi on tärkeää, että myös alueellamme tehdään kauaskantoista arktista politiikkaa.

Suomen arktisen vaikuttavuuden kannalta on keskeistä, millaista roolia EU tavoittelee arktisessa politiikassa. Se tarkoittaa yhteisiä tavoitteita ja aktiivista vaikuttamistyötä Euroopan parlamentin ja komission linjauksiin. Sitä olemme tehneet kuluvan talven muun muassa tapaamalla komission arktista politiikkaa valmistelevaa Jari Vileniä.

Mari-Leena Talvitie

suomen arktisen parlamentaarikkovaltuuskunnan jäsen