Talvitie: Huomisen Oulu tehdään yhdessä  

(Julkaistu Ajatuspaja Toivon Huomisen Oulu-kirjassa: https://toivoajatuspaja.fi/huomisen-oulu/ )

Mikä on sinun polkusi Ouluun ja oululaisuuteen? Muutin eräänä syksynä Ouluun Etelä-Pohjanmaalta, kuten tuhannet muutkin – opiskelemaan. Ouluun oli helppo tulla. Saavutettavuus onkin yksi kaupunkimme eduista.

Moni sanoo kotiutuneensa Ouluun ilmapiirin ansiosta nopeasti. Samoin kävi minulle – sain tuomiokirkon vierestä vuokra-asunnon mukavine naapurei- neen ja kaikkialle pääsi polkupyörällä tai Onnikalla. Tuolloin kaupungissa oli alle 120 000 asukasta. Nyt, 20 vuotta myöhemmin, meitä oululaisia on yli 204 000. Perheemme molemmat tyttäret ovat syntyneet Oulussa. Kasvu on ollut huimaa. Siihen on myös osaltaan vaikuttanut kuuden kunnan eli Oulun, Ylikiimingin, Haukiputaan, Oulunsalon, Kiimingin ja Yli-Iin yhdistymiset.

Kuntien rooli on muuttumassa palveluiden järjestäjästä sivistyksen, osallis- tumisen ja hyvinvoinnin edistäjäksi sekä elinvoiman moottoriksi. Tällöin on tärkeää tukea ja mahdollistaa asukkaiden, yrittäjien ja erilaisten kaupungin- osaryhmien ja järjestöjen kuin myös monipuolisen koulutus- ja elinkeino- elämän toiminta. Niin yhteistyö, innovointi ja kokeilut – monipuolisine kohtaa- misineen. Huomista on sujuvampi rakentaa, kun teemme asioita aidosti yhdessä.

Oulun arvot ovat rohkeus, reiluus ja vastuullisuus. Maailman myllerryksissä ihmisten ja toimijoiden, kuten yritysten ja kaupunkien arvoilla ja arvojen mukaisella toiminnalla, on entistä suurempi merkitys.

Rohkeutta tarvitaan, jotta pystyy katsomaan huomiseen, rakentamaan tulevai- suutta. Rohkeutta on se, että tekee asioita toisin, hyväksyy keskeneräisyyden ja uskaltaa luopua jostain. Olkoon se opiskeluala, työ, mielipide tai vaikka tapa järjestää palveluita. Rohkeutta kokeilla ja päivittää uuteen, monesti tuntemat- tomaan. Välillä rohkeutta tarvitaan siihenkin, että kunnioittaa perinteitä tai pitäytyy siinä tutussa.

Reiluus on oikeudenmukaisuutta, toisten huomioon ottamista ja avoimuutta. Reilussa toimintaympäristössä yhteiset toimintatavat ja säännöt ovat kaikkien toimijoiden ja osapuolten tiedossa ja niiden hyväksymiä. Meillä kaikilla, kuten myös Oululla, on aina jotain parannettavaa. Yksi helppo tie siihen on lisätä avoi- muutta ja keskustelua, niiden myötä osallistumista ja ennakointia. Reiluuteen kuuluu hyvä johtaminen ja kannustava, luottamuksellinen ilmapiiri. Epäonnis- tumisista pystyy oppimaan ja vaikeassa paikassa kannetaan yhteisvastuuta.

Vastuullisuutta on kestävät ratkaisut ja kokonaistaloudellisuus. Tärkeä on ymmärtää vapauden ja vastuun tasapaino. Jos on vapauksia, niin on myös vastuuta – ja toisinpäin. Vastuuta itsestä ja toisista ihmisistä, vastuuta omasta toiminnasta ja yhteisöstä sekä vastuuta ympäristöstä.

Kun kaupunki toimii vastuullisesti, se toimii oikea-aikaisesti ja ennakoiden. Silloin palvelut ovat vaikuttavia, laadukkaita ja ennaltaehkäiseviä. Tällöin ei rahat mene seurausten korjaamiseen. Vastuullinen yritys luo työpaikkoja, kasvattaa verotuloja ja osallistuu yhteiskunnallisen hyvinvoinnin luomiseen. Vastuullisuutta on vaalia ajattomia, inhimillisiä arvoja, kuten ystävällisyyttä ja kumppanuutta.

Monesti matka oikeaan suuntaan on tärkeämpää kuin määränpää. On uskal- lettava irrottautua liian vahvasta hallintokeskeisyydestä ja siirryttävä toimin- nassa enemmän kaupunkilais-, potilas- ja yrittäjälähtöisyyteen. Samalla katsoa asioita eri näkökulmasta. Sitä kehitystä edesauttaa sähköiset palvelut ja tiedon avoimuus. Tällä uudistuspolulla niin kirittäjänä kuin tekijänä jokaisella kaupunkilaisella ja toimijalla on roolinsa.

Oulu on yli 400-vuotisen historiansa aikana rakentanut menestyksensä kansainvälisellä kaupalla ja vahvoilla kumppanuuksilla. Tervasta on känny- köiden kautta tultu monenlaisiin älykkäisiin, kestäviin ja langattomiin innovaa- tioihin, jotka ovat muun muassa hyvinvointiin, tekoälyyn, kulttuuriin, ympäris- töön ja kaupungistumiseen.

Uudessa ajassa kukaan ei pärjää yksin. Parhaiten menestyvät he, jotka toimivat yhdessä sekä solmivat alueellisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia. Oulussa on kaikki edellytykset rakentaa kansainvälisiä menestystarinoita ja hyödyntää rohkeasti digitalisaation mahdollisuuksia. Kuntien, yhteisöjen ja toimijoiden on tärkeää elää ajan hermoilla. Jatkuvan uudistumisprosessin kautta kykenee strategisiin valintoihin ja korjaamaan tarvittaessa myös suuntaa.

Vuoden 2026 kaupunkistrategian mukaan Oulu on pohjoisen kestävästi kasvava keskus, jossa yhdistyvät hyväntuulinen ilmapiiri ja huipputeknologia, yrittäjyys ja taitavat tekijät sekä omaleimainen, uutta luova kulttuuri.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Ravintola-alan yritykset tarvitsevat apua ripeästi

Julkaistu Kalevan Eduskunnasta -palstalla 13.5.2020

Olemme eläneet nyt kaksi kuukautta poikkeusoloissa. Jokaisen arkeen on vaikuttaneet rajoitustoimet, joilla on estetty koronaviruksen leviämistä. Eduskunnassa olemme käsitelleet tarvittavia muutoksia lakeihin pika-aikataululla. Suomen tilanne on monin osin hyvä: tehohoitokapasiteetti on kaksinkertaistettu, riskiryhmäläisten tartuntamäärät kohtuullisia ja kriittiset alat ovat toimintakykyisiä.

Huolen aiheitakin on, kuten velvoite kaikkien yli 70-vuotiaiden eristyksissä oloon, joka syystä lieventyi suositukseksi. Eduskunnassa on samoin puhututtanut, miksi hallituksen päätösperusteet ja vaikutusarvioinnit eivät ole avoimesti kaikkien luettavissa. Nyt kun näin ei ole, eduskunnan perustusvaliokunta on joutunut hallitusta siitä huomauttamaan.

Vaikka ihmisten terveys on etusijalla, yritykset tarvitsevat yhtä lailla aputoimia, jotta selviävät kriisin yli. Toimenpiteiden on oltava kannustavia ja vastuullisia sekä vaikutettava ripeästi. Kyse ei ole vain yrityksistä vaan ihmisten työpaikoista, talouden pyörimisestä ja verotuloista. Sitä kautta myös kuntien taloudesta ja valtion resursseista järjestää ihmisten palveluita.

Suomen perustuslaissa taataan elinkeinovapaus. Kun hallitus päätti ravintoloiden osalta sitä rajoittaa voimakkaasti, eduskunta edellytti perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta, että taloudellisia menetyksiä on korvattava viipymättä. On vaikea ymmärtää, miksi ravintola-alan kompensaatioesitystä ei annettu huhtikuussa vaan se oli eduskunnan käsittelyssä vasta eilen tiistaina.

Hallituksen esityksen mukaan ravintoloille tulisi yhteensä 123 miljoonan euron tukipaketti. Se olisi vain reilu kymmenesosa ravitsemusliikkeiden vuoden 2019 huhti-toukokuun myynnistä, joka oli noin miljardi euroa. Se on liian vähän eikä sitä voi hyväksyä. Kokoomus esitti jo edellisen lisätalousarvion yhteydessä laajempaa tukipakettia. Viimeistään toukokuun lopulla selviää, millaiseksi eduskunta talousvaliokunnan puheenjohtaja Vartiaisen johdolla tukipaketin säätää.

Palvelualoilla, kuten ravintoloilla ei ole europuskureita kriisin varalla. Pelkät maksujen ja vuokrien lykkäykset, saati lainan takaukset eivät auta. Hieman helpotusta pienyrittäjälle on tuonut uusi, väliaikainen työttömyysturva. Siitä ei ole kuitenkaan hyötyä isompien juoksevien kulujen, kuten tuhansien eurojen vuokranmaksuun.

Yrityksiä on autettava selviämään tämän akuutin koronakriisin yli. Mikäli yrityksiä katoaisi, toipuminen siitä kestäisi pitkään ja markkinat jakautuisivat osin isoille, myös ulkomaalaisille ketjuille. Tämä kehitys ei ole toivottavaa. Palveluala tarvitsee jatkossakin yrittäjävetoisia yrityksiä.

Mari-Leena Talvitie
oululainen kansanedustaja (kok)

Kolumni: Poikkeustila vaikuttaa meidän kaikkien arkeen

Lue verkosta: https://www.rantalakeus.fi/kolumnit/kansanedustaja-marileena-talvitie-poikkeustila-vaikuttaa-meidan-kaikkien-arkeen-6.580.3818436.91c5a8542a

Suo­mes­sa ja maa­il­mal­la et­si­tään kai­kin kei­noin rat­kai­su­ja ko­ro­na-vi­ruk­sen akuut­tiin vai­hee­seen. Kii­nas­ta le­vin­nyt vi­rus on aja­nut kaik­ki poik­keus­ti­laan. Val­ti­ot, yri­tyk­set, kun­nat ja ih­mi­set te­ke­vät jä­rei­tä toi­mia, jot­ta tau­din le­vi­ä­mi­nen hi­das­tui­si ja sen vai­ku­tuk­set ih­mis­ten ter­vey­teen ja tu­le­vai­suu­teen oli­si rat­kais­ta­vis­sa.

Edus­kun­ta päät­ti ot­taa käyt­töön val­mius­lain, jota ei ole tar­vit­tu sit­ten so­ta­vuo­sien. Liik­ku­mis­ta, työs­ken­te­lyä ja ko­koon­tu­mis­ta ra­joi­te­taan niin kou­luis­sa, mo­nil­la työ­pai­koil­la kuin va­paa-ajal­la. Poik­keu­so­lot vai­kut­ta­vat mei­dän kaik­kien ar­keen.

Ko­ro­na-vi­ruk­sen vaa­ral­li­suus pii­lee sii­nä, et­tä se le­vi­ää sa­la­ka­va­las­ti. Ih­mi­nen ei sitä näe ja jo­kai­nen voi le­vit­tää vi­rus­ta, vaik­ka luu­lee ole­van­sa ter­ve ei­kä tie­dä ole­van­sa sai­ras­tu­mas­sa tau­tiin.

Ai­van jo­kai­sen toi­min­nan on siis täh­dät­tä­vä sii­hen, et­tä suo­jaam­me ris­ki­ryh­miä. Sa­mal­la tur­vaam­me kriit­tis­ten alo­jen, muun mu­as­sa ter­vey­den­hoi­don, hoi­van, tur­van, kul­je­tus­ten ja inf­ra­puo­len toi­min­ta­ky­kyä. Väl­te­tään lä­hi­kon­tak­te­ja ja mi­ni­moi­daan liik­ku­mi­nen. Jo­kai­sen on toi­mit­ta­va vas­tuul­li­ses­ti ja oh­jei­den mu­kai­ses­ti. Kriit­ti­ses­ti on kyse sii­tä, et­tä te­ho­hoi­toa riit­tää sitä tar­vit­se­vil­le.

Ti­lan­ne on haas­ta­nut myös Suo­men kor­ke­a­ta­soi­sen ope­tuk­sen. Kai­kil­la kou­lu­tu­sas­teil­le on sul­jet­tu ovia, siir­ryt­ty etä­o­pe­tuk­seen ja otet­tu käyt­töön uu­sia toi­min­ta­ta­po­ja. Kii­tos kuu­luu opet­ta­jil­le, reh­to­reil­le ja kou­lun hen­ki­lö­kun­nal­le. Iso kii­tos myös van­hem­mil­le, jot­ka te­ke­vät etä­töi­tä, lait­ta­vat ruo­kaa koko per­heel­le ja tu­ke­vat lap­sia kou­lun­käyn­nis­sä.

Lain mu­kaan 1–3-luok­ka­lai­sil­la oli­si oi­keus lä­hi­o­pe­tuk­seen, mut­ta myös hei­dän on hyvä ol­la ko­to­na, jot­ta lä­hi­kon­tak­tit vä­he­ne­vät. Poik­keu­so­lois­ta huo­li­mat­ta, lap­sil­le ja nuo­ril­le tu­lee taa­ta oi­keus op­pi­mi­seen, ruo­kaan ja kas­vuun tur­val­li­ses­sa ym­pä­ris­tös­sä.

Vaik­ka kun­nat ovat hoi­ta­neet poik­keu­so­lot hy­vin, ne tar­vit­se­vat hal­li­tuk­sel­ta ta­lou­del­lis­ta tu­kea ja sel­kei­tä lin­jauk­sia. Kun­nil­la on edel­leen suu­rim­mal­ta osin vas­tuu pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­ses­tä.

Olen kes­kus­tel­lut use­an yrit­tä­jän kans­sa ti­lan­tees­ta. On ym­mär­ret­tä­vää, et­tä kai­kil­la on iso huo­li ih­mis­ten toi­meen­tu­los­ta ja työ­pai­kois­ta. Ky­syn­tä on hii­pu­nut, lii­ke­vaih­to tip­pu­nut – jopa 90 pro­sent­tia. Yrit­tä­jä­per­heen tyt­tä­re­nä nou­see mie­leen 90-lu­vun la­man ko­vat ajat. Kos­ka kyse on vi­ru­se­pi­de­mi­as­ta, van­hat kei­not ei­vät tep­si. Nyt tar­vi­taan vas­tuul­li­sia ja kan­nus­ta­via täs­mä­toi­mia. Ne hel­pot­ta­vat lä­hi­ai­koi­na niin työ­paik­ko­jen sekä yri­tys­ten ja yrit­tä­jien ti­lan­net­ta.

Hal­li­tus jul­kai­si en­sim­mäi­sen tu­ki­pa­ke­tin yri­tyk­sil­le ko­ro­na­e­pi­de­mi­an hait­to­jen tor­ju­mi­sek­si. Yk­si­tyi­sen työ­nan­ta­jan työ­e­lä­ke­mak­su­ja alen­ne­taan 2,6 pro­sent­tia ti­la­päi­ses­ti. Lo­mau­tus­ti­lan­tei­den vä­him­mäi­sai­ko­ja ly­hen­ne­tään 14 päi­väs­tä vii­teen päi­vään. Li­säk­si luo­daan yk­si­ny­rit­tä­jil­le pää­sy vä­li­ai­kai­sen työt­tö­myys­tur­van pii­riin.

Ko­koo­mus esit­ti hal­li­tuk­sel­le krii­si­pa­ke­tin, jos­sa yri­tys­ten työ­nan­ta­ja­mak­sut pois­tet­tai­siin kol­mek­si kuu­kau­dek­si. Lo­mau­tus­ti­lan­teis­sa pois­tet­tai­siin työn­te­ki­jän vii­den päi­vän oma­vas­tuu­ai­ka eli työt­tö­myy­se­tuu­den sai­si heti lo­mau­tuk­sen alet­tua. Jul­kai­sem­me myös toi­sen ko­koo­muk­sen ar­ki­ta­lou­den ja yri­tys­ten ko­ro­na­tu­ki -eh­do­tus­pa­ke­tin.

Suo­men ja työ­paik­ko­jen pe­las­ta­mi­sek­si tar­vi­taan ra­ju­ja ja vai­kut­ta­via tu­ki­toi­mia no­pe­as­ti. Pie­ni on­ni on, et­tä meil­lä on pu­he­li­met, etä­lait­tei­ta ja toi­mi­vat lii­ken­neyh­tey­det. Nii­tä hyö­dyn­tä­mäl­lä voit teh­dä töi­tä, os­taa pai­kal­li­sia pal­ve­lui­ta ja ti­la­ta ruo­kaa sekä opis­kel­la. Ai­van yh­tä tär­ke­ää on pi­tää yh­teyt­tä – niin su­ku­lai­siin, naa­pu­rei­hin kuin luok­ka­ka­ve­rei­hin.

Jot­ta sel­vi­äm­me täs­tä, tar­vit­sem­me toi­nen toi­si­am­me. Tu­le­vai­suus teh­dään yh­des­sä!

Liikkumiseen kannustava ilmapiiri syntyy teoista ja ihmisistä 

(Julkaistu IiSanomissa 19.3.2020, lue verkkolehdestä: https://www.vkkmedia.fi/iisanomat/wp-content/uploads/2009/01/iisanomat-6-2020.pdf)

Milloin koit viimeeksi liikkumisen iloa? Tutkimusten mukaan me suomalaiset voisimme liikkua enemmän – vain yksi viidestä liikkuu suositusten mukaan tarpeeksi.

Liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset ovat yhteiskunnalle miljardeja euroja vuosittain. Tarvitsemme erilaisia tekoja ja toimenpiteitä liikkumiseen – kannusteita ja infraa, esimerkkejä ja vaikka haastekampanjoita. Lapsille ja nuorille, työikäisille ja senioreille, yksin ja yhdessä. Monelle liikunta on väylä yhdessä tekemiseen ja uusiin kavereihin. Liikunnan hyödyt näkyvät laajalti, niin ihmisten hyvinvointina kuin säästyvinä terveysmenoina.

Valmistelimme Kokoomuksen eduskuntaryhmän liikuntapolitiikan linjaukset viime vuonna. Lähtökohtana oli #SaaLiikkua eli kannustaen, ei pakottaen. Niin yksilön, seurojen, kuntien kuin valtion tasolla voidaan tehdä monenlaisia toimenpiteitä, jotka edistävät liikkumista. Seuratyöllä ympäri Suomen on valtava merkitys – se toimii liikkumisen selkärankana. Tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia. Ne on syytä huomioida myös yhdyskuntasuunnittelussa. Tavoitteena tulee olla myös kattava ja laadukas liikuntapaikkaverkosto.

Liikunta on tärkeää aina varhaisista vuosista lähtien. On näyttöä, että osalla lapsista liikunta helpottaa myös oppimishäiriöitä. Hyviä esimerkkejä lasten liikkumiseen on Liikkuva varhaiskasvatus – ja Liikkuva koulu – hankkeet, joiden myötä lasten päivissä on tunti lisää liikuntaa. Tärkeää, että välituntialueet tarjoavat liikunnallisia virikkeitä lasten koulu- ja iltapäiviin.

Lähiympäristöllä on iso merkitys. Olen iloinen, että iiläisistä saivat Iisi-Areenaan, joka tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuksia liikkua, pelata ja harrastaa sekä tiloja seuratoiminnalle.

Kiitos kaikille asiaa edistäneille, varsinkin kunnan päättäjille. Tein osani puhuen hallin puolesta valtion liikuntaneuvoston jäsenille, kuten kollega Multalalle ja Wallinheimolle. Tapasimme heitä Iin valtuutettu Jussi Kurttilan vieraillessa eduskunnassa. Valtion tuki hallille oli korkea eli 750 000 euroa.

Myös kodeissa voidaan edistää liikuntaa pienin teoin. Perheessämme on eka- ja kolmas-luokkalaiset tytöt. Joku vuosi sitten mieheni ehdotti, että hankkisimme puolapuut, renkaat, voimisteluköyden ja maton olohuoneeseen. Hetken mietin, että mihin ne mahtuvat, asummehan kerrostalossa. Yllätyin, miten pieneen tilaan ne sopivat. Tytöt temppuilevat niissä päivittäin, jopa katsoessaan televisiota. Ja on niistä ollut hyötyä itsellekin.

Oma liikkuminen, perheenäitinä ja kansanedustajana, on rajoittunut kotijumppaan ja aamukävelyyn sekä hyötyliikuntaan kuten rappujen käyttämiseen eduskunnassa. Pieniä asioita, mutta tuovat liikunnan iloa ja jaksamista arkeen.

Suomi, kuten koko Eurooppa, siirtyi viime viikolla poikkeustilaan. Ihmisten kokoontumisvapautta ja liikkumista on joudutaan rajoittamaan, suojellaksemme riskiryhmiä ja terveydenhoidon henkilökuntaa korona-virukselta. Myös Iisi-Areenan vihkiäiset, joihin olin tulossa puhumaan, siirtyvät. Josko juhlistamme niitä myöhemmin suurella joukolla.

On tärkeää noudattaa ohjeita. Samalla voi käyttää kekseliäisyyttä – miten tässä poikkeustilanteessa voi liikkua, vaarantamatta kenenkään terveyttä.

Toivotan liikunnan iloa jokaiselle,

yksin ja pian taas yhdessäkin!

 

Mitä odotat uudelta vuosikymmeneltä? 

Julkaistu Kalevan Eduskunnasta -palstalla 8.1.2020

Päivän politiikan sijaan päätin tällä kertaa kirjoittaa, mitä odotan alkaneelta vuosikymmeneltä.

Toivon hyvyyden ja yhteisöllisyyden vuosikymmentä. Enemmän reiluutta ja kannustavuutta, vastuullisuutta ja avoimuutta, rohkeutta uudistua. Josko Suomessa ja maailmalla kuuluu järjen ja sydämen ääni. Linjauksia tehdään tutkimukseen ja tieteeseen perustuen.

Kun opiskelin 2000-luvun alussa ympäristötekniikkaa, aloin verrata politiikkani pohjaa kolmijalkaiseen tuoliin. Tuolin yksi jalka on ekologiset, toinen taloudelliset ja kolmas sosiaaliset tekijät. Josko 2020-luvulla näkisimme eurojen ohella ympäristön ja kulttuuristen tekijöiden arvon? Vaikka ne muuntuvat luvuiksi ja euroiksi vasta toisenlaisissa yhtälöissä.

Suomi ikääntyy 2020-luvulla nopeasti. Väestörakenteen muutos on läsnä. Kunnissa ja valtakunnan tasolla on tehtävä ripeästi ratkaisuja, uudistaa palveluita ja rakenteita. On hyvä solmia kumppanuuksia, myös kansainvälisesti.

Tarvitsemme tasa-arvoiset ja joustavat työmarkkinat, reilut ilmasto- ja energiatavoitteet ja kannustavan ja yksinkertaisen sosiaaliturvan. Ne kannustavat yrityksiä työllistämään, luomaan uutta ja investoimaan.

Toivon edistystahtoa ja rohkeutta uudistaa, kokonaistaloudellisesti. Tahtoa ja kykyä toimia yli rajojen ja alhaalta ylöspäin. Siirrytään pois hallintokeskeisyydestä, ihmis-, potilas- ja yrityslähtöisyyteen. Huomioidaan ihmisten osallistumisen ja vastuun merkitys.

Päätöksenteon taustat muuttuvat avoimemmaksi. Ihmiset voivat ottaa kantaa asioihin mittakaavassa, joka ei aiemmin ollut mahdollisia. Tulevaisuus rakennetaan yhdessä!

On myös vastakkaista, valitettavaakin kehitystä. Osalle yhteistyötä tärkeämpää on se, miten hajotetaan tai miltä asiat saadaan näyttämään. Josko ihmiset näkevät pelon ja mielikuvapolitiikan ohi.

Osaa ihmisiä vaivaa liian vahva näyttämisen, pelon ja pärjäämisen kulttuuri. Josko tulee keskustelun ja armon vuosikymmen. Vahvistetaan yhteisöllisyyttä. Jokainen saakoon tukea, oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä.

Politiikan toiveiden ohella toivon iloa päiviisi ja herkkyyttä elää hetkessä. Kykyä ja tahtoa nähdä ja kuulla se hyvyys, jota meissä on. Siten jokainen voi tulla kuulluksi, kohdatuksi ja kunnioitetuksi, omana itsenään.

Toivon, että voimme tukea ja kasvattaa toinen toisiamme, yhdessä. Ja aivan erityisesti tukea jokaista lasta, nuorta, yksinäistä, vanhusta ja naapuria.

Eduskuntakolumneista saa harvoin palautetta. Toivon kuulevani, mitä Sinä odotat alkaneelta vuosikymmeneltä.

Hyvää vuosikymmentä 2020. Tehdään siitä yhteisöllisyyden, reiluuden ja rohkeuden, hyvyyden vuosikymmen.