Lex Talvitie eli asunto-osakeyhtiölain muutos vauhdittaa täydennysrakentamista

(Kolumni julkaistu Talvitie-vaalilehdessä 2019)

Hyväksyimme eduskunnassa tammikuussa yksimielisesti asunto-osakeyhtiölain muutoksen, jonka kollegat ympäristövaliokunnassa nimesivät lakialoitteeni pohjalta Lex Talvitieksi. Se koskettaa purkavaa uusrakentamista eli rakennushanketta, jossa yhtiön omistama asuinrakennus puretaan kokonaan tai osittain, ja tilalle rakennetaan suurempi kerrosala ja useampia huoneistoja.

Purkavan uusrakentamisen hankkeissa laki on aiemmin vaatinut yksimielisen yhtiökokouksen lisäksi jokaisen osakkaan suostumuksen. Tämä muuttui eli se korvataan vaatimuksella neljä viidesosan määräenemmistöstä sekä vastustavan osakkeenomistajan oikeussuojasta, joka on osakkeiden lunastus käypään hintaan. Laki tuli voimaan ripeästi eli 1. maaliskuuta 2019.

Lex Talvitie eli lakimuutos helpottaa rakennusten, jotka ovat käyttöikänsä päässä tai niitä ei ole kokonaistaloudellista peruskorjata, osittaista tai kokonaan purkamista. Tilalle voidaan rakentaa uusia, esteettömiä, toimivia rakennuksia, koteja ihmisille – erityisesti hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Muutos myös vauhdittaa kaupunkien ja kuntakeskusten asunto- ja täydennysrakentamista sekä edistää aluekehitystä.

Polku lakialoitteesta hallituksen esitykseksi on ollut pitkä. Törmäsin kyseiseen epäoikeudenmukaisuuteen eli siihen, että joku yksittäinen ihminen tai taho vastustaa muiden laajasti kannattamaa hanketta toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 2011-2012. Osa ihmisistä yritti rahastaa muita osakkaita sillä, että vastustivat uudisrakentamista.

Kun sain kansalaisilta luottamuksen eduskuntaan, teimme aiheesta keväällä 2016 oululaiskollegoiden kanssa kirjallisen kysymyksen sekä syksyllä lakialoitteen, joka sai enemmistön eli 105 kansanedustajan tuen. Tämän johdosta ympäristövaliokunta aloitti lakialoitteen käsittelyn. Tutkimusten ja asiantuntijatyöryhmän kautta oikeusministeriö aloitti kattavan ja laadukkaan lain valmistelun. Se puolestaan mahdollisti ripeän eduskuntakäsittelyn eli säädimme lain alle neljässä kuukaudessa.

Merkittävä osuus suomalaisten varallisuudesta sijaitsee asunnoissa ja asunto-osakeyhtiön omistamissa rakennuksissa. Tilastokeskuksen (2016) mukaan yli 380 000 asuntoa sijaitsee kerrostaloissa, jotka ovat 40—60 vuotta sitten rakennettuja. Vertailun vuoksi 10—30 vuotta sitten rakennetuissa kerrostaloissa on noin 140 000 asuntoa.

Avaimet alueiden asunto- ja täydennysrakentamiseen ovat nyt yhteistyössä taloyhtiöillä, alan toimijoilla ja kunnilla, kaupungeilla. Ympäristövaliokunta korosti tarvetta vakiinnuttaa hyviä toimintamalleja niin rakennuttamisen, rahoittamisen kuin maankäyttösopimusten suhteen ja jakaa tietoa niistä tehokkaasti. Lisäksi nousi esiin, määräenemmistövaadetta olisi syytä laajentaa ensi kaudella myös kiinteistö-osakeyhtiöpuolelle.

Mari-Leena Talvitie

Kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen

Oulun kaupunginhallituksen pj 11-12, valtuuston pj 12-15

 

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Lisää opiskelupaikkoja pohjoiseen

(Julkaistu Kalevassa 30.3.2019)

Suomi elää viennistä ja osaamisesta. Työpaikoista suurin osa syntyy nykyisin mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vain korkean osaamisen kautta voimme varmistaa hyvinvointimme perustan luovien työpaikkojen pysymisen alueellamme, onpa osaaminen ammatillista osaamista ja sen vientiä, ympäristö- tai terveysteknologian palveluita tai arktista huippututkimusta.

On onni, että maakunnassamme on paljon lapsia ja nuoria. Pohjois-pohjalaisten keski-ikä on alle 40 vuotta ja joka viides on alle 15-vuotias. On tärkeää, että alueemme nuoret saavat laadukasta ja monipuolista opetusta pohjoisessa. Vahvuus on myös se, että houkuttelemme opiskelijoita tänne kauempaakin.

Tarvitsemme alueellemme lisää opiskelupaikkoja. Tämä tarkoittaa myös lisää resursseja niin ammatilliseen koulutukseen kuin korkeakoulutukseen, esimerkiksi Linnanmaan kampuksen eli ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteiskampukseen, kehittämiseen. Erityisrahoitusta ovat saaneet Etelä-Suomen vastaavat hankkeet, Aalto-yliopisto ja Tampere3.

Toimin Osekkin eli Oulun seudun koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana. Yhteishaku on päättynyt. Osekkin vetovoimakerrroin oli maan korkein eli 1,3. Edes pääkaupunkiseudulla ei ole yhtä hyviä vetovoimakertoimia. Tilanne on sama myös korkeakoulupuolella.

On tärkeää, että alueellamme on sekä lyhytaikaista, räätälöityä päivitettyä osaamistarjontaa, monipuolista tutkintokoulutusta sekä jatko-opiskelupolkuja. Kun aikanaan toimin Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, asetimme tavoitteen, että Oulu on Suomen paras paikka opiskella 2020. Tätä kohti on edetty ja siitä merkkinä on myös maamme korkeimmat vetovoimaluvut.

Valtakunnan tasolla työtä on jatkettava myös sen eteen, että katseet kääntyvän pohjoiseen ja luomme kestävää kasvua, monella alalla. Tämä onnistuu laajalla yhteistyöllä ja johdonmukaisella vaikuttamistyöllä, johon tarvitaan meistä jokaista.

Mari-Leena Talvitie

kansanedustajaehdokas (kok)

puolueen varapuheenjohtaja

 

 

Suomesta paras maa lapsille ja perheille

(Julkaistu Rauhantervehdyksessä 3/2019)

 

Suomi on monella mittarilla mitalisijoilla eli maailman kolmen parhaan joukossa. Äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta. Lapsuus on viidenneksi turvatuin. Suomalaiset 15-vuotiaat ovat OECD-maiden joukossa toiseksi parhaita lukutaidossa ja kolmanneksi parhaita luonnontieteissä. Olemme kokoomuksessa asettaneet tavoitteeksi, että tulevaisuudessa Suomi on paras maa lapsille ja perheille. 

 

Jokaiselle lapselle, taustasta riippumatta, tarjotaan mahdollisuudet hyvän elämän rakentamiseen. Käännetään katse varhaisiin vuosiin. Siten ehkäisemme syrjäytymistä ja pidämme kaikki mukana. 

 

Tavoitteemme on, että tehdään esiopetuksesta kaksivuotista ja alennetaan edelleen varhaiskasvatusmaksuja. Laadukas varhaiskasvatus antaa hyvät eväät koulussa pärjäämiseen. On huolehdittava, että jokainen, joka siirtyy 3-luokalla, osaa laskea, lukea ja kirjoittaa. Lisäksi kokoomus esittää, että jokaisella lapsella tulee olla oikeus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. 

 

On tärkeää, että tulevalla kaudella uudistetaan perhevapaita. Työssä on huomioitava erilaiset perheet. Hyvä uudistus lisää joustavuutta, vahvistaa tasa-arvoa ja naisten työllisyyttä. Se myös huomioi perheiden erilaiset elämäntilanteet ja luo siten sujuvaa arkea. 

 

Joskus tuen tai avun tarve voi olla akuuttia. Sen varmistus on yhteiskunnan tehtävä. Palvelut on oltava saatavilla ja tarvittaessa puhelinsoiton päässä. 

 

On tärkeää, että jatkossakin lapset voivat elää turvallisesti niin kotona kuin koulussa sekä seikkailla niin ulkona kuin verkkomaailmassa. Töitä ja yhteisvastuuta riittää, jotta turvallinen elämä kuuluu ihan jokaiselle. 

 

Mari-Leena Talvitie

Kansanedustajaehdokas (kok) 

Kahden lapsen äiti

Lex Talvitie vauhdittaa täydennysrakentamista

(Julkaistu Kalevassa ke 6.2.2019)

Hyväksyimme eduskunnassa tammikuussa yksimielisesti asunto-osakeyhtiölain muutoksen, jonka kollegat ympäristövaliokunnassa nimesivät lakialoitteen pohjalta Lex Talvitieksi. Se koskettaa purkavaa uusrakentamista eli rakennushanketta, jossa yhtiön omistama asuinrakennus puretaan kokonaan tai osittain ja tilalle rakennetaan suurempi kerrosala ja useampia huoneistoja.

Purkavan uusrakentamisen hankkeissa laki on aiemmin vaatinut yksimielisyyden ja jokaisen osakkaan suostumuksen. Ne korvataan vaatimuksella neljä viidesosan määräenemmistöstä sekä vastustavan osakkeenomistajan oikeussuojasta, joka on osakkeiden lunastus käypään hintaan. Laki tulee voimaan ripeästi eli 1. maaliskuuta 2019.

Lex Talvitie eli lakimuutos helpottaa rakennusten, jotka ovat käyttöikänsä päässä tai niitä ei ole kokonaistaloudellista peruskorjata, purkamista. Tilalle voidaan rakentaa uusia, esteettömiä, toimivia rakennuksia, koteja ihmisille – erityisesti hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Muutoksella siis vauhditetaan kaupunkien ja kuntakeskusten asunto- ja täydennysrakentamista sekä helpotetaan alueiden kehitystä.

Polku lakialoitteesta hallituksen esitykseksi on ollut pitkä. Törmäsin kyseiseen epäoikeudenmukaisuuteen eli siihen, että joku taho vastustaa muiden kannattamaa hanketta ja rahastaa sillä, toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 2011-2012.

Kun sain kansalaisilta luottamuksen eduskuntaan, teimme aiheesta keväällä 2016 oululaiskollegoiden kanssa kirjallisen kysymyksen ja syksyllä lakialoitteen, joka sai 105 kansanedustajan tuen. Tutkimusten ja asiantuntijatyöryhmän kautta oikeusministeriö aloitti kattavan ja laadukkaan lain valmistelun. Se taas mahdollisti ripeän eduskuntakäsittelyn eli säädimme lain alle neljässä kuukaudessa.

Merkittävä osuus suomalaisten varallisuudesta sijaitsee asunnoissa ja asunto-osakeyhtiön omistamissa rakennuksissa. Tilastokeskuksen (2016) mukaan yli 380 000 asuntoa sijaitsee kerrostaloissa, jotka ovat 40—60 vuotta sitten rakennettuja. Vertailun vuoksi 10—30 vuotta sitten rakennetuissa kerrostaloissa on noin 140 000 asuntoa.

Avaimet alueiden asunto- ja täydennysrakentamiseen ovat nyt yhteistyössä taloyhtiöillä, alan toimijoilla ja kaupungeilla. Ympäristövaliokunta korostaakin tarvetta vakiinnuttaa hyviä toimintamalleja niin rakennuttamisen, rahoittamisen kuin maankäyttösopimusten suhteen ja jakaa tietoa niistä tehokkaasti. On noussut esiin, että määräenemmistövaadetta olisi syytä laajentaa ensi kaudella myös kiinteistö-osakeyhtiöpuolelle.

Mari-Leena Talvitie
Kansanedustaja (kok.)

OYS:n sairaalainvestointi elintärkeä koko pohjoiselle

Julkaistu Kalevassa 22.11.2018

 

Erikoissairaanhoidon rakennusinvestoinnit ja niitä koskevat poikkeusluvat ovat olleet syksyn ajan valtiontason käsittelyssä, eli sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön harkinnassa. Siinä on arvioitu erikoissairaanhoidon suuria ja merkittäviä investointeja, joita on suunnitteilla ja meneillään useassa sairaanhoitopiirissä.

Mihin arviointi pohjaa ja perustuu? Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksen sekä maakuntauudistuksen myötä rahoituksen ohjaus tulee siirtymään kuntakentältä ja sairaanhoitopiireiltä valtion tasolla. Siksi me pohjoisen vaikuttajat olemme vakuuttaneet ministeriöiden johtoa ja valmistelijoita siitä, että pohjoinen tarvitsee suunnitellut sairaalainvestoinnit sekä Rovaniemelle että Ouluun.

Esitetty Oulun yliopistollisen sairaalan eli OYS:n Tulevaisuuden sairaalainvestointi on elintärkeä ja tarpeellinen koko pohjoiselle. Sen avulla rakennetaan terveet ja toimivat erikoissairaanhoidon hoitotilat, jotka mahdollistavat sujuvamman hoidon, sekä potilaan että henkilökunnan näkökulmasta. Uusinvestointi turvaa erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuutta kaikille niitä tarvitseville täällä Pohjois-Suomessa.

Nykyinen OYS:n sairaala on suunniteltu 60-luvulla ja rakennettu 1968 – 1974. Tiloiltaan se ei vastaa nykyisiin hoidon vaatimuksiin eikä luo puitteita sujuvoittaa ja järkevöittää toimintaa. Lisäksi sairaalassa on jouduttu ratkomaan monia kosteusvaurioita ja akuutteja sisäilmaongelmia.

Sairaalarakennuksen ikä edellyttää huomattavia peruskorjauksia, joihin uppoaisi jopa 600 miljoonaa euroa. Toisaalta, 70-luvun rakennustapaa ja –virheitä ei peruskorjauksessa muuteta kovinkaan edullisesti.

Laaja vesikatto ja huono lämmineristys tarkoittavat, että OYS lämmittää sairaalan ympärillä olevaa ulkoilmaa noin 1,3 miljoonalla eurolla joka vuosi. Suunnitelluissa, uusissa tiloissa energiasäästö on noin 40% vuositasolla.

Tällä suunnitellulla uusinvestoinnilla, joka on ollut ministeriöiden arvioinnissa, saavutetaan 300 miljoonan euron kokonaissäästö. Siinä tilat saataisiin käyttöön kuusi vuotta nopeammin verrattuna aiemmin suunniteltuun toteutukseen, vaikka toki aikaa kuluu rakentamiseen. Kiitos erityisesti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johdolle, johtaja Ilkka Luomalle tiedoista, jotta olemme pystyneet vaikuttamaan hyvän ja kokonaistaloudellisen ratkaisun puolesta.

Uusinvestointi luo huomattavasti paremmat puitteet toimiville tiloille, potilaslähtöiseen joustavaan palveluun ja hoitoketjuihin sekä ammattitaitoisen hoitotyön toteutumiselle. Toivottua investointilupaa odotetaan pikaisesti, sillä pohjoinen tarvitsee ja ansaitsee uuden OYS:in, tulevaisuuden sairaalan.