Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset muuttavat turvallisuuden ja huoltovarmuuden tarpeita. Energiariippuvuus Venäjästä on katkaistava ripeästi ja vihreän siirtymän sekä omavaraisuuden merkitys kasvaa. Uudessa asetelmassa pohjoisen merkitys korostuu entisestään. Vihreän siirtymän toteuttamisessa Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoiset investoinnit ja investointi­potentiaali ovat erityisroolissa Euroopan tasolla.

Esimerkiksi Luulajassa rakennetaan vetyvarastoa 30 metrin syvyyteen kallioon. Sinne varastoidaan tuulivoimalla valmistettua vetyä. Lisäksi Ruotsin valtio investoi 810 miljoonaa euroa uusiin sähkövoimalinjoihin pohjoiseen. Mo i Ranassa Norjassa puolestaan alkaa massiivisen akkutehtaan pilottivaiheen rakentaminen.

Pohjoisen kaupungit, kauppakamarit ja maakunnat julkistivat toukokuun alussa keskustelunavauksen, ”Pohjoisen tulevaisuuskatsaus – Suomen sampo ja portti länteen”. Katsaus kokoaa pohjoisen alueen kehityskulkua ja erityispiirteitä, joita Suomen olisi hyvä huomioida ja hyödyntää koko maamme kestävän kasvun parhaaksi.

Esimerkiksi puhdasta energiaa tulisi käyttää Suomessa korkean jalostus­arvon tuotteiden valmistamiseen sen sijaan, että myymme arvokkaan vihreän energian ulkomaille. Kyse on suomalaisten yritysten mahdollisuuksista ja työ­paikoista.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin TEK-lehdessä 3/2022 Tulevaisuutta rakentamassa -palstalla.

Euroopan turvallisuustilanne muuttui pysyvästi, kun Venäjä aloitti julman hyökkäyssodan Ukrainassa. Venäjä repi kansainväliset sopimukset ja on pommittanut myös siviilejä niin päiväkodeissa, sairaaloissa kuin kulttuurikohteissa.

Sodalla, vaikka toivomme sen jäävän lyhyeksi, on kauaskantoiset vaikutukset. Inhimillisen katastrofin lisäksi se heijastuu Euroopan turvallisuuteen ja varautumiseen sekä ihmisten hyvinvointiin, ympäristöratkaisuihin ja markkinoiden epävarmuuteen.

Euroopan uudet linjaukset vaikuttavat myös teknologisiin valintoihin ja ratkaisuihin. Valmistelussa oleva EU:n Fit for 55-ilmastopaketti, kaasudirektiivi ja monet muut tekijät, kuten huoltovarmuus ja omavaraisuus, puhdas ruoka ja energian tarpeet on peilattava uuteen tilanteeseen.

Irtaantuminen venäläisestä energiasta vauhdittaa vihreää siirtymää. Tärkeää on, että suomalaisissa yrityksissä ollaan näihin valmiina.

Monet yritykset joutuivat lopettamaan Venäjän toimintonsa äkillisesti. Kustannuksia on vaikea arvioida, kun samalla iso vientimaa poistuu lähimarkkinoilta.

Suomen on aika tehdä keväällä ripeitä, mutta harkittuja ja kestäviä turvallisuuspoliittisia valintoja. Sillä osaltaan varmistetaan, että myös kansainväliset tekniikan osaajat, yritykset ja investoijat näkevät Suomen vakaana maana jatkossakin.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin kolumnina TEK-lehdessä 2/2022.

TEKin tuore työmarkkinatutkimus vahvistaa, että tekniikan osaajien palkat ovat Uudellamaalla noin kahdeksan prosenttia korkeammat kuin muualla Suomessa. Ero on selvä, vaikka keskeiset palkkaan vaikuttavat taustamuuttujat kuten toimiasema, tehtävä, työnantajan toimiala ja työkokemuksen pituus on vakioitu.

Jatkokysymys on, mitä tekniikan osaaja saa korkeammalla palkalla etelässä? Asumisen kustannukset ovat nousseet koko 2010-luvun pääkaupunkiseudulla sekä Tampereella ja Turussa. Suurista kaupungeista kotikaupunkini Oulu tekee tässä poikkeuksen, erilaisen maankäyttöpolitiikan vuoksi.

Kaupunkiseutujen asumisen korkea kustannustaso ei ole vain osaajien ja yrityksien haaste vaan vaikuttaa koko suomalaiseen kilpailukykyyn. Millä rekrytoida uusia kansainvälisiä osaajia, jos asuminen vie verottajan ohella suuren osan palkasta?

Pendelöin itse viikoittain Oulu–Helsinki-välillä. Kotiovelta menee alle kolme tuntia eduskuntatalolle, ennätys on reilu kaksi tuntia. Ennen koronaa lentokoneessa oli paljon vakipendelöijiä. Heillä työpaikka on Uudellamaalla, mutta haluavat asua pohjoisessa syystä tai toisesta. Vastaava monipaikkaisuus on etätöiden myötä mahdollista yhä useammalle.

Työn vaikutus on toki paljon muutakin kuin palkka. Osaajat arvostavat työn joustavuutta, hyvää työyhteisöä ja ilmapiiriä sekä merkityksellistä työtä. Myös näiden eteen toimimme TEKissä, rakentaessamme parempaa työelämää ja kestävämpää maailmaa.

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin TEK-lehdessä 1/2022.