Poliisin toimintaedellytykset on turvattava

(Julkaistu Kalevan eduskunnasta kolumnina 8.6.2022)

Poliisi turvaa suomalaisten arkea päivin ja öin. Olin toukokuussa  tutustumassa Oulun poliisilaitoksen ja Oulun johtokeskuksen toimintaan Hiukkavaaran poliisiasemalla muutaman kollegan kanssa. Vaikka olen vieraillut Oulun poliisiasemilla useasti, erityisesti huonon sisäilmatilanteen vuoksi, laaja kalustoesittely toimintanäytöksineen oli vakuuttava. Tutustuimme muun muassa pyöräpoliisiin, joukkojen hallintaan ja miehittämättömään ilma-alustoimintaan.

Kokonaisturvallisuus tarvitsee riittävät resurssit sekä turvalliset, toimivat ja terveet työskentelytilat. Niistä ei voi poliisilta nipistää, varsinkaan tässä turvallisuustilanteessa. Viime syksynä kokoomus vetosi Marinin hallitukseen, että jollei hallitus lisää puuttuvaa 30 miljoonaa euroa, teemme poliisien resurssivajeesta välikysymyksen eli hallituksen luottamusäänestyksen. Hallitus toimi silloin eikä luottamusäänestystä tarvittu. Pettymys on suuri, kun olemme taas samassa tilanteessa.

Toimin eduskunnan hallintovaliokunnassa, johon kuuluu Poliisi-Tulli-Raja-asiat, varapuheenjohtajana. Valiokunta on yksimielisesti peräänkuuluttanut sisäisen turvallisuuden riittäviä resursseja. Viime hallituskaudelta lähtien poliisien koulutusmääriä ja resursseja on nostettu niin, että Suomessa on nyt noin 7500 poliisia.

Tänä keväänä hallitus kuitenkin unohti kokonaisturvallisuuden, kun yli kahden miljardin turvallisuussatsauksista ei osoitettu tarvittavaa noin 30 miljoonaa euroa poliiseille. Poliisin budjetissa suurin kuluerä on henkilöstö. Jos hallitus ei osoita samaa rahamäärää kuin tälle vuodelle, sisäministeriön arvion mukaan on tehtävä 300 poliisin henkilöstövähennykset vuodenvaihteessa. Tämä on täysin väärä kehityspolku.

Poliisien määrän väheneminen johtaisi siihen, että useampi päivittäisrikos jäisi selvittämättä. Tämä taas voisi heijastua kielteisellä tavalla kansalaisten poliisia kohtaan kokemaan luottamukseen. Ruotsista nähdään, mihin tämä voi pahimmillaan johtaa.

Toimintaympäristön muuttuessa poliisi hoitaa perinteisten tehtävien lisäksi uusia yhä vaativampia tehtäviä. Järjestäytynyt rikollisuus kovenee, katujengi-ilmiön ensimerkit on nähtävissä myös Suomessa eikä terrorismin uhkakaan ole poistunut. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja siitä johtuva turvallisuusympäristön muutos on tuonut vielä uusia lisähaasteita.

Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta korvaamattoman arvokasta työtä tekevää poliisia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. On väärä aika tehdä päätös, joka heikentää poliisin toimintaedellytyksiä. Hallituksen on tarkistettava linjaansa, jotta poliisin resurssit voidaan turvata.

 

Mari-Leena Talvitie

kansanedustaja ja hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Puhtaalla energialla oikealle raiteelle

Talvitie Mari-Leena 12

 

(Julkaistu puoluekokouksen Hopealohi-lehdessä 10.6.2022)

Tervetuloa kokoomuksen puoluekokoukseen Kalajoelle, jossa on yksi Suomen suurimmista tuulivoimapuistoista ja Pohjois-Pohjanmaalle, jossa maamme tuulivoimasta tuotetaan noin 40 prosenttia. Jotta saamme Suomen oikealle raiteelle, tulevaisuutta on hyvä rakentaa entistä vahvemmin puhtaalla energialla.

Venäjän raaka hyökkäyssota muutti Euroopan turvallisuutta ja varautumista. Se osaltaan vauhdittaa irtaantumista fossiilienergiasta. Huoltovarmuus ja omavaraisuus, ruuan ja energian tuotanto sekä tarpeet on peilattava uuteen tilanteeseen. Pohjoisen merkitys korostuu. Meillä puhtaan energian korissa on vetytaloutta, biokaasua, tuuli-, vesi- ja aurinkoenergiaa sekä tärkein, eli uusi polku Pyhäjoen ydinvoimalalle.

Vihreän siirtymän toteuttamisessa Pohjois-Euroopan investoinnit ja niiden potentiaali ovat erityisroolissa. ”Kaikki mikä ei kasva, on kaivettava” – eli samalla kun sähköistämme yhteiskuntaa, olemme puhtaan energian ohella riippuvaisia myös metalleista, mineraaleista. Näitä tarvitsemme, jotta pystymme hyödyntämään esimerkiksi oululaista maailman huippua 6G-tutkimusta ja yhteyksiä sekä älykästä hyvinvointi- ja terveysteknologiaa.

Pohjoisen puhtaan energian saannin ja energiaintensiivisen teollisuuden kannalta on oleellista löytää Fennovoiman Pyhäjoen hankkeelle länsimainen toimija ja rahoitus. Tätä ratkaisua kokoomus on vauhdittamassa. Lisäksi ydinenergialaki on syytä uudistaa ja mahdollistaa myös pienydinvoiman rakentaminen.

Suomen viennistä merkittävä osuus tulee Perämerenkaaren rannikolta. Päärata tarvitsee kaksoisraiteen Oulusta alkaen. Raiteilla liikkuvat vientieurot eli tonnit eivät äänestä. Siksi meidän kokoomuslaisten on pidettävä ääntä ympäristön ja sosiaalisen kestävyyden lisäksi talouden kestävyydestä eli yrittäjyydestä ja elinkeinoelämän edellytyksistä.

Puhdasta energiaa tulisi käyttää Suomessa korkean jalostusarvon tuotteiden valmistamiseen sen sijaan, että myymme arvokkaan vihreän energian ulkomaille. Kyse on suomalaisten yritysten mahdollisuuksista, työpaikoista ja vientieuroista. Tarvitsemme niitä, jotta ihmisillä on hyvä arki, koulutusta, työpaikkoja ja palveluita eli huomisen hyvinvointia.

 

Mari-Leena Talvitie

kansanedustaja

Kestävää kasvua pohjoisesta

Mari-Leena TEK

 

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset muuttavat turvallisuuden ja huoltovarmuuden tarpeita. Energiariippuvuus Venäjästä on katkaistava ripeästi ja vihreän siirtymän sekä omavaraisuuden merkitys kasvaa. Uudessa asetelmassa pohjoisen merkitys korostuu entisestään. Vihreän siirtymän toteuttamisessa Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoiset investoinnit ja investointi­potentiaali ovat erityisroolissa Euroopan tasolla.

Esimerkiksi Luulajassa rakennetaan vetyvarastoa 30 metrin syvyyteen kallioon. Sinne varastoidaan tuulivoimalla valmistettua vetyä. Lisäksi Ruotsin valtio investoi 810 miljoonaa euroa uusiin sähkövoimalinjoihin pohjoiseen. Mo i Ranassa Norjassa puolestaan alkaa massiivisen akkutehtaan pilottivaiheen rakentaminen.

Pohjoisen kaupungit, kauppakamarit ja maakunnat julkistivat toukokuun alussa keskustelunavauksen, ”Pohjoisen tulevaisuuskatsaus – Suomen sampo ja portti länteen”. Katsaus kokoaa pohjoisen alueen kehityskulkua ja erityispiirteitä, joita Suomen olisi hyvä huomioida ja hyödyntää koko maamme kestävän kasvun parhaaksi.

Esimerkiksi puhdasta energiaa tulisi käyttää Suomessa korkean jalostus­arvon tuotteiden valmistamiseen sen sijaan, että myymme arvokkaan vihreän energian ulkomaille. Kyse on suomalaisten yritysten mahdollisuuksista ja työ­paikoista.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin TEK-lehdessä 3/2022 Tulevaisuutta rakentamassa -palstalla.

Euroopan uusi aika

Mari-Leena TEK

 

Euroopan turvallisuustilanne muuttui pysyvästi, kun Venäjä aloitti julman hyökkäyssodan Ukrainassa. Venäjä repi kansainväliset sopimukset ja on pommittanut myös siviilejä niin päiväkodeissa, sairaaloissa kuin kulttuurikohteissa.

Sodalla, vaikka toivomme sen jäävän lyhyeksi, on kauaskantoiset vaikutukset. Inhimillisen katastrofin lisäksi se heijastuu Euroopan turvallisuuteen ja varautumiseen sekä ihmisten hyvinvointiin, ympäristöratkaisuihin ja markkinoiden epävarmuuteen.

Euroopan uudet linjaukset vaikuttavat myös teknologisiin valintoihin ja ratkaisuihin. Valmistelussa oleva EU:n Fit for 55-ilmastopaketti, kaasudirektiivi ja monet muut tekijät, kuten huoltovarmuus ja omavaraisuus, puhdas ruoka ja energian tarpeet on peilattava uuteen tilanteeseen.

Irtaantuminen venäläisestä energiasta vauhdittaa vihreää siirtymää. Tärkeää on, että suomalaisissa yrityksissä ollaan näihin valmiina.

Monet yritykset joutuivat lopettamaan Venäjän toimintonsa äkillisesti. Kustannuksia on vaikea arvioida, kun samalla iso vientimaa poistuu lähimarkkinoilta.

Suomen on aika tehdä keväällä ripeitä, mutta harkittuja ja kestäviä turvallisuuspoliittisia valintoja. Sillä osaltaan varmistetaan, että myös kansainväliset tekniikan osaajat, yritykset ja investoijat näkevät Suomen vakaana maana jatkossakin.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin kolumnina TEK-lehdessä 2/2022.

Kevään turvallisuusratkaisuilla rakennetaan rauhaa

(Julkaistu Kaleva Median paikallislehdissä)

Kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan, monella suomalaisella nousi mieleen kuulemansa tai kokemansa sotamuistot. Isovanhempani olivat syntyneet 20-luvun alussa. Laihialainen mummani toimi lottana ja paappani oli sodassa seitsemän veljensä kanssa, joista yksi kaatui. Ruokolahtelaiset isovanhempani olivat molemmin sodassa Karjalan kannaksella.

 

Mummini toimi parhaat nuoruusvuotensa kannaksella ilmavalvonnassa lottana. Sota-ajan kokemuksista johtuen hän toimi siten, että elämässä kaikkein tärkeintä on rauha. Mummi opetti myös meitä lapsenlapsia arvostamaan ja vaalimaan rauhaa. Rauha koostuu monista asioista ja se on tärkeää niin maiden, kansakuntien kuin naapureiden välillä.

 

Valitettavasti Venäjä ei halunnut vaalia rauhaa. Se on sivuuttanut kaikki kansainväliset sopimukset ja pommittanut myös siviilejä niin päiväkodeissa, sairaaloissa kuin kulttuurikohteissa. Sodalla, vaikka toivomme sen jäävän lyhyeksi, on kauaskantoiset vaikutukset. Inhimillisen katastrofin lisäksi se heijastuu Euroopan turvallisuuteen, varautumiseen sekä ihmisten hyvinvointiin ja liikkumiseen, ympäristöratkaisuihin ja markkinoiden epävarmuuteen.

 

Hyökkäys muutti Euroopan ja sen mukana Suomen turvallisuustilannetta pysyvästi. Se muutti myös meidän suomalaisten näkemystä Nato-jäsenyydestä selkeästi.  Helsingin sanomien gallupissa maaliskuun lopulla suomalaisista 54 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä. Tammikuun alussa luku oli 28. Myös päättäjien tasolla liikehdintä Nato-jäsenyyden kannalle on ollut huomattavaa.

 

Puolustuksemme on jo pitkään ollut yhteensopiva Nato-joukkojen kanssa, vaikka emme olekaan Naton jäsenmaa. Ajattelen, että Nato olisi Suomelle paras puolustusratkaisu ja rauhan tae. Kokoomus on kannattanut Nato-jäsenyyttä Joensuun puoluekokouksesta 2006 lähtien. Lappeenrannan puoluekokouksessa 2016 päivitimme linjaksi, että Suomen kannattaa hakea Nato-jäsenyyttä lähivuosina.

 

Natoon liittyminen on monivaiheinen diplomaattinen ja poliittinen prosessi. Siihen vaikuttaa hakijamaan ja olemassa olevien Nato-maiden poliittiset prosessit ja se, kuinka toivottu hakijamaa on jäseneksi.

 

Sipilän hallitusohjelman mukaisesti Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista teetettiin selvitys vuonna 2017. Selvityksen mukaan Suomi sopisi hyvin Nato-perheeseen. Asevoimamme ovat Nato-standardien mukaiset. Puolustuksen ryhmitys ja strateginen asemoituminen Pohjois-Euroopassa sekä puolustuspolitiikkamme periaatteet ovat Naton tavoitteiden ja linjausten kanssa. Jäsenyys vahvistaisi Suomen välitöntä turvallisuutta, sillä täysjäsenyys loisi meille viidennen artiklan mukaiset turvatakuut. Budjettivaikutukset olisivat kohtuulliset, sillä Nato on pienten kulujen organisaatio. Budjettivaikutukset olisivat kohtuulliset ja kyse olisi pienestä hinnasta turvallisuutemme parantamiseksi.

 

On tärkeää, että Nato-keskustelua käydään vihdoin laajasti. Eduskunta saa ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon päivityksen huhtikuun lopussa. Sen yhteydessä valtionjohto ilmaisee kannan mahdollisen Nato-jäsenyyden hakemiselle. On toivottavaa, vaikkei välttämätöntä, että Suomi ja Ruotsi hakisivat Nato-jäsenyyttä samoihin aikoihin.

 

Turvallisuuspoliittiset päätökset vaikuttavat myös siihen, kuinka vakaana ja houkuttelevana maana Suomi nähdään tulevaisuudessa. Tärkeää, että keskitymme rauhan rakentamiseen ja sen takaamiseen. Tehdään linjauksia siten, että Suomi on jatkossakin hyvä ja turvallinen maa asua ja opiskella, tehdä työtä ja yrittää sekä investoida.

 

Mari-Leena Talvitie
Kansanedustaja (kok)