Puheeni Kiimingin lukion ylioppilasjuhlassa 1.6.2024

Talvitie_Kiimingin_lukio_1_6_2024

Arvoisat ylioppilaat, arvon rehtori, opettajat, vanhemmat ja muut juhlavieraat,

Tänään on suuri päivä. Tänään on päivä, jota te, uudet ylioppilaat, olette odottaneet innolla ja ehkä myös hieman jännityksellä. Sinä teit sen! Te teitte sen! Olkaa ylpeitä itsestänne! Tämä päivä merkitsee yhden merkittävän virstanpylvään saavuttamista elämässänne – lukion päättymistä ja uuden elämänvaiheen alkamista. Saatte olla ylpeitä upeasta saavutuksestanne, kun hetken kuluttua asettelette valkolakin päähänne!

Lukio on antanut teille vahvan pohjan tulevaisuutta varten. Olette saaneet täältä arvokkaita tietoja ja taitoja, jotka kantavat teitä pitkälle elämänne polulla. Lukioaika on ollut täynnä haasteita ja kovaa työtä, mutta myös iloa, ystävyyttä ja unohtumattomia hetkiä. Olette kehittäneet taitoja, jotka ovat arvokkaita nyt ja tulevaisuudessa – kriittistä ajattelua, luovuutta, yhteistyökykyä ja sitkeyttä. Nämä kokemukset ovat muovanneet teitä ja valmistaneet teitä tuleviin koitoksiin.

Tänään on hyvä hetki pysähtyä ja katsoa taaksepäin. Voitte olla ylpeitä itsestänne ja kaikesta siitä, mitä olette saavuttaneet. Mutta samalla tämä päivä merkitsee uuden alun kynnyksellä olemista. Edessänne on lukemattomia mahdollisuuksia ja polkuja, joille voitte lähteä. Olkaa rohkeita ja seuratkaa unelmianne – teillä on kaikki edellytykset menestyä.

Hyvät kuulijat,

Me elämme ajassa, jossa maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan aiemmin. Teknologian kehitys, globalisaatio ja ympäristön sekä ilmaston haasteet ovat asioita, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme ja tulevaisuuteemme. Teidän sukupolvenne tehtävä on kohdata nämä haasteet ja löytää niihin ratkaisuja. Tarvitsemme teidän luovuuttanne, innovatiivisuuttanne ja sitkeyttänne, jotta voimme rakentaa paremman tulevaisuuden.

Koulutus on avain menestykseen tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Siksi muistakaa, että oppiminen ei pääty tähän. Maailma muuttuu nopeasti, ja meidän on pysyttävä mukana tässä muutoksessa. Jatkuva oppiminen ja uteliaisuus ovat avaimia menestykseen ja hyvinvointiin. Olkaa avoimia uusille ideoille ja mahdollisuuksille, ja älkää pelätkö epäonnistumista. Jokainen virhe on oppimiskokemus ja askel kohti parempaa tulevaisuutta. Jokainen teistä voi omalla tavallaan vaikuttaa ja tehdä maailmasta paremman paikan.

Hyvät nuoret,

Omien juurien ja kansakunnan historian tunteminen edistää meidän kaikkien itsetuntemusta ja auttaa yhteistyössä monikulttuurisessa maailmassa. Suomen itsenäisyys tarkoittaa tänä päivänä sitä, että meillä suomalaisilla on vapaus ja mahdollisuus elää maailmankansalaisina.

Arvostus historiaa kohtaan, halu kehittyä ja avoimuus uusille asioille tukevat tavoitettamme olla tulevaisuudessakin Suomi – maailman paras paikka käydä kouluja ja opiskella, tehdä töitä ja yrittää, asua, elää ja vanheta.

Jaan kanssanne August E. Hohlerin ajatuksen kotipaikan – on se sitten pieni tai suuri – perhe, kylä tai lukio – tarpeellisuudesta tässä suuressa maailmassa.

”Pienin kotipaikka – pesä, josta me pujahdamme pois – ja suurin kotipaikka – maailma, johon me kasvamme – ne ovat välttämättömiä; ne eivät vain ole vielä valmiita eivätkä ne valmiiksi tulekaan. Mitä paremmin joku viihtyy pienellä kotipaikalla, vapauden ja rakkauden ansiosta, sitä kykenevämpi hän on suuriin tekoihin, sitä pikemmin hänestä tulee täysivaltainen maailmankansalainen.”

Lopuksi haluan kiittää Kiimingin lukion henkilökuntaa ja opettajia heidän omistautumisestaan ja työstään. Ilman teidän tukeanne ja ohjaustanne näille nuorille tämä juhlapäivä ei olisi mahdollinen. Muistakaa myös perheitänne, vanhempia, isovanhempia, sisaruksia, muita sukulaisia ja ystäviänne, jotka ovat tukeneet ja kannustaneet teitä matkan varrella.

Tiivistän puheeni viiteen asiaan, joita haluaisin lahjoittaa aimo annoksen teidän jokaisen tulevaisuuteen:

Ensimmäisenä: Rohkeutta – kohdata uusia haasteita, ihmisiä ja kykyä ajatella seuraavaan hetkeen, tulevaisuuteen.

Toisena: Kannustusta – innostusta löytää omat vahvuutensa ja sisäinen palo, kannustusta ystäviltä, lähipiiriltä – ja itseltä, rohkeutta voittaa epävarmuutensa ja luottaa tulevaan.

Kolmantena: Yhteisöllisyyttä – jotta jokainen voisi kokea kuuluvansa, se on reiluutta.

Neljäntenä: Vastuullisuutta – ahkeruutta. Ahkeruuden puen mietelauseeksi: ”vain sanakirjassa ja mielikuvissa menestys tulee ennen työtä”.

Viidentenä: Kansainvälisyyttä – kulttuurien, uskontojen ja kielten tuntemusta ja ymmärrystä, rinnakkain eloa.

Rakkaat ylioppilaat,

Edessänne on uusi ja jännittävä vaihe elämässänne. Ottakaa siitä kaikki irti ja muistakaa, että teillä on voimaa ja kykyä saavuttaa suuria asioita. Käyttäkää tietonne ja taitonne viisaasti, olkaa rohkeita unelmoimaan, uskokaa itseenne ja pyrkikää aina kohti korkeuksia.

Tulevaisuus ei ole jokin paikka, johon olemme menossa, vaan paikka, jonka me luomme.

Polkuja tulevaisuuteen ei löydetä, vaan ne tehdään”, on muotoillut John Schaar.

Onnea ja menestystä teille kaikille tulevaisuuden haasteisiin ja ikimuistoista juhlapäivää!

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Suomi vihreän siirtymän kärkeen

Mari-Leena TEK

 

Suomesta tulee rakentaa yksi vihreän siirtymän kärkimaista ja puhtaan energian suurvalta. Tämä on tehtävä niin, että energiaintensiivinen teollisuus toimii, tuotteiden jalostusaste nousee ja suomalaiset saavat puhdasta, kohtuuhintaista energiaa.

Vihreä siirtymä ja kestävä kasvu ovat kiinni monista asioista. Jotta meillä riittää tekniikan osaajia, on tärkeää vahvistaa sujuvaa ja laadukasta koulutusta ja osaajien hyvinvointia ja mielenterveyttä esimerkiksi yhteisöllisyyden ja liikunnan kautta.

Muistetaan myös kutsua kansainväliset opiskelijat ja osaajat rakentamaan Suomea.

Pullonkaulaksi on nostettu moniportaiset ja pitkät lupaprosessit sekä lupien viime vuosien ennakoimattomuus. Tulevan hallituksen on aika sujuvoittaa ympäristöluvitusta, joka mahdollistaa tulevaisuudessa yhden luukun periaatteen ja myös erilaisten teollisuuspuistojen rakentumisen.

Suomeen on vireillä kymmenien miljardien eurojen investoinnit puhtaaseen energiaan sekä sitä tarvitsevaan ja hyödyntävään teollisuuteen. Meillä on omat etumme, kuten korkea osaaminen, turvallinen ja vakaa yhteiskunta, laaja maa ja harva asutus.

Toteutus vaatii lisää tekniikan osaajia ja se onkin yksi keskeisimmistä TEKin vaikutuskärjistä.

Kirjoitus on julkaistu TEK-lehden 3/2023 kolumnina.

Kansallinen turvallisuus varmistetaan konkreettisilla teoilla

Suomalaisten turvallisuuden takaaminen on yhteiskunnan tärkein tehtävä. Viime aikoina olemme valitettavasti joutuneet lukemaan, miten nuoret ovat liikkuneet teräaseiden kanssa kauppakeskuksissa ja ryöstäneet toisia nuoria väkivaltaisesti – myös Oulun seudulla.

Nykytilanne kertoo nuorten pahoinvoinnista ja osattomuudesta. Tämä polku on katkaistava. Marinin hallitus ei ole halunnut puuttua nuorisoväkivaltaan, vaikka kokoomus esitti niin pehmeitä kuin kovia keinoja jo toissa talvena. Kaduilla on pystyttävä liikkumaan ilman pelkoa, paikasta ja vuorokaudenajasta riippumatta.

Parasta lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä on se, että jokaisella on harrastus, mielekästä tekemistä taustasta ja asuinpaikasta riippumatta.

Tarvitsemme myös terapiatakuun, jolla varmistetaan, että nuoret pääsevät hoitoon silloin, kun sille on tarvetta. Kouluissa on panostettava varhaiseen oppimisen tukeen ja opettajien mahdollisuuksia puuttua häiriökäyttäytymiseen pitää lisätä.

On välttämätöntä kiristää jengirikollisuuden rangaistuksia. Lisäksi on tärkeää, että koko rikosprosessiketjun rahoitus ja toimivuus turvataan ja poliisien määrää nostetaan. Ei voi olla niin, että Suomen ainoat kaksi koulupoliisia ovat Oulun poliisilaitoksella.

Jengiytyminen ja nuorisoväkivalta on maahanmuuttajien keskuudessa kantaväestöä yleisempää. Tämä johtuu epäonnistuneesta kotoutumisesta. Siksi oli pettymys, että Marinin hallitus runnoi helmikuussa kotoutumislain, joka vie polkua väärään suuntaan. Se korostaa yhteiskunnan vastuuta kotoutumisesta, kun vastuu pitäisi olla ihmisellä itsellään.

Keskiössä pitäisi olla suomen kielen oppiminen. Riittävän kielitaidon ja kulttuurituntemuksen tulee olla vaatimus pysyvälle oleskeluluvalle ja sosiaaliturvalle. Se ratkaisisi monia osattomuuteen liittyviä ongelmia. On aika tehdä tekoja, joilla vältämme nuorisorikollisuudessa Ruotsin tien.

 

Mari-Leena Talvitie,

kansanedustajaehdokas (kok.)

Oulu

 

(Julkaistu Kalevan Vaalipuhe-kirjoituksena 30.3.2023)

Vastuunkantoa tänään ja huomenna

Talvitie Mari-Leena 23

 

Aloitin partiotaipaleeni ekaluokkalaisena Tampereen Messukylän Metsätytöissä. Partiossa rakentui elämän mittainen luontosuhteeni ja kävin loistavan johtajakoulun. Ensimmäisen oman vartioni sain johdettavakseni 13-vuotiaana. Se oli myös lippukuntamme ensimmäinen sekavartio, eli mukana oli sekä tyttöjä että poikia.

Vuosien saatossa olen toiminut niin Ilkan Partiolaisissa Ilmajoella kuin Pohjolan Pirteissä Oulussa. Partiosta on saanut niin paljon hyviä oppeja, muistoja ja ystäviä. En olisi minä ilman partiota. Mieleen ovat jääneet monet suurleirit iloine ja seikkailuine. Myös koettelemukset, esimerkiksi kun vettä satoi kaatamalla puolitoista vuorokautta putkeen, yli 50 millimetriä. Puolustusvoimien edustajat toivat ylimääräisiä kanuunoita ja ihmettelivät, miksemme keskeytä suurleiriä. Emme tietenkään halunneet lähteä kotiin vaan jatkaa  vuosia suunnittelemaamme leiriä. Partio on opettanut aimoannoksen sitkeyttä ja oikeaa asennetta.

Tänään 22. helmikuuta vietettävän partion muistelemispäivänä juhlitaan partioystävyyttä ja lisätään tietoisuutta maailman epäoikeudenmukaisuudesta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien ääri-ilmiöiden tai sodan vuoksi kotoaan pakenevien ihmisten tilannetta ajatellessa, nousee mieleen vastuu auttaa heikompaa – niin paikallisesti kuin globaalisti. Rauhan rakentamisen, ympäristöasioiden lisäksi myös tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutuminen tarvitsee yhä työtä ja toimenpiteitä, monella tasolla ja ympäri maailman.

Partion myötä monella nuorella rakentuu elämän mittainen luontosuhde. Minulla se on vaikuttanut myös politiikkaani. Yhtenä merkittävämpänä ohjenuorana poliittisessa toiminnassani on Pikku Prinssiä mukaillen ajatus siitä, kuinka ympäristömme ei ole lahja menneiltä sukupolvilta, vaan lainaa tulevilta sukupolvilta. Näitä valintoja meistä jokainen tekee teemme ja elää todeksi myös arjessamme.

Ihmisten ja luonnon tasapaino ja sen merkitys konkretisoituu niissä hetkissä, kun pääsen metsään. Viikonloppuisin lähden aamulla kävelemään lähimetsään tai merenrantaan. Kävellessä ajatus kulkee sopivaa vauhtia. Vastuumme ympäristöstä, myös ilmastosta, on jotain konkreettista. Vastuuta tuleville sukupolville.

Toinen muistelemispäivän aiheista, partioystävyys, on sydämessäni erityisenä. Partioystävyys näkyy monessa, mutta eduskunnassa erityisesti partioparlamentaarikkojen toiminnassa. Kansanedustajana pääsen enää harvoin leiritulille. Vuoden kohokohta on, kun sytytämme nuotion ja nautimme Nokipannukahvit eduskunnan Pikkuparlamentin edustalla. Nokipannukahveilla savun tuoksu, iloinen porina ja hyvät keskustelut houkuttelevat kymmeniä kansanedustajia ja eduskunnassa työskenteleviä nuotion äärelle. Samalla rakennetaan ystävyyttä yli rajojen.

Politiikka on parhaimmillaan, kun yhteisiä asioita ja tulevaisuutta rakennetaan yhteistuumin ja hyvällä mielellä. Tätä helpottaa, jos päättäjät tuntevat toisensa muustakin kuin yhteisistä kokouksista. Isojen ja pienten asioiden rinnalla tarvitaan rakentavia keskusteluja ja kohtaamisia.

Tiukan paikan tulleessa ystävyys yli rajojen ratkaisee, niin politiikassa kuin elämässä. Tästä on monta hyvää esimerkkiä, jopa lakimuutosta. Ketä Sinä kiität tai muistat muistelemispäivänä? Muistetaan, että tulevaisuutta ei tehdä yksin, vaan yhdessä.

Mari-Leena Talvitie 
Kansanedustaja, Partioparlamentaarikkojen puheenjohtaja

(Julkaistu Kokoomusnaisten Vieraskynä-kirjoituksena 22.2.2023)

Suomalaiset ansaitsevat parempaa

Mari-Leena Kaleva

 

Suomen tulevaisuuden yllä on synkkiä pilviä. Olen huolestunut valtionvelasta ja sen korkomenoista. Ne kaventavat mahdollisuuksiamme rakentaa parempaa huomista.

Rinteen-Marinin hallitusten kauden aikana valtio velkaantuu yli 52 miljardilla eurolla. Viime vuonna korkomenot olivat noin 800 miljoonaa. Syksyllä tämän vuoden korkomenoiksi arvioitiin 1,5 miljardia, mutta sekään ei riitä. Kuluvan vuoden korkomenojen arvioidaan olevan jopa 2,6 miljardia euroa.

Kaikki tämä, 2 600 000 000 euroa, on jostain pois. Me kokoomuksessa haluamme mieluummin panostaa ihmisten hyvinvointiin ja palveluihin kuin maksaa korkoja ulkomaisille pankkiireille. Tämän vuoden korkomenot ovat enemmän kuin mitä käytämme yhteensä poliisiin, rajavartiolaitokseen eli arjen turvallisuustoimijoihin sekä varhaiskasvatukseen ja peruskoulutukseen. Näiden lisäksi nykyhallituksen suunnitelma seuraavalle neljälle vuodelle tarkoittaa vielä 38 miljardia lisää velkaa. Näin ei voida jatkaa.

Vihervasemmistohallitus valitsi velkaantumisen tien jo ennen kohtaamiamme kriisejä. Vaalikauden loppuun oltiin rakentamassa miljardien alijäämää jo ennen kuin koronasta ja sodasta oli tietoakaan. Nykyhallituksen lupaus on käyttää nykyisten ja tulevien polvien rahat ilman heidän lupaansa. Tämän hallituksen tarina on ollut: vasemmisto jakaa, keskusta takaa.

Vaarassa on suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Hallitsematon velkaantuminen ei enää ole vain hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden uhka, vaan se on akuutti ongelma. Kyse on päiväkodeista, kouluista, terveyskeskuksista, palokunnista, ambulansseista ja vanhuspalveluista. Tuleva vaalikausi on aidosti viimeinen hetki laittaa talous kuntoon. Suomalaiset ansaitsevat hallituksen, joka luo meille toivoa.

Kokoomuksella on suomalaisille toivon viesti. Meillä on kaikki mahdollisuudet rakentaa yhteiskuntaa, jossa ihmiset voivat hyvin ja rakentavat yhteistä tulevaisuutta. Kokoomuksen viesti on oikeudenmukaisuuden viesti. Me sanomme ei köyhtymiselle ja näivettymiselle. Jos jokainen osallistuu, heikoimmista pidetään huolta, lapsillamme on tasa-arvoinen ja yhteisöllinen tulevaisuuteen katsova yhteiskunta.

Kokoomus tarjoaa siis vaihtoehdon nykymenolle. Me haluamme toteuttaa julkista taloutta vahvistavia työllisyys- ja kasvu-uudistuksia kuten ansiosidonnaisen tason porrastamisen ja keston lyhentämisen 200 päivään sekä edistää paikallista sopimista. Haluamme, että ahkeruudesta palkitaan. Siksi laskisimme työn verotusta miljardilla eurolla kaikissa tuloluokissa, myös eläkeläisiltä.

Nyt on oikea aika puhua siitä, miten me etsimme ratkaisut yhdessä. Suomi tarvitsee tavoitteita ja yhteistyötä, myös pohjoisen vahvuuksien hyödyntämistä. On aika pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta eli suomalaisten hyvinvointi. Se tarkoittaa vastuunkantoa ja keskittymistä perusasioihin, kuten koulutukseen, turvallisuuteen ja kestävään kasvuun. Tämän on syytä olla seuraavan hallituksen tärkein tehtävä, sillä suomalaiset ansaitsevat parempaa.

(Julkaistu Kalevan eduskunnasta kolumnina 15.2.2023)