Perheille joustoa ja vapautta valita

(Kolumni julkaistu Talvitie 2019 – vaalilehdessä)

Perheiden monenlaiset elämäntilanteet ovat arkipäivää. Siksi yhteiskunnan ei pidä liikaa määritellä, mikä hoito- tai tukimuoto on missäkin elämäntilanteessa toimivin. Kahden lapsen äitinä tiedän, että lapsesta sekä vanhempien työ- ja elämäntilanteista johtuen samassakin perheessä voi olla eri aikoina monenlaisia tarpeita.

Perhevapaista valtaosan käyttävät äidit. Viime vuosina on lisätty kiintiöityjä isävapaita, jotka ovat kuin huomaamatta pönkittäneet järjestelmän jäykkyyttä. Raskaiden kiintiöiden sijaan järjestelmää on muutettava niin, että tuet ja vapaat vastaavat joustavasti perheiden tarpeisiin ja huomioivat opiskelun, työn ja yrittäjyyden sekä myös työelämän ulkopuolella olevat.

Ensi kaudella on aika tehdä perhevapaauudistus, joka edistää tasa-arvoa ja parantaa erityisesti naisten asemaa työmarkkinoilla. Vanhemmuuden kustannuksia on maksettava 2020-luvun Suomessa myös miesten ja isien työnantajien, ei vain naisvaltaisten työnantajien. Kuluneella kaudella säädettiin 2 500 euron kertakorvaus äidin työnantajalle, jos äiti palaa perhevapaiden jälkeen samaan työpaikkaan. Uudistuksen suunnittelussa on syytä kuulla erilaisia lapsi- ja perhejärjestöjä sekä työmarkkinaosapuolia.

Olemme keränneet tavoitteitamme puolueen Perheet ja työelämä –asiakirjaksi. Siinä on malli uudeksi perhevapaajärjestelmäksi. Se koostuisi 5 viikon äidille maksettavasta odotusrahasta, vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainvapaasta, jossa molemmille vanhemmille on kiintiöity 3kk ja joiden lisäksi vapaasti jaettavissa on 6kk. Tämän jatkoksi tulisi 6 kuukauden joustava hoitoraha. Nämä kaikki muut, paitsi odotusraha, perhe voi halutessaan käyttää kokopäiväisenä tai osapäiväisenä esimerkiksi osa-aikaisen työn ohessa eli pitkittää vapaat puolittaen euromäärän ja tuplaten keston. Esimerkiksi hoitoraha olisi kokopäiväisenä 800 euroa/kuukaudessa, joten lapsiperheillä olisi vanhempainrahakauden jälkeen mahdollisuus valita, onko jompikumpi vanhemmista lapsen tai lasten kanssa kotosalla.

Kokoomuksen linjauksissa keskiössä on lapset ja perheet. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja kehittää tukijärjestelmiä sekä lisätä perheen mahdollisuuksia erityisesti pienten, alle 3-vuotiaiden lasten hoitoon. Samalla edistetään ja joustavoitetaan siirtymistä perhevapailta työelämään.

Yhtä tärkeää on kehittää varhaiskasvatuksen laatua, nostaa osallistumisastetta ja tarjota jokaiselle 5-6-vuotiaalle lapselle maksuton (20h) esiopetus. Kokoomuksen tavoitteena lisäksi, että jokaisella on vähintään yksi harrastus. Sujuvan arjen ja perheen yhteisen ajan osalta on tärkeää, että yhä useampi harrastus olisi iltapäiväisin koulun yhteydessä.

Mari-Leena Talvitie

oululainen kahden lapsen äiti, puolueen vpj.

puolueen Perheet ja työelämä – asiakirjan valmistelija

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Talvitie-vaalilehden pääkirjoitus

(Kirjoitus julkaistu Talvitie 2019 -vaalilehdessä)

Sinulla on kädessäsi vaalilehteni, jonka olen tehnyt siksi, että saisit tutustua minuun ja päättää, voisinko olla Sinun tulevaisuuden rakentajasi. Olen oululainen kansanedustajaehdokas Mari-Leena Talvitie, perheenäiti ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri. Toimin ensimmäisen kauden kansanedustajana sekä puolueeni, Kansallisen Kokoomuksen varapuheenjohtajana. Toivottavasti innostut tutustumaan tämän lehden kautta minuun ja ajatuksiini tarkemmin – tulet tapaamaan tai otat yhteyttä!

Lapset ja nuoret ovat lähellä sydäntäni – tietenkin perheenäitinä, mutta myös tulevaisuuden vastuunkantajana. Olen joukkuepelaaja niin politiikassa kuin jalkapallokentällä. Haluan vahvistaa suomalaista osaamista, luoda hyvinvointia yrittäjyydellä ja työllä, parantaa maailmaa järkivihreillä ratkaisuilla ja tehdä meidän ihmisten arjesta sujuvampaa. Olenkin tiivistänyt sen näin: ”Tulevaisuus kiinnostaa minua, koska aion viettää loppuelämäni siellä.”

Viereiseltä sivulta voit lukea minusta sanottua -tukikommentteja. Kommenteissa muun muassa puhemies Paula Risikon ja ministeri Antti Häkkäsen sekä opiskelija Niilo Heinosen näkemyksiä Mari-Leenasta. Toiselta aukeamalta voit kurkistaa elämääni ja lukea tarinan siitä, miten minusta tuli minä. Lisäksi voit lukea ajatuksiani, Lex Talvitiestä eli lakialoitteestani, joka johti asunto-osakeyhtiölain muutokseen sekä tiivistyksiä teemoistani ja näkemyksiäni siitä, miten tulevaisuudessa voimme rakentaa yhdessä parempaa Suomea.

Löydät lehdestä Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Tuovisen kirjoituksen työn vastaanottamisen kannattavuudesta sekä oululaisen nuorisotyönohjaaja Mono Kuoppalan kirjoituksen nuorten hyvinvointiin liittyvästä päätöksenteosta. Yrittäjä, entinen kansanedustaja Esko Kurvinen kirjoittaa pohjoisen erityispiirteistä.

Lisäksi kampanjapäällikköni Niilo Heinonen kertoo kampanjan tunnelmista ja näet kuvia vaalikentiltä sekä yhteystiedot. Löydät sieltä myös äänestyspäivät sekä poimintoja kalenteristani kampanjan loppusuoralta. Taustoihini, kampanjatapahtumiini ja tukijoihini voit tutustua tarkemmin myös netti- tai facebook-sivuillani.

Tervetuloa rakentamaan ihmisenkokoista tulevaisuutta – tehdään yhdessä järkipolitiikkaa suurella sydämellä!

Mari-Leena Talvitie

kansanedustajaehdokas nro 135

Lex Talvitie eli asunto-osakeyhtiölain muutos vauhdittaa täydennysrakentamista

(Kolumni julkaistu Talvitie-vaalilehdessä 2019)

Hyväksyimme eduskunnassa tammikuussa yksimielisesti asunto-osakeyhtiölain muutoksen, jonka kollegat ympäristövaliokunnassa nimesivät lakialoitteeni pohjalta Lex Talvitieksi. Se koskettaa purkavaa uusrakentamista eli rakennushanketta, jossa yhtiön omistama asuinrakennus puretaan kokonaan tai osittain, ja tilalle rakennetaan suurempi kerrosala ja useampia huoneistoja.

Purkavan uusrakentamisen hankkeissa laki on aiemmin vaatinut yksimielisen yhtiökokouksen lisäksi jokaisen osakkaan suostumuksen. Tämä muuttui eli se korvataan vaatimuksella neljä viidesosan määräenemmistöstä sekä vastustavan osakkeenomistajan oikeussuojasta, joka on osakkeiden lunastus käypään hintaan. Laki tuli voimaan ripeästi eli 1. maaliskuuta 2019.

Lex Talvitie eli lakimuutos helpottaa rakennusten, jotka ovat käyttöikänsä päässä tai niitä ei ole kokonaistaloudellista peruskorjata, osittaista tai kokonaan purkamista. Tilalle voidaan rakentaa uusia, esteettömiä, toimivia rakennuksia, koteja ihmisille – erityisesti hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Muutos myös vauhdittaa kaupunkien ja kuntakeskusten asunto- ja täydennysrakentamista sekä edistää aluekehitystä.

Polku lakialoitteesta hallituksen esitykseksi on ollut pitkä. Törmäsin kyseiseen epäoikeudenmukaisuuteen eli siihen, että joku yksittäinen ihminen tai taho vastustaa muiden laajasti kannattamaa hanketta toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 2011-2012. Osa ihmisistä yritti rahastaa muita osakkaita sillä, että vastustivat uudisrakentamista.

Kun sain kansalaisilta luottamuksen eduskuntaan, teimme aiheesta keväällä 2016 oululaiskollegoiden kanssa kirjallisen kysymyksen sekä syksyllä lakialoitteen, joka sai enemmistön eli 105 kansanedustajan tuen. Tämän johdosta ympäristövaliokunta aloitti lakialoitteen käsittelyn. Tutkimusten ja asiantuntijatyöryhmän kautta oikeusministeriö aloitti kattavan ja laadukkaan lain valmistelun. Se puolestaan mahdollisti ripeän eduskuntakäsittelyn eli säädimme lain alle neljässä kuukaudessa.

Merkittävä osuus suomalaisten varallisuudesta sijaitsee asunnoissa ja asunto-osakeyhtiön omistamissa rakennuksissa. Tilastokeskuksen (2016) mukaan yli 380 000 asuntoa sijaitsee kerrostaloissa, jotka ovat 40—60 vuotta sitten rakennettuja. Vertailun vuoksi 10—30 vuotta sitten rakennetuissa kerrostaloissa on noin 140 000 asuntoa.

Avaimet alueiden asunto- ja täydennysrakentamiseen ovat nyt yhteistyössä taloyhtiöillä, alan toimijoilla ja kunnilla, kaupungeilla. Ympäristövaliokunta korosti tarvetta vakiinnuttaa hyviä toimintamalleja niin rakennuttamisen, rahoittamisen kuin maankäyttösopimusten suhteen ja jakaa tietoa niistä tehokkaasti. Lisäksi nousi esiin, määräenemmistövaadetta olisi syytä laajentaa ensi kaudella myös kiinteistö-osakeyhtiöpuolelle.

Mari-Leena Talvitie

Kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen

Oulun kaupunginhallituksen pj 11-12, valtuuston pj 12-15

 

Lisää opiskelupaikkoja pohjoiseen

(Julkaistu Kalevassa 30.3.2019)

Suomi elää viennistä ja osaamisesta. Työpaikoista suurin osa syntyy nykyisin mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vain korkean osaamisen kautta voimme varmistaa hyvinvointimme perustan luovien työpaikkojen pysymisen alueellamme, onpa osaaminen ammatillista osaamista ja sen vientiä, ympäristö- tai terveysteknologian palveluita tai arktista huippututkimusta.

On onni, että maakunnassamme on paljon lapsia ja nuoria. Pohjois-pohjalaisten keski-ikä on alle 40 vuotta ja joka viides on alle 15-vuotias. On tärkeää, että alueemme nuoret saavat laadukasta ja monipuolista opetusta pohjoisessa. Vahvuus on myös se, että houkuttelemme opiskelijoita tänne kauempaakin.

Tarvitsemme alueellemme lisää opiskelupaikkoja. Tämä tarkoittaa myös lisää resursseja niin ammatilliseen koulutukseen kuin korkeakoulutukseen, esimerkiksi Linnanmaan kampuksen eli ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteiskampukseen, kehittämiseen. Erityisrahoitusta ovat saaneet Etelä-Suomen vastaavat hankkeet, Aalto-yliopisto ja Tampere3.

Toimin Osekkin eli Oulun seudun koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana. Yhteishaku on päättynyt. Osekkin vetovoimakerrroin oli maan korkein eli 1,3. Edes pääkaupunkiseudulla ei ole yhtä hyviä vetovoimakertoimia. Tilanne on sama myös korkeakoulupuolella.

On tärkeää, että alueellamme on sekä lyhytaikaista, räätälöityä päivitettyä osaamistarjontaa, monipuolista tutkintokoulutusta sekä jatko-opiskelupolkuja. Kun aikanaan toimin Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, asetimme tavoitteen, että Oulu on Suomen paras paikka opiskella 2020. Tätä kohti on edetty ja siitä merkkinä on myös maamme korkeimmat vetovoimaluvut.

Valtakunnan tasolla työtä on jatkettava myös sen eteen, että katseet kääntyvän pohjoiseen ja luomme kestävää kasvua, monella alalla. Tämä onnistuu laajalla yhteistyöllä ja johdonmukaisella vaikuttamistyöllä, johon tarvitaan meistä jokaista.

Mari-Leena Talvitie

kansanedustajaehdokas (kok)

puolueen varapuheenjohtaja

 

 

Tiedote: Kuntapohjaisuus on hyvä väylä edetä sote-palveluiden parantamisessa

Tiedote 29.3.2019
Julkaisuvapaa heti 

Mari-Leena Talvitie: Kuntapohjaisuus on hyvä väylä edetä sote-palveluiden parantamisessa

Kansanedustaja, kokoomuksen varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitien mukaan ihmisten nopeampi hoitoon pääsy ja kuntapohjaisuus ovat hyvä pohja huomisen ratkaisuille sosiaali- ja terveyspalveluissa.

”Kokoomus tarjoaa ratkaisuja, joissa tärkeimmässä asemassa on ihminen, sekä potilaana että työntekijänä. Nopea hoitoon pääsy turvataan puolittamalla hoitotakuun ajat. Ne voidaan tehdä nopeasti eivätkä ne edellytä mammuttimaisia lainsäädäntöhankkeita. Ihmisillä ei ole aikaa odottaa pääsyä terveyspalveluihin. Heitä eivät kiinnosta hallinnontasot ja maakuntaverot, vaan se, että pääsee hyvään hoitoon silloin kun sitä tarvitsee”, Talvitie sanoo.

Kokoomuksen esittämä ratkaisu on oikeudellisesti varmalla pohjalla, sillä esimerkiksi maakuntaveron perustuslainmukaisuudesta ei ole varmuutta. Ratkaisussa keskitytään soten uudistamiseen, ei hallintoon. Kokoomuksen ratkaisun pohjalta palveluita voidaan kehittää heti.

”Luotamme kuntien ja kaupunkien haluun tehdä parhaita mahdollisia ratkaisuja kuntalaistensa kannalta, asiakaslähtöisesti. Lailla voidaan luoda tehokkaita kannustimia, jotta kunnat valitsevat yhteistyöalueensa ja tekevät sen edellyttämät päätökset”, Talvitie sanoo

Talvitien mukaan jo nykyinen lainsäädäntö velvoittaa kuntia tekemään yhteistyötä palvelujen järjestämisessä vähintään 20 000 ihmisen väestöpohjalla; väestöpohjavelvoitetta voidaan edelleen tarkastella. Lisäksi lainsäädännöllä määritellään, millaisia palvelujen tulee olla sisällöltään, jotta tasavertaisuus eri puolilla maata toteutuu (palvelujen laatuvaatimukset). Tämä ohjaa kuntia yhteistyöhön, jotta laatuvaatimukset voidaan täyttää.

”Kunnissa on odotettu sote-ratkaisua yli 10 vuotta. Siksi monia toimia, esimerkiksi vanhusten palveluasumista, on kilpailutettu pelkillä euroilla, unohtaen laatuvaatimukset kokonaan. Tämä tarkoittaa, ettei ihmisillä ja omaisilla ole tällä hetkellä mahdollisuutta valittaa, jos laatu ei ole kohdallaan. Tähän ratkaisuna ovat parempi tilaajaosaaminen ja palvelusetelit, jolloin sote-toimijoiden on täytettävä niille asetetut laatukriteerit”, Talvitie sanoo.

”Hoitotakuun lyhentäminen on vaikuttavin ja nopein keino jonojen poistamiseen. Kokoomus haluaa lyhentää aikaa, jossa palvelut on tarjottava. Mikäli palvelutakuu ei toteudu, myönnetään asiakkaalle palveluseteli, jotta hän saa tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti”, Talvitie sanoo.

Kuntia ja kaupunkeja edustava Kuntaliitto hyväksyi yksimielisesti 21.3. hallitusohjelmatavoitteensa, joissa todetaan kuntapohjan olevan hyvä etenemissuunta soten uudistamiselle. Myös Tampereen pormestari Lauri Lyly on kannattanut kuntapohjaista etenemistapa ilman ”valtiojohtoisia megareformeja”.

”Kuntaliiton linjaukset osoittaa kuntien tahtotilan ratkaista asia nyt, koska asiassa on vatuloitu ihan tarpeeksi. Nyt on aika luoda laajemmat hartiat ja tehdä yhteistyötä. Kaikki me tiedämme, ettei sama malli sovellu koko maahan. On aika vapauttaa sote-alan osaajat ja kuntapäättäjät tekemään asiakaslähtöisiä ratkaisuja odottamiseen ja lausuntojen sijaan.  Kokoomus on tässä mielellään mukana,” Talvitie sanoo.