Kokoomuksen Talvitie: Sähköautojen latauslaki kasaa liiallisia rasitteita asunto-osakeyhtiöille

TIEDOTE 15.4.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen varapuheenjohtajan ja ympäristövaliokunnan jäsenen Mari-Leena Talvitien mukaan hallituksen esitys sähköautojen latauslaista rasittaisi liiaksi asunto-osakeyhtiöitä. Hallituksen esityksessä (HE 23/2020) ehdotetaan, että uuteen tai laajamittaisesti korjattavaan asuinrakennukseen, jossa on yli neljä pysäköintipaikkaa, tulisi asentaa latauspistevalmius. Näin myöhemmässä vaiheessa olisi mahdollista asentaa latauspiste jokaiseen pysäköintipaikkaan. Esitys on huomattavasti tiukempi kuin sen taustalla oleva direktiivi, jonka velvoitteet koskevat rakennuksia, joissa on yli kymmenen pysäköintipaikkaa.

”Monet taloyhtiöt ovat suunnitelleet tekevänsä energiatehokkuus- ja tarvittavia peruskorjaus toimenpiteitä. Taloyhtiöt eivät ole pystyneet varautumaan sähköautojen latausinfran laajentamiseen kuin korkeintaan muutamiin yksittäisiin latauspisteisiin”, Talvitie toteaa.

Talvitien mukaan esityksen vaatimus toisi velvoitteiden piiriin 30 000 pientä taloyhtiötä, joilla ei ole taloudellisia resursseja muutostyöhön. Tiukempi vaatimus toisi 75 prosentin lisäyksen taloyhtiöiden määrään, mutta ainoastaan vain 20 prosenttia lisää autopaikkoja velvoitteen piiriin.

Esitysluonnos sai murskapalautteen lausuntokierroksella. Lausunnonantajoista noin 80 prosenttia piti lausuntokierroksella ollutta versiota liian tiukkana, kun vain seitsemän prosenttia kannatti direktiivin perustasoa korkeampia tavoitteita. Talvitie kiittää, että varsinaista esitystä on kohtuullistettu yritysten osalta. Esimerkiksi mikroyrittäjät on vapautettu velvoitteiden ulkopuolelle. Tosin edelleen on epäselvää, millaisia korvauksia yritys saa latausinfran rakentamiseen.

Talvitien mukaan esityksestä on unohdettu kuitenkin kunnat ja alueelliset erityispiirteet.

”Ei voi olla niin, että taloyhtiöitä koskevat sähköautojen latausinfran suhteen samat korkeat vaateet niin Inarissa kuin Espoossa. Autopaikkavelvoitteet ovat kuntakohtaisia, niitä ei säädellä lainsäädännössä. Sähköautojen latausinfra on vastaavanlainen. Vaatimusten tason on valtakunnallisesti oltava alhaisempi. Keskuskaupungit sekä kaupunkiseudut voivat omissa velvoitteissa nostaa tarvittaessa vaatimuksia”, Talvitie toteaa.

”Onkin kysyttävä, miten hallitus aikoo kompensoida latausinfrasta tulevat kustannukset niin yrityksille kuin taloyhtiöille. Muutoksen kustannukset kasaantuvat asukkaiden maksettavaksi, ellei hallitus lisää samanaikaisesti avustuksia energiaremontteihin ja ARA:n myöntämiin avustuksiin sähköautojen latausinfran rakentamiseen. Näin kriisiaikana tarvitaan kädenojennusta muutosten tueksi”, Talvitie päättää.

Ympäristövaliokunta aloittaa hallituksen esittelyn käsittelyn torstaina 16.4.

 

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Puheenvuorot täysistunnossa 14.4. (vuoden 2020 toinen lisätalousarvio)

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on tosiaan ennätyksellisen iso lisätalousarvio. Puhun muutamista asioista.
Ensinnäkin se, että jotta me voimme mennä tässä tulevien kuukausien aikana terveys edellä, tämä maa tarvitsee niin sanotun exit-ohjelman, ja siihen liittyy myös se, mikä on suojavarusteiden taso terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa mutta myöskin turvapuolella ja ihan kansalaisten keskuudessa tulevina kuukausina, ja myöskin se, mikä on testauskapasiteetti. Yritysten hätähuuto on kuultava. On tehtävä vaikuttavia ja ripeitä toimenpiteitä, erityisesti sinne ravintolapuolelle mutta myöskin muuten. Kunnat tarvitsevat tukitoimia, jotta ne eivät leikkaa kaikista ennaltaehkäisevistä toimista. Kuntien talousahdinko on muutenkin jo vaikea. Neljäntenä, tämä lisätalousarviossa osoitettu tuki liikunta- ja urheilupuolelle on riittämätön. Ja viidentenä, meidän on kiinnitettävä tulevien viikkojen aikana huomiota vielä vahvemmin lasten ja nuorten ja perheiden tukitoimiin.
Arvoisa puhemies! Sitten tästä lisätalousarvion talouskehikosta. Suomen talouden ennakoidaan supistuvan siis 5,5 prosenttia tämän vuoden lopussa, kun kysyntä vientimarkkinoilla hyytyy rajusti ja koronaviruksen leviämistä estävät sulkutoimet rajoittavat ihmisten liikkumista ja jopa liiketoimintaa. Kaikki kysyntäerät supistuvat, voimakkaimmin vienti sekä yksityiset investoinnit ja yksityinen kulutus. Julkisten investointien ja hankintojen merkitys siis kasvaa. Työllisyys heikkenee merkittävästi. Valtiovarainministeriön ennuste on tehty sillä oletuksella, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimenpiteet kestäisivät kolme kuukautta. Arviot koronaviruksen leviämistä estävien rajoitteiden kestosta muuttuvat päivittäin ja tekevät tilanteen arvioimisen poikkeuksellisen vaikeaksi ja epävarmaksi. Meidän on tähdättävä siihen, että koronaviruksen vaikutuksen on ennusteessa oletettu hiipuvan ja talouden toipuvan vuoden 2020 loppupuolella nopeasti.
Arvoisa puhemies! Toimet yrittäjien, yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi: On hyvä, että tässä salissa on viimeisten viikkojen aikana käsitelty useita lakiesityksiä, joilla helpotetaan yrittäjien ja yritysten tuskaa ja myöskin pelastetaan työpaikkoja. Mutta täytyy sanoa, että olen pettynyt, ettei Marinin hallitus tässä lisätalousarviossa priorisoinut tätä eduskunnan edellyttämää tukipakettia ravintoloille. Siinähän yksimielisesti päätimme, että ”eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, kuinka ravintolayrittäjien toimeentulon ja toimintaedellytysten kannalta kohtuulliset vahinkojen korvaukset toteutetaan niin, että taloudelliset menetykset jakautuvat oikeudenmukaisella, omaisuudensuojan huomioon ottavalla ja kohtuullisella tavalla julkisyhteisöjen, vuokranantajien, pankkien ja vakuutusyhtiöiden ja muiden talousyksiköiden kesken”, ja myöskin, että ”hallitus viipymättä ryhtyy toimiin”. Tästä talousvaliokunnan lausumaehdotuksesta ja eduskunnan päätöksestä on jo kolmatta viikkoa, ja siinä mielessä en ymmärrä sitä, miksi sitä eduskunnan tahtotilaa ei ole toteutettu tässä isossa lisätalousarviossa ja tuotu tänne edes joitain esityksiä siihen suuntaan, koska me näitä asioita kuitenkin täällä yhteistuumin poikkeusoloissa viemme eteenpäin.
Toinen asia liittyy yrityksiin ja yksinyrittäjien tukemiseen, johon tässä lisätalousarviossa kohdennetaan 250 miljoonan euron määräraha. Jos täällä olisi ministeri vastaamassa, tai jos joku kollega tietää, niin kysyisin nimenomaan siitä, että kun yksinyrittäjille on maksimissaan allokoitu tämä 2 000 euron avustus, niin mitä jos rajoitustoimet kestävät — ja kun näyttää siltä, että rajoitustoimet kestävät — pidemmän aikaa, miten käy niitten yksinyrittäjien, joille tuo 2 000 euroa ei todellakaan riitä. Sain sähköpostia esimerkiksi hierojalta meidän alueelta Pohjois-Pohjanmaalta. Viiden lapsen äiti on käytännössä elättänyt perheensä. Hän voi saada kerran tämän maksimissaan 2 000 euron tuen. Ok, mutta jos ajatellaan vaikka hierojaa, häneltä ovat käytännössä kaikki asiakkaat kadonneet eikä sitä näkymää ole, että hän voisi sitä tukea muualta saada. Ja näin ollen 2 000 euron avustus ei riitä viiden lapsen elättämiseen tilanteessa, jossa kouluruokakaan ei tuo helpotusta perheen arkeen.
Sitten vielä lyhyesti näistä suojavarusteista ja testauksesta. Kokoomus esitti 200 miljoonan euron lisämäärärahaa testauksiin. On todella tärkeää, että näihin testauksiin päästäisiin. On valitettavaa, että saa kansalaisilta viestiä niin Kittilastä kuin täältä etelämmästäkin, että testauksiin ei pääse tai että henkilö joutuu itse arvioimaan, onko tarvetta päästä testaukseen. Tai sitten on niin, että henkilö on esimerkiksi vpk:n palveluksessa, hänellä on ollut flunssan oireita, mutta hän ei pysty palaamaan riviin, koska hän ei ole päässyt testaukseen, jotta hän voisi tavallaan todentaa sen, että hän on koronanegatiivinen, tai sitten tietää sen, että on positiivinen.
Sitten, arvoisa puhemies, kuntiin ja kuntien tilanteeseen. Kunnissa koronakriisi näkyy monella tasolla. Ensinnäkin kunnissa toteutetaan lähes kaikki toimet, jotka olemme laittaneet rajoituksina toimeen täältä eduskunnasta, niin lähi- ja etäopetuksineen kuin sosiaali- ja terveyspuolella. Hallitus päätti tukea kuntia nyt ensi sijassa valtionosuuksien kautta. Tämä apu on nimenomaan aloitus, koska me kaikki tiedämme tässä salissa, että kuntien taloudellinen tilanne on vaikea. Esimerkki omasta kotikaupungistani Oulusta: On laskettu, että koronakriisin myötä verotulot tulevat tämän vuoden loppuun mennessä vähenemään 50 miljoonaa euroa ja saman 50 miljoonaa euroa tulevat sairaanhoitopiirin kulut kasvamaan. Keskuskaupungit kuitenkin maksavat näistä sairaanhoitopiirien kuluista noin 45—60 prosenttia. Tämä 100 miljoonan euron vaikutus Oulun kaupungissa esimerkiksi on 3 veroäyrin suuruinen.
Liikunnasta ja urheilusta: Kokoomus on esittänyt liikunnan ja urheilun tukipaketiksi 100 miljoonan euron [Puhemies koputtaa] tukea. Ensimmäistä kertaa on tilanne, että lähes kaikki urheilijat, seuratyöntekijät ja valmentajat ovat lomautettuna. [Puhemies koputtaa] Ja tänään tuli myös tieto, että Stadi Cup on peruttu, ymmärrettävästi. [Puhemies: Aika!] Tämä vajaan 20 miljoonan euron tuki ei ole riittävä.
***
Arvoisa herra puhemies! Ensinnä kiitos valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Koskiselle näistä selvennyksistä ja lupauksesta siitä, että rahaa tulee riittämään yksinyrittäjien 2 000 euron niin sanottuun seteliavustukseen, ja myöskin suorasta selvennyksestä siihen, että yrittäjä, joka tulee ehkä 2—3 kuukauden ajalta hakemaan tätä yrittäjän toimeentulotukea, sosiaaliturvaa, joka säädettiin viime viikolla, on oikeutettu myös tähän 2 000 euron avustukseen. Useimmissa kunnissahan odotetaan näitä ohjeita, ja se on ollut ainakin itselleni epäselvää, kuten myöskin aika monelle yrittäjälle saamani palautteen perusteella, että voiko sitä 2 000 euron tukea myöskin hakea.
Sitten tässä tilanteessa olemme osittain myöskin sen takia, että nämä rakenteelliset uudistukset ovat jääneet tekemättä, ja toisaalta tämä viimeinen kuukausi, minkä olemme tässä koronakriisissä, koronasuossa rämpineet, on myöskin osoitus siitä, että poliittinen järjestelmä pakon ollessa pystyy tekemään hyvin nopeitakin päätöksiä. Ja toivoisin nyt, kun me kaikki tiedämme tarpeet niin työmarkkinoille kuin sosiaaliturvaan ja moneen muuhun rakenteelliseen uudistukseen, että me pystyisimme yhdistämään oppositio—hallitus-rajat ja viemään näitä rakenteellisia uudistuksia ripeästi eteenpäin. Meillä monessa tilanteessa näkyy se, että yhteiskuntamme on edelleen liian hallintokeskeinen. Nyt kun monet tukimuodot ja vastaavat hakemukset palvelusetelistä erilaisiin tukiin tehdään sähköisesti ja sieltä yksilön näkökulmasta, ei yksilön tarvitse miettiä, mikä ministeriö tai mikä hallinnonala siitä vastaa, mutta kun me teemme näitä päätöksiä, niin meillä on sellaisia raja-aitoja ja siiloja, ja me emme pääse niitä hallintorajoja tässä valmistelussa ylittämään, vaikka toisaalta niitä ei siellä enää pitäisi olla ollenkaan.
Arvoisa puhemies! Sitten näihin yritysten tilanteisiin.
Eli täällä on sanottu, että nämä Finnveran takaamat lainat ja ely-keskusten lainat ovat niitä merkittäviä summia. Valitettavasti on kuitenkin niin, että moni yrittäjä sanoo, että sieltä puolelta ei sitä helpotusta tule. On joko niin, että kriteerit tämän oman pääoman osalta ovat liian tiukat, tai sitten on myöskin tullut yrittäjiltä palautetta siitä, että kun Finnveran takaamiin lainoihin laitetaan pankkien marginaalien lisäksi vielä Finnveran marginaalit päälle, niin ne ovat huomattavasti paljon kalliimpaa rahaa kuin mitä muuten, normaalissa tilanteessa, pankista yrityksille olisi tarjottu, mutta nyt tässä tilanteessa pankit eivät tietenkään tarjoa sitä normaalia rahoitusta. Ja näin ollen yrittäjät ovat esimerkiksi esittäneet, että yksi vaihtoehto olisi se, että Finnveran takaamat pankkien lainat olisivat pidempiaikaisia kuin tämän 5 vuotta, tai sitten yksi vaihtoehto olisi, että tämä korko Finnveran osalta olisi alhaisempi tai että ensimmäisinä vuosina olisi minimikorko ja sitten vasta sen jälkeen korko nousisi suuremmaksi, ja näin ollen se Finnveran takaama raha olisi myöskin niin sanotusti markkinakelpoista normaaliin muuhun tilanteeseen. Yrityksien on vaikea ajatella niin, että jos ei ole näkymää siitä, milloin pystyy palautumaan normaalimpaan tilanteeseen, kun se normaali ei varmaan ole vielä ensi vuonnakaan ainakaan sellaisessa määrin kuin mitä se on ollut viime vuonna monella palvelualan yrityksellä, niin miksi sitten pystyisi ottamaan sitä lainaa 4—5 vuoden takaisinmaksuajalla, kun normaalissakin tilanteessa monet yrityslainat ovat 7—10 vuoden maksuajalla.
Sitten näistä yksinyrittäjistä vielä: yleensäkin yrittäjistä kolmannes on naisia, mutta erityisesti naisyrittäjistä suuri määrä on yksinyrittäjiä, ja siinäkin mielessä sitä tukitoimea tarvitaan sillä puolella.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että tehdään asioita, ja jos tehdään niitä rajoitustoimia tai tukitoimia liian vähän ja liian myöhään, niin tästä tulee kansallinen murhenäytelmä, mutta jos teemme niitä oikea-aikaisesti ja enemmän, ehkä jopa liikaa, niin tästä on kaikki edellytykset tulla selviytymistarina — samanlainen selviytymistarina kuin oli talvisotakin, ja sitä talvisodan selviytymistarinaa muistellaan vuosikymmenten jälkeen, ja sen voima ja ainutlaatuisuus ja sisukin tiedetään jopa ympäri Eurooppaa. Ja jos joku saa tässä tilanteessa niin sanotusti liian halpaa rahaa, niin se on aika halpa hinta siitä, että tuhannet yritykset ja kymmenettuhannet työpaikat pystytään pelastamaan. Ja sen takia tässä salissa on tehtävä vaikuttavia, vastuullisia toimenpiteitä mieluummin liikaa ja ajoissa ja enemmän kuin sitten liian vähän ja liian myöhään, jotta voimme päästä sille selviytymistarinan polulle emmekä tee tästä murhenäytelmää. — Kiitos.

Puheenvuoro täysistunnossa 9.4. (kausityöntekijät)

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että suomalainen maatalous mutta myös teollisuus ja kaikki muutkin alat, jotka tällä hetkellä ovat työvoimapulassa, tarvitsevat tekijät myöskin näinä kriisiaikoina.
Teenkin lausumaehdotuksen: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin, joilla ulkomaisen työvoiman saatavuus koronakriisin aikana turvataan työvoimapula-aloilla.”
***

Kokoomuksen Talvitie: Lapset tarvitsevat tukea ja suojelua myös poikkeusoloissa

Tiedote 7.4.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Talvitie: Lapset tarvitsevat tukea ja suojelua myös poikkeusoloissa

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie on jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien lastensuojelun resursseja, turvakotien toimivuutta sekä lasten ja nuorten tukemista ja suojelua poikkeusoloissa.

”Poikkeusolojen myötä lapset siirtyivät pääosin kotona tapahtuvaan etäopetukseen. Kymmenissä tuhansissa perheissä etäopetuksen ohjaamisen lisäksi mieltä painaa vahva huoli perheen taloudellisesta pärjäämisestä, lähisuhde- tai perheväkivallasta tai liiasta alkoholinkäytöstä”, sanoo Talvitie.

”Tämä tulee näkymään lähitulevaisuudessa kasvavana tarpeena erilaisissa perheiden tukitoimissa kuin myös lastensuojelun sijaishuollon ja ensi- ja turvakotien palveluissa”, lisää Talvitie.

Talvitie toivoo, että hallitus varautuu esimerkiksi lastensuojelun tarpeen kasvuun sekä ensi- ja turvakotien paikkojen riittävyyteen, sillä palveluntarve voi nousta nopeasti lähikuukausien aikana. Kansanedustaja ehdottaa, että sosiaali- ja terveysministeriö (STM) valjastaisi kunnat, lupa- ja valvontaviranomaiset sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat puhaltamaan yhteen hiileen tilanteen ratkaisemiseksi. Kansanedustajan mukaan nyt on unohdettava turhat hallintorajat ja tehtävä toimia, joilla pystytään oikea-aikaisesti auttamaan ja suojelemaan lapsia ja perheitä.

”Miten hallitus on ohjeistanut ja tukenut kuntia varautumaan poikkeusoloissa perheiden tilanteisiin? Onko hallitus edistänyt poikkeusoloissa lisäpaikkojen käyttöönottoa ja palveluiden tarjonnan nostamista niin lastensuojelun ympärivuorokautisissa palveluissa kuin ensi- ja turvakodeissa?” Talvitie kysyy kirjallisessa kysymyksessään.

Lisätiedot:

Mari-Leena Talvitie, puh. 09 432 3175

Puheenvuorot täysistunnossa 6.4. (yrittäjien työttömyysturvaoikeuden väliaikainen järjestäminen)

Arvoisa puhemies! Tämä yrittäjän työttömyysturvaoikeuden väliaikainen mahdollisuus on hyvä askel oikealla polulla, mutta se on valitettavasti pieni, eikä se ole riittävän vaikuttava eikä myöskään tarpeeksi suuri siinä mielessä, että voisimme kokonaisuudessaan sanoa, että yrittäjät saavat tästä toivoa ja sitä näkymää, mitä he tarvitsevat tällä hetkellä. Mutta tässä salissa on viime viikkoina säädetty monia pieniä esityksiä, ja yhdessä ne tietenkin voivat sitten toimia sellaisena näkymänä, että tästä meidän yhteisestä koronasuosta pystytään sitä näkymää antamaan niin yrittäjäkentälle, elinkeinoelämälle kuin myöskin työntekijöille. Nyt me tosiaan säädämme työttömyysturvaoikeudesta, että työmarkkinatukea voitaisiin maksaa päätoimisesti yrittäjänä työskennelleelle henkilölle, jonka päätoimisen työskentelyn yrityksessä katsottaisiin päättyneen ja tämän päättymisen osalta olisi selvänä syynä hyvin laajalle levinnyt vakava tartuntatauti, eli tämä yritystoiminnasta saatava tulo olisi merkittävästi vähentynyt, mutta hyvä on tietenkin se ja aivan elinehto tälle väliaikaiselle toimenpiteelle, että yritystoimintaa ei sinällään tarvitsisi lopettaa.
Kuten edustaja Marttinen tuossa äskeisessä hyvässä puheenvuorossaan toi esiin, työelämän murros on iso ja viimeisen parinkymmenen vuoden aikana meillä on ollut paljon työntekijöitä, jotka ovat olleet työntekijöitä, palkansaajia ja osaajia samaan aikaan kun myöskin yrittäjiä, ja näin ollen jotta me pystymme myöskin lainsäädännöllä vastaamaan tähän työelämän murrokseen ja muutokseen, mikä on ollut jo toistakymmentä vuotta meidän yhteiskunnassa, tämäkin on yksi askel oikeaan suuntaan. Viime kaudella kokoomus-keskusta-siniset-hallituksessa saimme aikaan sen, että säädimme yrittäjän perheenjäsenelle oikeuden työttömyysturvaan — perheenjäsenelle, puolisolle, avopuolisolle tai perheen lapselle, joka on joskus työskennellyt yrityksessä, saatiin tosiaan ekaa kertaa säädettyä tämä oikeus työttömyysturvaan — ja vaikka tämä on nyt työmarkkinatuki, joka suuruudeltaan tuntuu varmaan riittämättömältä vaikeassa tilanteessa, kun ajatellaan yrittäjiä, se on kuitenkin askel oikeaan suuntaan.
Toisekseen vielä tähän yrittäjien ja varsinkin palvelualan yrittäjien tilanteeseen, arvoisa puhemies: Viime viikot ovat täyttyneet palautteesta, itse asiassa reilu viikko, siitä, että yrittäjät, jotka toimivat palvelualalla, eivät saa lainaa Business Finlandilta eivätkä saa takauksia Finnveralta. Ja minkä takia eivät saa? Sen takia, että heidän oma pääoma on joko negatiivinen tai se on heikentynyt. Minkä takia se on heikentynyt tai se on negatiivinen? Sen takia, että yritys on kasvanut, tai sen takia, että toimipiste on lakkautettu, tai sitten sen takia, että yksinkertaisesti ei ole ollut mahdollisuutta satsata siinä vaiheessa siihen omaan pääomaan sitä määrää. Tähän toivoisin, että hallitus kiinnittäisi huomiota, koska nyt jos tähän kriteeriin, että on liian vähän pääomaa tai se on heikentynyt tai negatiivinen tai yrityksellä on esimerkiksi maksuhäiriömerkintä viimeisen parin vuoden ajalta, ei kiinnitetä nyt tarpeeksi huomiota, niin niistä kaikista toimista huolimatta, mitä me täällä salissa teemme — puhutaan 10 miljardista, 15 miljardista, miljardeista sinne yrityskentälle ja tavallaan annetaan sitä näkymää lainoituksen kautta, joka ei kaikille edes ole varteenotettava vaihtoehto muutenkaan, koska ei ole näkymää siitä, miten sen lainan voisi maksaa — on erittäin hankalaa, ja toivon, että hallitus nyt tekee niitä toimia, joita eduskunta on silloin lauantaina 28.3. edellyttänyt, eli että ripeästi tuodaan palvelu- ja ravintola-alan yrityksiin ja niiden liiketoimintaan vaikuttavat mahdolliset tukipaketit. — Kiitos.
***
Arvoisa puhemies! Tuossa äskeisessä puheenvuorossa— kun tuolta etätyöpisteestä, omasta työhuoneestani juoksin tänne, niin saattoi olla, että alussa unohdin sanoa hallitukselle kiitokset tästä esityksestä. Sen haluan vielä sanoa, että tämä on tosiaan hyvä avaus yrittäjän työttömyysturvan osalta, ja samalla tavalla kuin edustaja Laakso, niin toivoisin, että kun olemme huomanneet, että tässä erittäin vaikeassa ja hankalassa koronatilanteessa on saatu myöskin jotain sellaisia esityksiä tänne saliin, joilla tavallaan vain se erittäin vaikea tilanne on saanut meidän järjestelmämme niin toimimaan, niin tässä olisi yksi esitys, jota olisi syytä arvioida myöskin tämän koronatilanteen jälkeen niin, että jos sitä jotenkin voitaisiin jatkaa. — Kiitos.