Ratkaisuja arjen kustannusnousuun

Talvitie Mari-Leena 20

 

(Julkaistu Rantalakeuden, Iijokiseudun, Pyhäjokiseudun, Siikajokilaakson ja Koillissanomien eduskunnasta kolumnina 6.7.2022)

Mikä ratkaisuksi rajusti nousseisiin kustannuksiin, jotka suomalaiset ympäri maan ovat huomanneet arjessaan? Perheissä tuskaillaan, kun kustannukset ovat nousseet niin sähkö- ja kaukolämpölaskuissa, bensapumpuilla ja ruokakaupan kassalla. Meillä pohjoisessa pitkät välimatkat tuovat entisestään lisäkorotusta. Myös yritysten kustannukset ovat kohonneet ja pitkää työmatkaa ajavat ovat laskeneet kannattaako töihin ajo.

Ostovoiman vahvistamiselle on siis suuri tarve. Kokoomus esitti jo helmikuussa erilaisia toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa suomalaisten mahdollisuuksia selviytyä arjen kasvavista kustannuksista. Kevennetään verotusta, korotetaan työmatkavähennystä ja alennetaan sähköveroa. Ne kaikki ovat olleet hallituksen vapaasti hyödynnettävissä.

Olemme kokoomuksen eduskuntaryhmänä esittäneet palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten verotuksen keventämistä 800 miljoonalla eurolla. Kaikille tuloluokille kohdistuvat veronkevennykset ovat yksi nopea keino vahvistaa suomalaisten edellytyksiä selvitä arjen kustannuksista. Marinin hallitus on halunnut ylläpitää korkeaa kokonaisveroastetta ja kireää työn verotusta. Vasemmistohallituksen kaudella ihmisten verotusta on edelleen kiristetty yhteensä yli 500 miljoonalla eurolla. Tämän suomalaiset näkevät tilin saldossa.

Monet kauhistuivat viime talvena korkeista sähkölaskuista. Kokoomus esitti, että sähkön hintapiikkejä voidaan tasoittaa alentamalla kotitalouksien sähköveroa väliaikaisesti talvikuukausiksi. Tähän hallitus ei valitettavasti tarttunut. Sähköveron pudottaminen minimiin kahdeksi kuukaudeksi säästäisi sähkölämmitteisen omakotitalon sähkölaskusta yhteensä lähes 200 euroa. Vastaavia mekanismeja käytettiin kylmimpinä kausina esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Verotuottojen lasku voitaisiin korvata esimerkiksi päästöoikeuksien satoja miljoonia euroja kasvavilla tuotoilla.

Odotan, että kuljetuskustannusten laskemiseksi otetaan vielä tänä vuonna käyttöön raskaan liikenteen ammattidiesel monen muun Euroopan maan tavoin. Lisäksi on tärkeää parantaa Suomen sähkömarkkinoiden toimintaa ja jatkaa sähkön siirtohintojen leikkaamista.

Hallitus on tarttunut osaan kokoomuksen esityksistä, hyvä niin. Tällainen on työmatkavähennyksen korotus. Vähennyksen enimmäismäärä nousi heinäkuun alusta 7 000 eurosta 8 400 euroon.

Nopeiden toimenpiteiden lisäksi meidän on katsottava hintapiikkien taakse ja vähennettävä Suomen riippuvuutta tuontienergiasta ja fossiilisista polttoaineista. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset muuttavat turvallisuuden ja huoltovarmuuden tarpeita.

Energiariippuvuus Venäjästä on katkaistava ripeästi. Tämä vahvistaa omavaraisuuden merkitystä ja vihreää siirtymää. Tarvitsemme lisää investointeja kotimaiseen fossiilivapaaseen energiaan, kuten tuuli-, aurinko- ja ydinvoimaan. Uudessa asetelmassa pohjoisen merkitys korostuu. Vihreän siirtymän toteuttamisessa Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoiset investoinnit ja investointi­potentiaali ovat erityisroolissa Euroopan tasolla.

Suomi tarvitsee hallituksen, joka kykenee korjaamaan ekologisten asioiden ohella sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat, pysäyttämään velkaantumiskierteen ja keventämään suomalaisten verotaakkaa. Vastuullisuutta on se, että päätöksillä tuetaan suomalaisten hyvinvointia, sivistystä ja ahkeruutta sekä parannetaan mahdollisuuksia opiskella, tehdä töitä, yrittää ja vaurastua.

Mari-Leena Talvitie

Oululainen kansanedustaja (kok), Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston pj.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Poliisin toimintaedellytykset on turvattava

(Julkaistu Kalevan eduskunnasta kolumnina 8.6.2022)

Poliisi turvaa suomalaisten arkea päivin ja öin. Olin toukokuussa  tutustumassa Oulun poliisilaitoksen ja Oulun johtokeskuksen toimintaan Hiukkavaaran poliisiasemalla muutaman kollegan kanssa. Vaikka olen vieraillut Oulun poliisiasemilla useasti, erityisesti huonon sisäilmatilanteen vuoksi, laaja kalustoesittely toimintanäytöksineen oli vakuuttava. Tutustuimme muun muassa pyöräpoliisiin, joukkojen hallintaan ja miehittämättömään ilma-alustoimintaan.

Kokonaisturvallisuus tarvitsee riittävät resurssit sekä turvalliset, toimivat ja terveet työskentelytilat. Niistä ei voi poliisilta nipistää, varsinkaan tässä turvallisuustilanteessa. Viime syksynä kokoomus vetosi Marinin hallitukseen, että jollei hallitus lisää puuttuvaa 30 miljoonaa euroa, teemme poliisien resurssivajeesta välikysymyksen eli hallituksen luottamusäänestyksen. Hallitus toimi silloin eikä luottamusäänestystä tarvittu. Pettymys on suuri, kun olemme taas samassa tilanteessa.

Toimin eduskunnan hallintovaliokunnassa, johon kuuluu Poliisi-Tulli-Raja-asiat, varapuheenjohtajana. Valiokunta on yksimielisesti peräänkuuluttanut sisäisen turvallisuuden riittäviä resursseja. Viime hallituskaudelta lähtien poliisien koulutusmääriä ja resursseja on nostettu niin, että Suomessa on nyt noin 7500 poliisia.

Tänä keväänä hallitus kuitenkin unohti kokonaisturvallisuuden, kun yli kahden miljardin turvallisuussatsauksista ei osoitettu tarvittavaa noin 30 miljoonaa euroa poliiseille. Poliisin budjetissa suurin kuluerä on henkilöstö. Jos hallitus ei osoita samaa rahamäärää kuin tälle vuodelle, sisäministeriön arvion mukaan on tehtävä 300 poliisin henkilöstövähennykset vuodenvaihteessa. Tämä on täysin väärä kehityspolku.

Poliisien määrän väheneminen johtaisi siihen, että useampi päivittäisrikos jäisi selvittämättä. Tämä taas voisi heijastua kielteisellä tavalla kansalaisten poliisia kohtaan kokemaan luottamukseen. Ruotsista nähdään, mihin tämä voi pahimmillaan johtaa.

Toimintaympäristön muuttuessa poliisi hoitaa perinteisten tehtävien lisäksi uusia yhä vaativampia tehtäviä. Järjestäytynyt rikollisuus kovenee, katujengi-ilmiön ensimerkit on nähtävissä myös Suomessa eikä terrorismin uhkakaan ole poistunut. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja siitä johtuva turvallisuusympäristön muutos on tuonut vielä uusia lisähaasteita.

Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta korvaamattoman arvokasta työtä tekevää poliisia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. On väärä aika tehdä päätös, joka heikentää poliisin toimintaedellytyksiä. Hallituksen on tarkistettava linjaansa, jotta poliisin resurssit voidaan turvata.

 

Mari-Leena Talvitie

kansanedustaja ja hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja

Puhtaalla energialla oikealle raiteelle

Talvitie Mari-Leena 12

 

(Julkaistu puoluekokouksen Hopealohi-lehdessä 10.6.2022)

Tervetuloa kokoomuksen puoluekokoukseen Kalajoelle, jossa on yksi Suomen suurimmista tuulivoimapuistoista ja Pohjois-Pohjanmaalle, jossa maamme tuulivoimasta tuotetaan noin 40 prosenttia. Jotta saamme Suomen oikealle raiteelle, tulevaisuutta on hyvä rakentaa entistä vahvemmin puhtaalla energialla.

Venäjän raaka hyökkäyssota muutti Euroopan turvallisuutta ja varautumista. Se osaltaan vauhdittaa irtaantumista fossiilienergiasta. Huoltovarmuus ja omavaraisuus, ruuan ja energian tuotanto sekä tarpeet on peilattava uuteen tilanteeseen. Pohjoisen merkitys korostuu. Meillä puhtaan energian korissa on vetytaloutta, biokaasua, tuuli-, vesi- ja aurinkoenergiaa sekä tärkein, eli uusi polku Pyhäjoen ydinvoimalalle.

Vihreän siirtymän toteuttamisessa Pohjois-Euroopan investoinnit ja niiden potentiaali ovat erityisroolissa. ”Kaikki mikä ei kasva, on kaivettava” – eli samalla kun sähköistämme yhteiskuntaa, olemme puhtaan energian ohella riippuvaisia myös metalleista, mineraaleista. Näitä tarvitsemme, jotta pystymme hyödyntämään esimerkiksi oululaista maailman huippua 6G-tutkimusta ja yhteyksiä sekä älykästä hyvinvointi- ja terveysteknologiaa.

Pohjoisen puhtaan energian saannin ja energiaintensiivisen teollisuuden kannalta on oleellista löytää Fennovoiman Pyhäjoen hankkeelle länsimainen toimija ja rahoitus. Tätä ratkaisua kokoomus on vauhdittamassa. Lisäksi ydinenergialaki on syytä uudistaa ja mahdollistaa myös pienydinvoiman rakentaminen.

Suomen viennistä merkittävä osuus tulee Perämerenkaaren rannikolta. Päärata tarvitsee kaksoisraiteen Oulusta alkaen. Raiteilla liikkuvat vientieurot eli tonnit eivät äänestä. Siksi meidän kokoomuslaisten on pidettävä ääntä ympäristön ja sosiaalisen kestävyyden lisäksi talouden kestävyydestä eli yrittäjyydestä ja elinkeinoelämän edellytyksistä.

Puhdasta energiaa tulisi käyttää Suomessa korkean jalostusarvon tuotteiden valmistamiseen sen sijaan, että myymme arvokkaan vihreän energian ulkomaille. Kyse on suomalaisten yritysten mahdollisuuksista, työpaikoista ja vientieuroista. Tarvitsemme niitä, jotta ihmisillä on hyvä arki, koulutusta, työpaikkoja ja palveluita eli huomisen hyvinvointia.

 

Mari-Leena Talvitie

kansanedustaja

Kestävää kasvua pohjoisesta

Mari-Leena TEK

 

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset muuttavat turvallisuuden ja huoltovarmuuden tarpeita. Energiariippuvuus Venäjästä on katkaistava ripeästi ja vihreän siirtymän sekä omavaraisuuden merkitys kasvaa. Uudessa asetelmassa pohjoisen merkitys korostuu entisestään. Vihreän siirtymän toteuttamisessa Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoiset investoinnit ja investointi­potentiaali ovat erityisroolissa Euroopan tasolla.

Esimerkiksi Luulajassa rakennetaan vetyvarastoa 30 metrin syvyyteen kallioon. Sinne varastoidaan tuulivoimalla valmistettua vetyä. Lisäksi Ruotsin valtio investoi 810 miljoonaa euroa uusiin sähkövoimalinjoihin pohjoiseen. Mo i Ranassa Norjassa puolestaan alkaa massiivisen akkutehtaan pilottivaiheen rakentaminen.

Pohjoisen kaupungit, kauppakamarit ja maakunnat julkistivat toukokuun alussa keskustelunavauksen, ”Pohjoisen tulevaisuuskatsaus – Suomen sampo ja portti länteen”. Katsaus kokoaa pohjoisen alueen kehityskulkua ja erityispiirteitä, joita Suomen olisi hyvä huomioida ja hyödyntää koko maamme kestävän kasvun parhaaksi.

Esimerkiksi puhdasta energiaa tulisi käyttää Suomessa korkean jalostus­arvon tuotteiden valmistamiseen sen sijaan, että myymme arvokkaan vihreän energian ulkomaille. Kyse on suomalaisten yritysten mahdollisuuksista ja työ­paikoista.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin TEK-lehdessä 3/2022 Tulevaisuutta rakentamassa -palstalla.

Puhe lähetekeskustelussa turvallisuusympäristön muutoksesta

Arvoisa puhemies

Käsittelen puheessani rauhan merkitystä, kokonaisturvallisuutta ja Suomen Nato-sopivuutta. Olen jo pitkään kannattanut Suomen hakemista puolustusliitto Naton jäseneksi. Siitä huolimatta kuuntelen tulevien viikkojen asiantuntijapuheenvuorot valiokunnassa, myös mahdollisen kritiikin, herkällä korvalla.

Kun Venäjä aloitti helmikuussa silmittömän hyökkäyssodan Ukrainaan, monelle suomalaiselle nousi mieleen kuulemansa tai kokemansa sotamuistot. Nämä myös herättivät valtavan halun auttaa ukrainalaisia ja Ukrainaa.

Isovanhempani, kaksi sotaveteraania ja kaksi lottaa, olivat kaikki sota-ajan nuoria. Ukki ja paappa sekä mummini viettivät parhaat nuoruusvuotensa maatamme puolustaen, mummini Karjalan kannaksella ilmavalvonnassa lottana.

 

Sota-ajan kokemuksista ja itsenäisyyden puolustamisesta johtuen ruokolahtelainen mummini toimi ja painotti, että elämässä kaikkein tärkeintä on rauha. Hän myös neuvoi meitä lapsenlapsia arvostamaan, rakentamaan ja vaalimaan rauhaa. Ja sitä, että rauha koostuu monista asioista – se on tärkeää niin maiden, kuin kansakuntien, ihmisten välillä.

Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että käymme niin eduskunnassa kuin kansakuntana tätä keskustelua ja tulevia päätöksiä turvallisuusympäristömme muutoksesta rakentavassa hengessä, srauhaa rakentaen. Se tarkoittaa myös kuuntelemista ja kunnioitusta erilaisia näkökulmia kohtaan.

Valitettavasti Venäjä ei halua enää kunnioittaa rauhaa. Kuten ajakohtaisselonteossa lukee, kansainvälisissä suhteissa luottamus Venäjään on romahtanut. Se on sivuuttanut diplomatian, kaikki kansainväliset sopimukset ja julmasti pommittanut myös siviilejä niin päiväkodeissa, sairaaloissa kuin kulttuurikohteissa. Sodalla, vaikka toivomme sen jäävän lyhyeksi, on kauaskantoiset vaikutukset. Inhimillisen katastrofin lisäksi se heijastuu Euroopan turvallisuuteen, varautumiseen, huoltovarmuuteen ja irtautumiseen venäläisestä energiasta, ihmisten hyvinvointiin ja liikkumiseen, ympäristöratkaisuihin ja markkinoiden epävarmuuteen.

Venäjän raju hyökkäys muutti koko Euroopan turvallisuustilannetta pysyvästi. Se on muuttanut myös suomalaisten näkemystä Nato-jäsenyydestä selkeästi. Esimerkiksi Helsingin sanomien gallupissa maaliskuun lopulla suomalaisista 54 prosenttia kannatti Nato-jäsenyyttä. Tammikuun alussa luku oli 28. Myös päättäjien tasolla liikehdintä Nato-jäsenyyden kannalle on ollut huomattavaa.

Ennen kaikkea kyse on Suomen kokonaisturvallisuudesta. Meidän on tehtävä kaikki keinot kokonaisturvallisuutemme vahvistamiseksi. Tärkeää, että maanpuolustuksen ja turvallisuuden resursseja lisätään, kuten lisätalousarviossa ja kehysesityksessä on tehty – hyvä niin.

Meidän on rakennettava kaikella varautumisella ja päätöksillä ensisijaisesti rauhaa. Tämä tarkoittaa, että eduskunnan on huomioitava myös ne turvallisuusviranomaiset, jotka ovat keskeisiä toimijoita ja tekijöitä myös rauhanaikana, ja niiden välttämättömät riittävät resurssit. Näitä on Rajan lisäksi myös poliisi ja pelastustoimi. Poliisimme toimii 24/7 sisäisen turvallisuuden puolustajana ja takaajana, mukaan lukien kyberpuolustus. Poliisin ohella koko rikosoikeudellinen ketju, tuomareista syyttäjänlaitokseen tarvitsee lisäresursointia.

Viime vuodet olemme niin sisäisen turvallisuuden kuin ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekojen yhteydessä todenneet, ettei enää ole selkeää sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajaa. Suomessa mahdolliset näkyvät vaikuttamiskeinot, jotka tapahtuvat ja joita johdetaan maamme rajojen ulkopuolelta, vaikuttavat sisäiseen turvallisuuteen, jopa yksittäisten kansalaisten turvallisuuteen. Näitä voivat olla monet informaatio-, hybridi- ja kybertoimet. Maakaupat, energiaratkaisut, miinasopimukset ja monet nykyiset ns.akilleen kantapäämme kaipaavat korjausliikkeet.

Arvoisa puhemies

Sitten muutama sana Natosta.

Puolustuksemme on pitkään ollut yhteensopiva Nato-joukkojen kanssa, vaikka Nato-jäsenyyttä emme ole kansakuntana pohtineet vaan puhuneet Nato-optiosta. Ajattelen, että Nato-jäsenyys olisi nimenomaan paras rauhan tae ja puolustusratkaisu Suomelle. Kokoomus on ollut sitä mieltä vuoden 2006 puoluekokouksesta lähtien.

Käytännössä Suomi sopisi hyvin Nato-perheeseen. Asevoimamme ovat Nato-standardien mukaiset. Puolustuksen ryhmitys ja strateginen asemoituminen Venäjää kohtaan sekä puolustuspolitiikkamme periaatteet ovat Naton tavoitteiden ja linjausten kanssa. Jäsenyys vahvistaisi Suomen välitöntä turvallisuutta, sillä täysjäsenyys loisi meille viidennen artiklan mukaiset turvatakuut. Budjettivaikutukset olisivat kohtuulliset, alle 50 miljoonaa euroa vuositasolla.

On tärkeää, että Nato-keskustelua käydään vihdoin laajasti. On toivottavaa, vaikkei välttämätöntä, että Suomi ja Ruotsi hakisivat Nato-jäsenyyttä samoihin aikoihin.

Vaikka kuinka yritämme ajatella ja toimia niin, etteivät lapsemme ja nuoremme liiaksi ajattelisi sotaa, uutisoinnilta on vaikea välttyä. Tiedän, että monissa olohuoneissa, keittiön pöydissä ja jopa iltasadun lomassa on noussut viime aikoina vaikeita, lähes mahdottomia kysymyksiä Ukrainan sodasta ja mitä se tarkoittaisi meille.

Huhtikuun alussa kuuntelimme tässä salissa Ukrainan presidentin liikuttavan ja koskettavan puheen. Hän kuvasi Venäjän silmitöntä julmuutta. Hän toi esiin ukrainalaisten taistelutahtoa, tuskaa. Myös rohkeutta ja peilasi sitä Suomen rohkeuteen talvisodan aikaan.

Turvallisuuspoliittiset päätökset on vaikuttavat myös siihen, kuinka vakaana ja houkuttelevana maana Suomi nähdään tulevaisuudessa. Tärkeää, että keskitymme rauhan rakentamiseen ja takaamiseen. Tehdään linjauksia siten, että Suomi on jatkossakin hyvä ja turvallinen maa asua ja opiskella, tehdä työtä ja yrittää sekä investoida.

Loppuun kiitokset koko valtiojohdolle, presidentti, pääministeri, ulkoministeri – hyvästä ja ryhdikkäästä toimista.

Arvoisa puhemies: katse tulevaisuuteen, katse nato-jäsenyyteen!