Puhe täysistunnossa 2.4.2020 (työttömyysturvalain väliaikainen muutos)

Arvoisa puhemies! Käsittelemme siis hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassalain väliaikaisesta muuttamisesta. Nämä ovat tietenkin tässä ajassa tärkeitä esityksiä.
Jos mietitään, niin tätä meidän koronasuota on tällä hetkellä eletty alle kuukausi, ja meillä on jo tällä hetkellä mahdollisesti 300 000 lomautettua henkilöä. Ja kuten tässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Vehviläinen toi näistä tilastotiedoista esiin, niin lomautettujen määrä on kasvanut yli 10 000:lla viimeisen vuorokaudenkin aikana.
Työttömyyskassan asioista totean vain lyhyesti, että sama huoli, minkä edustaja Multala toi tässä esiin. En lähde sitä puheenvuoroa toistamaan.
Vaikutukset ovat siis todella isoja, jos ajatellaan, että taloudellisista vaikutuksista esityksessä tuodaan esiin, että viime vuonna omavastuujaksoja oli ansioturvassa noin 129 000 ja lomautettuja näistä oli arviolta noin 40 000. Tätä esitystä kirjoitettaessa saatujen talousennusteiden ja työttömäksi kriisin myötä jo tulleiden sekä lomautusuhan alla olevien määrien perusteella voidaan karkeana arviona uusien ansioturvalle päätyvien lomautettujen määrästä pitää noin 200 000:ta henkilöä, ja mikäli lisäksi suoraan työttömäksi ilman lomautusta jäävien määrä ansioturvalle nousee 20 000 henkilöllä, voidaan omavastuukuukausien lukumääräksi ansioturvan puolella arvioida noin 263 000. Ne ovat todella isoja summia.
Se, että tällä viikolla astui voimaan myöskin laki, jossa määräaikaisen työntekijän pystyy nyt ensi kertaa Suomessa lomauttamaan, myöskin tietenkin tuo sitä painetta tänne puolelle. Tiedetään, että monet sellaiset, niin kausityöntekijät kuin muun muassa urheilupuolella seurat, valmentajat, pelaajat, ovat olleet määräaikaisissa työsuhteissa ja aikaisemmin heitä ei ole voinut ollenkaan lomauttaa. Mutta nyt kun tilanne on tämä, mikä on, niin lomautukset ovat myöskin siellä puolella päällä. Toivoisi, että pystyttäisiin myöskin sitä urheilu‑, liikunta- ja vapaaehtoistyön porukkaa, jossa ovat ennennäkemättömän nopeasti tulleet lomautukset päälle, tukemaan näillä hallituksen esityksillä. — Kiitos.
FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Puhe täysistunnossa 2.4.2020 (kausityöntekijöiden työskentelyä koskevan lain väliaikainen muutos)

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan hallituksen esityksessä esitetään ulkomaalaislain sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain väliaikaista muuttamista. Esityksellä vähennettäisiin talousvaikeuksia erityisesti maataloudessa ja puutarha-alalla, ja se on siinä mielessä tärkeä, että on erittäin merkittävää, että sopivan kausityövoiman saanti pystytään turvaamaan.
Tässä on näitä aloja lueteltu, mutta osittain tämä liittyy myöskin tähän komission tiedonantoon, ja komission tiedonannossa nämä tehtävät, jotka on määritelty välttämättömiksi tehtäviksi ja tarpeiksi, ovat muun muassa terveydenhuollon ammattilaiset, maatalousalan kausityöntekijät, kuljetushenkilöstö, elintärkeän tai muuten välttämättömän infrastruktuurin parissa työskentelevät henkilöt, elintarviketeollisuus sekä eri hoitotyöntekijät. Ajatellaan nopeasti, että kattava lista, mutta yksi kausityöntekijöitä paljon käyttävä ala Suomessa on erilaiset luonnontuoteyritykset. Eli puhutaan marjanpoimijoista ja kaikesta siitä, mitä tuolla meidän metsissämme on ja mitä myöskin elintarvikkeiksi jalostetaan. Me kaikki tiedämme, että suurimmaksi osaksi, lähes täysin niiden keruu on ollut kausityöntekijöiden varassa. Näitä ei tässä komission tiedonannossa ole, ja kun ei tähän hallituksen esitykseen ole voinut aikaisemmin tutustua, niin en nyt ainakaan nopeasti etsittynä löytänyt niitä myöskään täältä hallituksen esityksestä.
Omavaraisuus on näinä aikoina tärkeämpi kuin monen muun osalta vuosiin on ajateltukaan. Henkilökohtaisesti olen aina ajatellut, että se on tärkeää, mutta jos tiedetään, että EU:n tasollakin osa maista on jo ryhtynyt rajoittamaan elintarvikkeiden vientiä omien rajojensa ulkopuolelle, niin ymmärretään se, että on tärkeää, että me täällä Suomessa nostamme omavaraisuusastetta. Kysyisinkin siis ministeriltä: näettekö ja onko tämä niin, että tämä hallituksen esitys koskettaa myöskin tätä luonnontuotealaa, ja jos ei kosketa, niin onko TEM valmistautunut siihen, että asetuksella se säädetään sitä koskettamaan? Me tietenkin aloitamme hallintovaliokunnassa huomenna tähän liittyen kuulemiset, mutta tämä asia olisi hyvä olla aikaisemmin.
Tämä laki on nyt siis voimassa tämän vuoden loppuun, mutta tässä hallituksen esityksessä ei selkeästi tuoda esiin, että jos henkilö, jolla on nyt siis oleskelulupa, saa työluvan näille huoltovarmuusaloille vaikka nyt toukokuussa, niin saako hän sen vuoden loppuun vai saako hän sen vaikka vuodeksi tai puoleksitoista vuodeksi. Eli onko se työlupa voimassa näillä huoltovarmuusaloilla myös tämän lainsäädännön mahdollisen päättymisen jälkeen?
Näihin kahteen kysymykseen toivon ministerin vastausta. — Kiitos.

Puheenvuoro täysistunnossa 2.4.2020 (kunnan peruspalvelujen valtionosuudet)

Arvoisa puhemies! Meillä on tosiaan käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta. On tietenkin tärkeää, että hallitus nyt toimii ripeästi, ja siinä mielessä kiitän kuntaministeriä, että meillä jo tämä ensimmäinen paketti täällä on. Totta on tietenkin myöskin se, että vain noin reilu tunti puolitoista sitten olemme saaneet tämän hallituksen esityksen julkisesti. Itsekin toimin hallintovaliokunnassa, kuntavaliokunnassa, varapuheenjohtajana, ja tiesimme, että tämä on tulossa, mutta esitys on nyt vasta meidän käsissämme, ja käymme täällä jo tästä asiasta lähetekeskustelua.
Tässä tullaan siis korvaamaan kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron osalta tiettyjä kompensaatioita ja näitten maksujen lykkääntymisten vaikutusta ja myöskin sitten euroina sitä puolta. Mutta mitä muita toimia hallitus nyt suunnittelee? Aikaisemmin on ollut selvää se, että kehysriihessä tehtäisiin kunnille myöskin muita toimia, ja kun kuntaministeri ja valtiovarainministeri ovat täällä paikalla, niin kysyisin, että mitä toimia on.
Ja erikoissairaanhoidosta: Jokainen meistä, joka on kuntapäättäjä, tietää, että kunnat maksavat meidän erikoissairaanhoitomme kuluja kuntayhtymien kautta, ja nyt erikoissairaanhoidon kulut kasvavat myöskin niissä kuntayhtymissä, joissa ei ole varsinaisia tartuntatapauksia, koska kaikki varautuvat siihen, ja se on tietenkin tärkeää ja on totta, että sitä täytyy tehdä. Esimerkiksi Oulussa, jossa siis Oulun kaupunki on noin puolet sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon maksupuolesta, arvio oli nyt, että loppuvuoden osalta pelkästään Oulun kaupungin osuus nousee noin 50 miljoonaa euroa, eli sairaanhoitopiirin osalta se tarkoittaa noin 100:aa miljoonaa euroa kokonaisuudessaan. Tämä 50 miljoonaa euroa on yli puolitoista veroäyriä meidän kaupunkimme osalta plus sitten vielä se, että kaupunki on itse laskenut, että pelkästään kevään osalta erilaisten verotulojen vähennykset ovat melkein toiset 50 miljoonaa euroa, elikkä puhutaan yli kolmen veroäyrin vaikutuksesta pelkästään sinne veropuolelle. Jos otetaan vertailu, niin silloin kun Oulussa tuli tämä ict-työpaikkojen, noin 5 000 työpaikan, tippuminen nopeasti, lyhyessä aikataulussa meidän kaupungissamme, silloin yhteisöverot tippuivat vähän reilut neljä veroäyriä, elikkä tulopuolella on lähestulkoon yhtä suuresta asiasta kyse tämän vuoden osalta.
No sitten toiseen asiaan. Koulujen osalta ja etäopetuksen ja sen puolen osalta tarvitaan toimia, ja kunnat tietenkin niitä tällä hetkellä tekevät. Moni kunta on tällä viikolla esimerkiksi aloittanut erilaisten välipalapussien ja muiden jakelun, mikä on tosi tärkeätä. Lasten arjessa on nyt paljon vähemmän aikuisia ja vähemmän turvaverkkoja, ja riski siihen kasvaa koko ajan, että sitä lapsen tai nuoren hätää ei huomata eikä sitä nähdä. Sen takia myöskin kannan huolta lastensuojelun resursseista, koska se on muutenkin tässä vaiheessa vuotta niin, että huhti-toukokuussa tulee yleensä se kaikkein suurin aalto lastensuojelun puolelle. Meidän on pystyttävä panostamaan ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka ovat vastuullisia ja vaikuttavia ja perheille oikea-aikaisia. Kysyisinkin nyt oikeastaan molemmilta ministereiltä, kuntaministeriltä ja valtiovarainministeriltä: kun tiedetään, että me olemme tässä viime viikkoina käsitelleet ja tulemme seuraavina viikkoina käsittelemään sellaisia lakiesityksiä ja erilaisia toimenpiteitä, kuten muun muassa yrittäjän sosiaaliturva, jotka eivät ole meidän lainsäädännössämme aikaisemmin olleet, niin pystymmekö me tässä vaikeassa tilanteessa antamaan myöskin kunnille kannustimia siihen, että he pystyvät tekemään näitä vaikuttavia, ennaltaehkäiseviä panostuksia esimerkiksi lapsiin ja nuoriin? Niitten rahalliset määrät eivät tarvitse välttämättä olla edes suuria, mutta jos me annamme täältä salista sen viestin, että olisi esimerkiksi 10—20 miljoonaa euroa näissä kuntarahoissa sellaisiin toimiin, että kunnat oikeasti lähtisivät esimerkiksi pilotoimaan tiettyjä asioita. On vaikuttavia tuloksia viime kausilta siitä, että kun kotiapuun panostetaan, se näkyy lastensuojelussa, ja niin edelleen. Eli pystyisimmekö myöskin sitä kannustavuutta tuomaan täältä kautta kunnille? — Kiitos.

Puhe täysistunnossa 2.4.2020 (viivekoron väliaikainen muutos)

Arvoisa puhemies! Kuten valtiovarainministeri toi esiin, niin tässä koronasuossa ja siinä, että me pääsemme tästä yli ja yrityksille tulee sitä toivon näkymää, tarvitaan näitä ripeitä ja vaikuttavia toimia. Kiitos siitä, että hallitus on tämän esityksen nyt valmistellut, eli viivekorosta pystyttäisiin erilaisia alennuksia tekemään, laskettaisiin tämä viivästys- ja viitekorko 4 prosenttiin väliaikaisesti ja maksuerät tulisivat maksuun tosiaan kolmeksi kuukaudeksi ja maksuaika voisi olla jopa kaksi vuotta.
Ensinnäkin, arvoisa puhemies, toivon, kuten edustaja Essayah tuossa edellä, että valtiovarojen verojaosto miettisi vielä tätä 4 prosentin viivästys- ja viitekorkoa, koska tässä tilanteessa olisi mahdollista, että se olisi myöskin alhaisempi ajatellen juuri sitä, että 4 prosenttia on kuitenkin aika korkea. Tässä hallituksen esityksessä tuodaan esiin, että erittäin painavista, kuten luonnollisen henkilön kokonaistilanteeseen tai yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen liittyvistä kohtuussyistä tämä voisi olla myös koroton. Kun kyseessä on nyt lähetekeskustelu, niin tämä on nyt sitten evästys valtiovarojen verojaostolle, että katsotaan nämä erityisen painavat syyt, että ne ovat myöskin oikeasti sellaisia, että joku niitä pystyy myöskin jossain vaiheessa käyttämään.
Sitten vielä yksi asia, arvoisa puhemies, joka ei aivan suoraan liity tähän hallituksen esityksen 33 sisältöön, mutta sen nopeasti tässä vielä sanon, kun valtiovarainministeri on paikalla. Kaikki eivät nyt saa Finnveran lainoja, eivät saa myöskään Business Finlandin lainoja sen takia, että siellä on edelleen kriteerissä se, että jos oma pääoma on heikentynyt tai se on jopa negatiivinen. Liiketoiminnassa ne voivat olla sellaisia tilanteita, että on panostettu tuotekehitykseen, laitettu panostuksia siihen, että on saatu uusia työntekijöitä viime aikoina paljon, nähdään näkymä siitä, että yritys on kasvamassa, mutta oma pääoma on heikentynyt, tai jostain toimipisteestä, joka on ollut negatiivinen, on juuri tämän kuluneen vuoden aikana luovuttu. Jotkut myöskin turvautuvat tällä hetkellä näihin niin sanottuihin pikavippeihin, mutta kuluttajansuojalaki ei koske yrityslainoja. Nyt olisi tärkeää, että me pystyisimme kiireellisesti selvittämään, että tämä kuluttajansuojalaki, jossa siis eduskunta on tämän korkokaton 20 prosenttia säätänyt viime kaudella ja muut kulut ovat enintään 150 euroa, voitaisiin myöskin yrityspuolelle laajentaa. — Kiitos.

Puhe täysistunnossa 1.4.2020 (Ravitsemisliikkeiden aukiolon väliaikainen muuttaminen)

Arvoisa puhemies! On selvää, että näitä toimenpiteitä ja rajoituksia tarvitaan. Ravintola-alassa on kyse tuhansista yrityksistä ja kymmenistä tuhansista työntekijöistä, ja sosiaalista kanssakäymistä on rajoitettava suojellaksemme riskiryhmiä ja turvataksemme hoiva-, turva-, sote- ja muiden kriittisten alojen henkilökunnan ja tehohoitopaikkojen riittävyyden. Tarvitaan siis vaikuttavia ja vastuullisia, ripeitä toimia, joita myöskin eduskunta viime viikolla hyväksytyssä majoitus- ja ravitsemusalan lainsäädäntömuutoksen lausumaehdotuksissa hallitukselta peräänkuulutti. Kiitos työministerille, että on täällä paikalla kuuntelemassa, koska ainakin omalta osaltani muutamat terveiset tulevat suoraan yrittäjiltä, yrityskentältä.
Ensinnäkin haluaisin olla samaa mieltä kuin edustaja Suomela tässä aikaisemmin, että ei jää rahasta kiinni se, että yrityksiä autetaan tämän koronasuon läpi hakemaan sitä näkymää, että ne pitkospuut odottavat siellä. Mutta yrityksissä on hyvin erilaisia tilanteita, ja olen tänään saanut esimerkiksi kahdelta yrittäjältä tiedon, että sekä Business Finland että Finnvera ovat evänneet heidän rahoitushakemuksensa seuraavalla perusteella: ”Tilinpäätöstietojen perusteella yrityksenne oma pääoma on menetetty, ja sen vuoksi yritys tulkitaan niin kutsutuksi vaikeuksissa olevaksi yritykseksi. Emme voi myöntää rahoitusta ollenkaan yritykselle, jonka oma pääoma on menetetty.” Eli tämä liittyy tähän ajatukseen terveestä yrityksestä, joka on toisaalta ihan yhtä vaikea määritellä kuin se, kuka meistä ihmisistä on terve. Toinen kokee itsensä terveeksi, vaikka hänellä olisi vakavampikin sairaus, toinen kokee itsensä terveeksi vain silloin, kun hänellä ei ole mitään sairautta.
Terve yritys voi olla, kuten näissä palautteissa, mitä olen saanut, esimerkiksi ohjelmistoalan yritys, joka on viimeisen vuoden aikana laittanut tuotekehitykseen paljon rahaa, palkannut uusia ihmisiä ja jolla on näkymä. Yrityksessä on esimerkiksi ollut yli 10 prosentin kasvu viimeisen vuoden aikana, mutta oma pääoma on negatiivinen, elikkä ei ole mahdollisuutta siihen, että oman pääoman osuus olisi merkittävä tai että se olisi suurempi.
Sitten on toinen yritys, joka on palvelualan yritys ja jonka yksi liikepiste on ollut negatiivinen. He ovat viime vuonna päättäneet lopettaa tämän toimipisteen, josta ei ole tuottoa tullut. Ne toimipisteet, jotka edelleen ovat olemassa, toimivat tässä uudessakin tilanteessa, ja vaikka he eivät voi ravintolatoimintaa toteuttaa siellä paikan päällä, niin ulosmyynnillä ja uudelleen suuntautumisella he voisivat saada näkymän siitä, että voisi pitää ainakin osan työntekijöistä töissä, mutta rahoitusta ei tule. Kyseessä on ollut 30 000 euron hakemus. Kaikista näistä valtionkin takauksista on tullut negatiivinen päätös.
Arvoisa puhemies! Sitten ravintola-alan yrittäjältä toinen palaute, joka liittyy nimenomaan työntekijöiden palkkaamiseen, heidän työssä pysymiseensä tässä uudessakin tilanteessa ja tähän testaukseen. Eli toiminnassa olevien, ulosmyyntiä harjoittavien ruoka-ravintoloiden henkilökunta on tietenkin elintärkeä yrityksille, mutta kun toiminta vaatii myös selkeää perehdytystä, ei voi ottaa tuosta vain uusia työntekijöitä. Jos työntekijä ilmoittaa, että hänellä on vähäisiä sairauden oireita, on pakko hänet määrätä tällä hetkellä seitsemän päivän kotilepoon, koska tietenkään tällä hetkellä tätä työntekijää ei voi saada koronatesteihin. Se tarkoittaa siis sitä, että sairaspäivien osalta korvaajana on yritys, jonka omavastuu on 28 vuorokautta. Jos sen työntekijän saisi sinne koronatesteihin, niin hänelle tulisi suora karanteenimääräys ja silloin sairaslomapäivät siirtyisivät suoraan Kelan elikkä yhteiskunnan korvattaviksi.
Tällä ravintola-alan yrittäjällä, joka on nyt suuntautunut uudestaan ulosmyyntiin ja haluaa nähdä näkymää, on parasta aikaa neljä työntekijää tällaisessa yrittäjän henkilökohtaisesti määräämässä kotilevossa. Kaikkien oireet helpottavat muutaman päivän sisään, mutta kun ei voi riskeerata, että kyseessä olisi jotain vakavampaa, yrittäjä siis tällä hetkellä maksaa näille työntekijöilleen palkkaa kotiin, koska hän vastuullisena yrittäjänä sanoo, että te ette voi tulla töihin, ettei vain tulisi sellaista tilannetta, että työntekijä voisi sairastuttaa noutopisteestä vaikka asiakkaan tai toisen työntekijän tai niin edelleen.
Elikkä tähän täytyy nyt saada ehdottomasti muutos, että näitä testauksia voidaan ottaa enemmän myöskin ravintola-alalle, näille, joiden liiketoiminta suljetaan, tai jos ei niihin testauksiin yksinkertaisesti pystytä, niin sitten nämä yrittäjän määräämät kotilepopäivät tulevat Kelan korvauksen piiriin ja niistä sitten vastuullista toimintaa ja yrittäjää tuetaan sillä tavalla, että ne tulevat Kelan korvauksen piiriin välittömästi ja se toimiva yritys ei sitten kaadu tähän. — Kiitos.