Puhe ”Välähdyksiä tulevaisuuden kunnasta ”-tilaisuudesta 29.1.2019

Arvon kuntaministeri, puhujat

Hyvät tulevaisuuden kuntien rakentajat

Hyvä yleisö

 

”Organisaatiot eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita 

vaan siihen, että jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään. ”

Doz & Kosonen, 2008

 

On hyvä tuntea historiaa, jotta voi ymmärtää myös paremmin nykyisyyttä ja jopa suunnitella, ennustaa tulevaa. Tämä pätee moneen asiaan, on kyse ihmisen käyttäytymisestä kuin kuntakentän tulevaisuudesta.

On ilo tulevaisuuden kunta parlamanteraarisen työryhmän varapuheenjohtajana viitoittaa tietä tulevaisuuden kuntaan ja pohtia tässä meidän yhteisessä tuokiossa, millä avuilla pystymme sinne navigoimaan.

Toimin Hallintovaliokunnassa, joka on eduskunnan kuntavaliokunta sekä ennen kansanedustajuutta, kuusi vuotta olin Oulun kaupungin johdossa, ensin hallituksen puheenjohtajana kun rakensimme uutta Oulua, Suomen suurinta kuntayhdistymistä ja sitten uuden Oulun aloittaessa sen ensimmäisenä valtuuston puheenjohtajana.

 

Millainen on tulevaisuuden kunta?

Riippumatta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tarkasta aikataulusta, kuntakenttä on pitkään kaivannut ja tarvinnut leveämpiä hartioita sote-palveluiden järjestämiseen. Joten tulevaisuuden kunnassa painottuu nykyistä enemmän sivistys, hyvinvointi, elinvoima ja kuntademokratia. Kunnan tehtävät ovat siis muokkaantumassa vahvasta palveluiden järjestäjästä sivistyksen ja hyvinvoinnin edistäjäksi, elinvoiman moottoriksi ja kuntademokratian, niin suoran kuin edustuksellisen kuntademokratian edistäjäksi.

Maailmassa ja erityisesti teknologioissa sekä niiden hyödyntämisen kautta joka taholla on meneillään isoja ja liiankin monimutkaisia muutoksia. Mikään muu ei ole niin varmaa kuin muutos. Monenlaiset muutosvoimat vaikuttavat kuntiin ja sitä kautta kunnalliseen päätöksentekoon ja itsehallintoa. Kuntien on kyettävä ennakoimaan ja ottamaan huomioon toimintaympäristönsä, uudistamaan toimintatapojaan ja hakemaan kestäviä ratkaisuja.

Kuntapolitiikkaa koskevat hallituskausittaiset uudistukset yhdistettynä isoihin toimintaympäristö muutoksiin ovat aiheuttaneet, näin ainakin parlamentaarisessa työryhmässä olemme aistineet, kuntakentässä muutosväsymystä. Ja mitä se on tarkoittanut? Muutosväsymys on voinut osaltaan myös vaikuttaa siihen, että tuottavuus ei ole kehittynyt toivotusri, odotetusti. Muutosväsymys on vaikuttanut myös kasvun potentiaaliin, toisilla alueilla kielteisesti ja toisilla alueilla myönteisesti.

Muutoksen keskellä ja myllerryksessä jokaisen kunnan elinvoima, hyvinvointi ja demokratian vahvuus löytyy niistä asioista, joihin kuntalaiset pystyvät itse vaikuttamaan. Kunnassa toimivat yrittäjät, kunnan asukkaat, elämäntilanteesta huolimatta, mökkiläiset, lomailijat pystyvät itse vaikuttamaan. Samalla olennaista ja tärkeää ,on myös se, että tieto pääsee sinne, missä ihmiset voivat vaikuttaa asioiden etenemiseen sekä sinne, päätöksiä ja tulevaisuuden linjauksia tehdään.

Samalla kun siirrymme digitaalisiin palveluihin on mainio mahdollisuus toteuttaa iso toimintatapojen muutos. Eli miten siirrämme ajattelun ja toiminnan pois hallinnon näkökulmasta kuntalaislähtöisyyteen eli asiakas-, toimija- ja yrittäjälähtöisyyteen, esteettömästi. On kyse sitten kaavoituksesta, rakennusluvan tai päivähoitopaikan hausta. Kaikki nämä voidaan toteuttaa asiakaslähtöisesti jos on tahtoa ja halua.

Kuten ministeri toi esiin avauspuheessaa, Demokratia on maamme tärkein kivijalka. Tulevaisuudessa edustuksellista demokratiaa on vahvistettava joka tasolla, limittäin ja yhtä useammin. Enää ei riitä se, että äänestysprosentti on neljän vuoden välein riittävän korkea. Suoraa demokratiaa tukemalla ja suoran demokratian keinoja käyttäen voidaan vahvistaa myös edustuksellista demokratiaa, nostaa jopa äänestysprosenttia.

Se, miten hyvin kunnassa mahdollistetaan asukkaiden, kaupunginosaryhmien, vapaaehtoisten ja järjestöjen toiminta sekä erilaisten tapahtumien toteutus, vaikuttaa siihen, vahvistuuko vai heikentyykö kuntademokratia. Tämä yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa muokkaa väistämättä myös luottamushenkilön roolia ja tapaa toimia sekä tehtäväkenttää.

Voimassa oleva kuntalaki on mahdollistava laki, jonka pohjalta eri kunnissa voi olla käytössä eri malleja, kuitenkaan unohtamatta palvelujen yhdenvertaisuutta. Kuntakentän parhaat mallit ja valtakunnalliset hyvät käytännöt tulisi tunnistaa ja hyödyntää. Kuntaliitto tekee hyvää työtä parhaiden käytänteiden levittämisessä. Se, että otetaanko niitä käyttöön riittävän ripeästi ja kokeiluluontoisesti on täysin kiinni kunnan luottamushenkilöistä, työntekijöistä ja johdosta.

Kuntastrategia auttaa kuntaa navigoimaan muuttuvassa toimintaympäristössä kohti kestäviä valintoja ja yhteistyötä, menestystä sekä kuntalaisten hyvää elämää. (Oulu 2025-kaupunkistrategia esimerkkinä osallistavasta ja yhteisöllisestä kuntastrategian teosta. Esim.tavoitteena Oulu on Suomen paras paikka opiskella 2025 ja mitä sen toteutumiseen on tehty)

Kuntapäättäjien merkitys ei vähene, vaan kunnallisella päätöksenteolla on jatkossakin suuri merkitys alueen kehitykseen ja asukkaiden hyvinvointiin. Valtuutetut ovat jatkossakin paljosta vastuussa. Nyt ja Tulevaisuudessakin kaikki tapahtuu jossain paikassa ja yhteisössä, jossain kunnassa. Ihmiset elävät, asuvat, yrittävät, opiskelevat tai harrastavat, tekevät töitä jossain kunnossa. Kunta, on se sitten iso tai pieni kunhan se on ratkaisuja etsivä ja yhteisöllinen,on edelleen koti kaikelle ja meille kaikille.

 

Millainen on sitten valtuutetun rooli nykyisessä tai tulevaisuuden kunnassa?

Kirjoitimme kollega Hanna Sarkkisen, joka myös toimii parlamentaarisessa työryhmässä, valtuustokauden alussa Valtuutetun käsikirjaan tulevaisuuden valtuutetusta. Eli se, miten hyvin kunta mahdollistaa asukkaiden, kaupunginosaryhmien, vapaaehtoisten ja järjestöjen toimintaa sekä monenlaisten tapahtumien toteutusta vaikuttaa siihen, vahvistuuko kuntademokratia. Tämä yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa muokkaa väistämättä myös luottamushenkilön roolia ja tapaa toimia sekä tehtäväkenttää.

Tulevaisuuden kunnanvaltuutetun perustehtävä on tehdä päätöksiä sekä ohjata kunnan taloutta ja toimintaa. Perinteisen päätöksentekoroolin lisäksi luottamushenkilöillä on erilaisia päällekkäisiä ja limittäisiä rooleja, ja eri valtuutetuilla on erilaisia tapoja toimia. Osa valtuutetuista tulee toimimaan demokratian vahvistajana eli yhteisön viestijänä ja verkostojen vetäjänä, osa kunnan uudistajana ja ideoijana, jotkut kehittäjinä ja markkinoijina ja toiset kumppanuuksien luojina ja yhteistyön rakentajina. Osa toimii toisiaan tukevissa ja täydentävissä rooleissa tulevaisuuden rakentajana. Osa valtuutetuista ja päätöksentekijöistä on parhaimmillaan jo toiminut samanaikaisesti monessa edellä luetellussa roolissa.

Kaikki suuri on seurausta jostain pienestä. Asioita tehdään, suunnitellaan ja rakennetaan, hyvät asiat eivät tapahdu ihan tuosta vaan, ellei joku ole ajatellut ja toiminut. Esikoululaisen tyttäreni teki muutama viikko sitten hätkähdyttävän ajankohtaisen huomion. Olimme lähdössä aamulla pulkalla esikouluun. Yöllä oli satanut lunta, vaikka kuinka paljon. Tyttö kysyi olenko ajatellut miten NIIN pienestä? Miten NIIN pienestä kuin lumihiutale voi tulla jotain näin suurta? Ja näytti lumimäärää ympärillään. Kovin paljoa en ollut ajatellut mutta sain kuitenkin vastatuksia, että kaikki suuri syntyy ja kasvaa ihan pienestä. Joet, meri, rakennukset, sinä ja minä.

KIITOS vielä ministeri Vehviläiselle, työryhmille ja valmistelijoille tästä yhteisestä työstä. Toivotan omasta puolesta Hyvää ja yhteisöllistä Välähdyksiä tulevaisuuden kunnasta – iltapäivää. Loppuun oma kiteytys, miksi tulevaisuus inspiroi itseäni? ”Tulevaisuus kiinnostaa minua, koska eino viettää loppuelämäni siellä”

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Suullinen kyselytuntikysymys turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksista sekä ministerin vastaus

Täysistunto Torstai 17.1.2019
Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksista
Mari-Leena Talvitie kok
Arvoisa puhemies! Olemme tällä kaudella edistäneet turvapaikkapolitiikkaa, joka takaa inhimillisen ja humaanin kohtelun ja on samalla riittävän tiukka ja jämäkkä. Vuonna 2018 uusia turvapaikkahakemuksia jätettiin noin 2 400, ja määrä on sama kuin muissa Pohjoismaissa. Kuitenkin uusintahakemuksia jätettiin lähes yhtä paljon, noin 2 000.
Useat hakijat ovat jättäneet monia uusintahakemuksia peräkkäin, ja kansalaisia ihmetyttää, miksi uusintahakemuksia tulee niin paljon. Turvapaikkajärjestelmä ei toimi, jos lainvoimaisen kielteisen päätöksen saanut ei poistu maasta eikä häntä voida poistaa maasta. Nyt järjestelmää käytetään jopa lainvoimaisen päätöksen välttelyyn, viivästyttämiseen.
Tähän liittyvä laki eli uusintahakemuksen väärinkäyttöä rajaava lakimuutos on jo eduskunnassa. Se on yksi merkittävä lainmuutos, jolla voisimme tehostaa ja kohdentaa viranomaisresurssien käyttöä. Lakimuutoksella voitaisiin estää [Puhemies koputtaa] uusintahakemusten väärinkäyttöä ja viivästymistarkoituksella [Puhemies koputtaa] tehdyt uusintahakemukset eivät estäisi palautusta. Olisi melkein [Puhemies koputtaa] paikallaan kysyä [Puhemies koputtaa] muilta eduskuntaryhmiltä, miksi tämä tärkeä esitys ei edennyt [Puhemies koputtaa] eduskuntaryhmien yhteislausumassa.
Sisäministeri Kai Mykkänen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Oleellisinta on se, että lakiesitys käsitellään asianmukaisesti, ja toivottavasti päädytään siihen, että pystymme estämään tilanteen, jossa oikeustajua koetellaan viivytystarkoituksessa väärin käyttäen uusintahakemusten mahdollisuutta.
On selvää, että joissakin tapauksissa ensimmäinen käsittelykierros ei ole hakijasta riippumattomista syistä ottanut huomioon kaikkea vainon kohteeksi tulemisen seikkoja, ja tällöin uusintahakemuksen pitää olla mahdollinen. Mutta on aivan totta, että tällä hetkellä jopa palautusvaiheessa lentokentällä jätetään hakemuksia tietäen tietysti, että se johtaa käsittelyyn, palautuksen peruuntumiseen. [Puhemies koputtaa] Meillä on päivystysmenettely pystytetty, jolla pystytään teknisesti tämä estämään, mutta tämä laki olisi äärimmäisen tärkeä nyt, kun meillä on tilanne, jossa näitä lainvoimaisia päätöksiä tulee tänä vuonna paljon, ja oikeustajua todella koetellaan, jos viivytystarkoituksessa [Puhemies koputtaa] kolmannen, neljännen, viidennen hakemuksen kanssa sitten jäädään maahan.
Lakiesitys on tehty niin, että se on [Puhemies koputtaa] kohtuullinen mutta [Puhemies koputtaa] puuttuisi tähän ongelmaan, [Puhemies koputtaa] ja toivon, että eduskunta asian [Puhemies koputtaa] käsittelee.
Kysymyksen käsittely päättyi.

Vaasan kokoomus ry 100 vuotta 14.12.2018

Hyvät Vaasan kokoomuksen nykyinen ja entiset puheenjohtajat

nykyinen ja entiset hallitus, kaikki jäsenet ja toimijat, yhteistyökumppanit
hyvät kokoomuslaiset, juhlaväki

Omasta ja Kansallisen kokoomuksen puolesta on ilo ja kunnia onnitella yhtä Kansallisen kokoomuksen pitkäikäisintä yhdistystä – 100vuotiasta, juhlivaa Vaasan kokoomusta ja sen toimijoita, jäseniä.

Kokoomuksen aate on laaja-alainen, ja sen piiriin mahtuu monia erilaisia arvojen painotuksia. Puolueemme ei ole rakentunut yhden asian liikkeeksi vaan nimensä mukaisesti kokoaa laajasti erilaisia ja –taustaisia kansalaisia.

Kokoomus on Suomen vanhimman poliittisen liikkeen, Suomalaisen puolueen perinnön suora jatkaja. Suomen itsenäisyyden aamunkoitossa perustettu Kansallinen Kokoomuspuolue tunnetaan yhteiskuntaa uudistavana voimana. Kokoomus otti tuolloin 100 vuotta sitten tehtäväkseen tuoda yhteen eri kansanosat rakentamaan yhteistä isänmaata. Edelleenkin Kokoomus on perustavimmalta olemukseltaan yhteiskuntaa rakentava ja uudistava, erilaisia ihmisiä ja ihmisryhmiä yhteen kokoava arvopohjainen poliittinen liike. Ensimmäisen toimintavuosisadan päättyessä ja uuden vuosisadan alkaessa mitataan niin Vaasan kokoomuksessa kuin kansallisessa kokoomuksessa, kykenemmekö historiaa tuntien ja arvostaen uudistumaan ja katsomaan vahvasti tulevaisuuteen? Vai jatkammeko ikään kuin samalla vuosisadalla.

Kokoomuksen politiikan johtavina periaatteina ovat puolueen perustamisesta saakka ollut edistää sovinnollista kansalaishenkeä, mahdollistaa sosiaalista nousua ja tarjota koulusivistystä kaikille sekä kunnioittaa työt ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kaiken perustana on luja oikeusvaltio ja ihmisten luottamusta nauttiva puolueeton järjestysvalta. Kokoomus on aina ymmärtänyt, että Suomen on oltava sosiaalisesti oikeudenmukainen ja toimeliaisuudesta palkitseva, eli kannustava yhteiskunta. Jokaisen on voitava tuntea se omakseen.

Kokoomuksen aate on perinteisesti ollut yhdistelmä ihmislähtöisyyttä ja yksilön vapautta korostavia arvoja, perinteiden kunnioitusta ja vastuun kantamista niin avun tarpeessa olevista kuin ympäristöstä. Eri aikoina eri suuntausten keskinäinen tasapaino on vaihdellut.

Vahvuus on aatteeltaan ja arvomaailmaltaan yhtenäisessä puolueyhteisössä, jossa eri asioista voidaan keskustella ja puhua moniäänisesti ja silti vahvuutemme ja toimintakykymme mitataan siitä, miten kykenemme toimimaan joukkueena.

 

Arvoisa juhlaväki,

Entä mitä tulevaisuudessa on Vaasa ja Vaasan Kokoomus, näin ulkopuolisin silmin vaikkakin tunneside Vaasan on säilynyt. Vaasa on syntymäkaupunkini, eli asuimme kaupungissa ensimmäiset elinvuoteni, mm. Mussorintiellä. (Laihia) Lapsuudessa Vaasa oli pelipaikkakunta, eli suurin ikäluokkamme jalkapallopeleistä pelattiin Vaasassa tai tällä seudulla.  Sen jälkeen Vaasa on ollut kummikaupunkini, sillä omat kummini, lapseni kummit ja meidän 7 vuotias kummityttömme asuvat Vaasassa.

Vaasa tunnetaan valtakunnallisesti ja tiedetään myös kansainvälisesti pitkästä ja monipuolisesta energia- ja ympäristöosaamisesta. Vaasassa on kehitetty ja innovoitu energia-alan osaamista sekä alan yrityksiä jo silloin, kun ilmasto – ja energia-asiat olivat valtapolitiikassa marginaalissa eivätkä keskiössä, kuten näinä päivinä. Itse havahduin siihen jo opiskeluaikana, kun opiskelin ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi Oulun yliopistossa, vaasalaiset yritykset rekrytoivat Oulussa ja moni silloisista opiskelukavereista tuli Vaasaan kesätöihin tai tekemään diplomityötä. (Olisin niin tehnyt varmasti itsekin, ellei olisi ollut jo kesätyö- ja diplomityöpaikka Altian Koskenkorvan tehtaalla. ) Uskon, että muut kollegat ovat viimeistään tällä kaudella havahtuneet asiaan, sillä teidän oma edustajanne, kollega Susanna Koski on pitänyt näitä asioita aktiivisesti esillä eduskunnassa.

Vaasalle energia- ja ympäristöala luo hyvän ja vankan pohjan ponnistaa vielä selkeämmin tulevaisuuteen, ja kääntää koko alueen katseet eteenpäin. Valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti Vaasa, rannikkoseutu ja alan yritykset voivat toimia edelläkävijänä. Kannustan asettamaan tässä asiassa rohkeita, innovatiivisia ja kestäviä tavoitteita. Nimenomaan kestäviä niin, että toimet ovat sekä ympäristöystävällisesti ja taloudellisesti kuin myös sosiaalisesti tasapainossa. Vaasan asemasta energia-asioissa kertoo myös se, että Vaasa isännöi ensi vuonna kansainvälistä energia-alan tapahtumaa EnergyWeek:ä.

Saimme näistä asioista infoa myös silloin, kun olimme Kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa Vaasassa – josta tässä yhteydessä lausun vielä puolueen ja ministeriryhmän puolesta sekä ryhmän jäsenenä kiitoksen toimineista järjestelyistä ja oheistapahtumista.

Vaasassa, rannikolla ja laajemmin Pohjanmaalla on tämän kauden työllisyystavoitteet saavutettu jo paljon aiemmin kuin muualla Suomessa. Meidän ei olisi tarvinnut tällä kaudella tehdä niin mittavia säästötoimenpiteitä, jos työllisyys olisi noussut muualla Suomessa yhtä vahvasti kuin Pohjanmaan maakunnissa. Tämä on kuitenkin tarkoittanut Vaasassa kuten muutamissa muillakin alueilla todellista osaajapulaa, johon maan hallituskin on tarttunut monin eri keinoin.

(Viime vuonna pidin juhlapuheen Vaasan partiotyttöjen 100v-juhlaan, pohjanmaan partiolaisena ja eduskunnan partioparlamentaarikkojen puheenjohtajana. Pohjanmaan partiolaiset ovat esimerkki laajasta alueellisesta kumppanuudesta ja piiristä, kun siihen kuuluu kaikkien pohjanmaan maakuntien partiolaiset. )

Jokainen voi kilpailla itsensä ja toinen toisensa lähes näännyksiin. Tulevaisuudessa menestyy ne ja he, jotka kykenevät rakentamaan luottamusta ja solmimaan kumppanuuksia, vaikka pahimman kilpakumppaninsa kanssa. Yksilökeskeinen maailmankuva on korostumassa liikaa ja sitä tukee

Kokoomus haluaa kehittää Suomea vapaaseen, länsimaiseen yhteiskuntajärjestykseen perustuvana avoimena yhteiskuntana, jossa yksilönvapaus ja ihmisoikeudet on turvattu. Kokoomus ja sen aate ovat osa demokraattisten maiden keskustaoikeistolaisten puolueiden muodostamaa yhteisöä. Se jakaa samat yhteiset vapauden ja demokratian arvot ja haluaa niiden pohjalta tehdä työtä ihmisten, yhteiskuntien ja ympäristön hyväksi.

Nykyhetkessä tehtävät valinnat määrittävät tulevaisuutta vuosiksi tai vuosikymmeniksi eteenpäin. Erityisesti ympäristön kuormittamisen vähentämiseksi on tehtävä jatkuvaa työtä, joka alkaa jokaisen arkisista valinnoista. Päätöksenteossa paikallistasolta valtakunnalliselle, eurooppalaiselle ja kansainväliselle tasolle saakka on tehtävä johdonmukaisesti valintoja, jotka turvaavat ja edistävät ympäristön puhtautta ja luonnon monimuotoisuutta, lajien säilymistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tämän vastuun kantaminen on se mitta, jolla tekojemme arvo kaikkein eniten määräytyy tulevien sukupolvien silmissä.

Kokoomus uskoo ihmiseen itsestään ja toisistaan huolehtimaan kykenevänä yksilönä, jota ensisijaisesti ohjaavat oma eettinen pohdinta ja tahto tehdä hyvää. Yksilö tarvitsee ympärilleen toimivan ja hyvinvoivan yhteisön, johon voi kuulua, tarvittaessa tukeutua ja jonka hyväksi itse antaa oman merkityksellisen panoksensa.

Ihminen osana luonnollisia lähiyhteisöjään toimii vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja pyrkii sovittamaan omat tavoitteensa yhteen toisten ihmisten tavoitteiden kanssa. Tämän toteuttamiseen länsimainen yhteiskuntamalli tarjoaa parhaat historian saatossa kehittyneet puitteet. Niistä tärkeimmät ovat oikeusvaltio, demokratia ja markkinatalous sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Kokoomus on aatteessaan ja kaikessa politiikassaan sitoutunut länsimaisten arvojen ylläpitoon ja edistämiseen.

Vapaassa yhteiskunnassa jokaisella on oltava mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä suuntaan ja oppia koko elämänsä ajan. Poliittisen järjestelmän on poistettava esteitä ihmisten omakohtaiselta toimeliaisuudelta ja itsensä toteuttamiselta. Mielekkään elämän sisällön ja sopivimmat tavat sen saavuttamiseen määrittelee ensisijaisesti jokainen yksilö itse omista lähtökohdistaan ja arvoistaan käsin.

Vapauden ydintä on täysivaltaisen yksilön itsemääräämisoikeus itseään koskevissa asioissa sukupuoleen, ikään, katsomukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, syntyperään, yhteiskunnalliseen asemaan tai muuhun taustaan katsomatta. Itsemääräämisoikeus ja fyysisen koskemattomuuden loukkaamattomuus ovat erottamaton osa ihmiselämän arvokkuutta, joka kuuluu jokaiselle syntymästä elämän viimeiseen päivään.

Ihmisen on saatava aina elää ilman pelkoa, vapaana väkivallasta. Vakaan ja luotettavan julkisen vallan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu turvallisuuden takaaminen jokaiselle. Sen on suojattava yksilöä pahanteon ja mielivallan sekä rasismin, seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan tai muun syrjinnän kohteeksi joutumiselta. Viranomaisilla on kaikissa oloissa oltava edellytykset toteuttaa tehtäväänsä ihmisiä kohtaavien uhkien torjumiseksi.

Vapauteen kuuluu erottamattomana osana vastuu. Se tarkoittaa, että kun ihminen toteuttaa vapauttaan, hän ottaa vastatakseen samalla valintojensa seuraukset, sekä kielteiset että myönteiset. Hyvä ja reilu yhteiskunta kannustaa vastuulliseen toimintaan ja palkitsee siitä.

Sivistyneessä yhteiskunnassa heikoimpia autetaan. Yhteiskunnan on tuettava ja vahvistettava ihmisten kykyä kantaa vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Samalla on varmistettava, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja sosiaaliturva takaavat ihmisarvoisen elämän perusedellytykset. Oikeudenmukaisuuteen kuuluu, että ahkeruus ja järkevät valinnat tuovat menestystä tekijälleen. Siihen kuuluu myös, että vaikeuksiin joutunutta autetaan nousemaan jaloilleen.

Jokaisella tulee olla perhetaustastaan tai asuinpaikastaan riippumatta mahdollisuus oppia, kouluttautua, rakentaa oma polkunsa ja löytää vahvuutensa. Kenenkään tausta ei saa määrätä, mitä hänestä voi tulla. Mahdollisuuksien tasa-arvoa on, että Suomessa jokainen voi sivistää ja kehittää itseään, pärjätä ja edetä elämässä ja tavoitella onnellisuutta.

 

Juhlapuhe: Vaasan Partiotytöt 100 vuotta

Vaasan Partiotytöt 100v.
Lauantai 11.11.2017 klo 14.00 Fanny-talolla

Mari-Leena Talvitie, kansanedustaja
Partioparlamentaarikkojen pj.
Ilkan partiolaiset, Pohjolan Pirteät

 

Hyvät Vaasan Partiotyttöjen lippukunnanjohtaja, hallitus ja nykyiset toimijat Hyvät aiemmat lippukunnanjohtajat ja hallitukset, hyvät VPTläiset

Kummityttö Veera sekä muut tulevat VPTläiset

Hyvä juhlayleisö

On ilo ja kunnia olla tänään täällä syntymäkaupungissani teidän kanssanne juhlimassa Vaasan Partiotyttöjä, satavuotiasta lippukuntaa. Omasta puolestani kiitän VPTtä ja erityisesti sihteeri Piia Hannukselaa tästä mieluisasta kutsusta!

Ken tuntee historian, voi ymmärtää nykyisyyttä ja ennustaa tulevaisuutta – on joku tiivistänyt.

Kun saamme olla lippukunnan satavuotisjuhlassa, on hyvä katsahtaa lyhyesti historiaan. Milloin partioliike on alkanut Suomessa ja Vaasassa? Englannissa partioleireistä vuonna 1907 alkanut partiotoiminta levisi vuonna 1910 Suomeen, usealle paikkakunnalle. Jo seuraavana vuonna partioliike kiellettiin, koska Suomi, joka ei ollut vielä silloin itsenäinen, eli niin kutsuttua toista sortokautta. Sen johdosta partiotoimintaa oli jatkettava salassa.

Kun vuonna 1917 ilmapiiri muuttui vapaammaksi, alkoi partiotoiminta näkymään ja niin partiokokoukset kuin leiritoimintaa levisivät. Toukokuussa 1917 pidettiin ensimmäiset yhteiset partiopäivät ja suuri partiojuhla. VPT:n historiikin mukaan on hyvin todennäköistä, että Vaasan Partiotyttöjen perustaja, voimistelunopettaja Sofia Kandelberg oli tuolloin Partiopäivillä mukana. Vaasan Partiotytöt on siis yksin Suomen vanhimmista lippukunnista.

Nykyään partio on maailman ja samaten Suomen suurin nuorisoliike. Partiolaisia on yli 40 miljoonaa yli 200 maassa. Suomessa partiotoiminnassa on yli 65 000 jäsentä, noin 700 lippukunnassa joista ruotsinkielisiä on 60. Viikoittain noin 5000 partioryhmää kokoontuu ympäri maata.

Mikä on partion tavoitteena? Partion tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua jokaisen yksilölliset ominaispiirteensä huomioiden. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen.

Partion tavoitteet ja päämäärät pyritään saavuttamaan monipuolisen tekemisen kautta. Kaiken ytimessä on yhdessä tekeminen. Partiota monipuolisempaa harrastusta saa hakea.

 

Hyvä juhlayleisö

Mitä partio opettaa ja mitä se on ainakin itselle antanut? Ajattelin jakaa kanssanne muutaman kokemuksen ja muiston partiotaipaleelta.

Aloitin partiotoiminnan 30 vuotta sitten, syksyllä -87 tamperelaisessa lippukunnassa, Messukylän metsätytöissä. Laumailtaan menin ensin isosiskoni Sanna-Liisin mukana. Muistan vieläkin elävästi ensimmäisen viikonloppuleirin, jonne en olisi välttämättä uskaltanut ilman isosiskoani.

Muutettuamme jo seuraavana vuonna takaisin lakeuksille, Ilmajoelle, jatkoin partiotoimintaa Ilkan Partiolaisissa. Siellä vartion kautta VJ-kurssille ja lauman- sekä vartionjohtajaksi sekä lippukunnan rahastonhoitajaksi. Suunnitellessa 13 vuotiaana lauma- ja vartioiltoja, oppi paljon vastuusta, suunnitelmallisuutta ja yhteisestä tekemisestä. Niillä opeilla oli helppo toimia niin oppilaskunnassa kuin tukioppilaana. Myöhemmin monet partiossa opitut opit ovat olleet hyödyllisiä myös kaupunginvaltuustossa, vaikuttajana ja jopa eduskunnassa.

Lukion jälkeen muutin Ouluun opiskelemaan. Vaikken enää toiminut lippukunnan rahastonhoitajana, tein opiskeluaikana Ilkan Partiolaisten tiliviennit ja tilinpäätökset – samaten kuin kiltamme tilinpäätökset. Se oli pieni, mutta samalla iso apu kotilippukunnan toimintaan. Se oli myös osoitus siitä, että kun tehtäviä pystytään jakamaan mahdollisimman monelle, ne tulee hoidetuksi mutta kenelläkään ei ole liian isoa taakkaa. Tämä on partiossa, joka on joka hetki vapaaehtoistoimintaa, haastellinen ja mietittävä asia. Miten lippukuntaan löytyy ja miten lippukunta pystyy kasvattamaan toimintaansa monia, eri asioiden osaajia jotka pystyvät jokainen kantamaan kortensa yhteiseen kekoon – koska kaikilla on sama tavoite. Toimiva, monipuolinen ja mukava lippukunta.

Oulussa asuessa en ensin pystynyt opiskeluista ja opiskelijapolitiikasta sitoutumaan oman lauman- tai vartionjohtamiseen. Olin silloin tällöin Pohjolan Pirteissä apujohtajana eli jos joku oli sairaana tai ei jostain syystä päässyt, lupauduin paikkamaan. Parina syksynä kuitenkin huomasin toisen etelä-pohjalaistaustaisen ohjaajan, Väkiparran Hennan kanssa lupautuneeni laumanjohtajaksi, koko kaudeksi. Laumanjohtajuus, kaikessa touhussaan ja säännöllisyydessä on yksi partiotoiminnan tärkein vaihe.

Mitä partioajalta on päällimmäisenä mielessä? Monet uskomattomat kokemukset, yhdessä tekemisine – niin iloine kuin koettelumuksine, palvelualttius sekä tietenkin ihmiset, toiset partiolaiset sekä ystävät.

Suhtautumiseni luontoon ja luonnon tasapainoon on ollut aina luontevaa ja iso osa eämääni – kiitos partion. Partio vaikutti myös opiskelualaan, eli halusin opiskelemaan ympäristötekniikkaa. Sitä kautta se on vaikuttanut myös politiikkaan – suhtautumiseni niin ekologisiin, sosiaalisiin kuin taloudellisiin asioihin on tasapainossa, kiitos partiotaustan.

Kokemuksista päällimmäisinä on ne koettelemusten jälkeiset onnistumiset, kun riukuvessojen kaivuupuuhista vihdoin tuli valmista, lippukuntaleirillä leiriläiset tykkäävät ruuasta, haikilla eksymisen jälkeen löytää vartionsa kanssa seuraavalle rastille, ison suurleirien rakentaminen valmistui ajallaan, vaikka Taruksella ensimmäisten päivien jatkuva sade valtasi savumme, joten se jouduttiin evakuoimaan jo avajaisten jälkeen uuteen paikkaan. Ja monetmonetmonetmuut.

Kaikista on selvitty ja jokainen on osaltaan antanut aimoannoksen kestävyyttä ja rauhallisuutta, kykyä laske kymmeneen, toisaalta periksiantamattomuutta ja taistelutahtoa – ja jälleen kerran sitä yhteistä tekemisen meininkiä, joukkuehenkeä. Hyvät kuulijat, voin sanoa että näille on käyttöä, niin viisi- ja seitsemänvuotiaiden tyttöjen äitinä kuin kansanedustajana. Lähes päivittäin.

Partion kautta saa tutustua moneen uuteen ihmiseen, joihin ei olisi tutustuisi yhtä hyvin missään muualla kuin partiossa. Onko teillä kenties täällä juhlissakin sellaisia ystäviä, joihin olette nimenomaan tutustuneet partion kautta? Tai juhlassa on paikalla joku, joista voi tulla tulevan vuoden aikana uusi ystävä. Partioihanne ystävyyttä yli rajojen – on yksi kantava voima niin partiossa mutta se antaa voimaa arjen myrskyissä, koulun ja opiskelujen myllerryksessä kuin työelämän. Haastajiin meidät jokaisen tämän päivän aikana, juhlan jälkeen puhumaan ja tutustumaan ainakin yhteen ihmiseen, jonka kanssa et ole aiemmin puhunut.

Viime vuosina olen saanut jatkaa partiotoimintaani eduskunnan Partioparlamentaarikoissa, jossa toimin puheenjohtajana. Partioparlamentaarikot koostuvat partiotaustaisista ja partiotoiminnasta kiinnostuneista kansanedustajista, eduskunta-avustajista sekä henkilökunnan edustajista. Toimintaamme kuuluu leiri- ja partioaiheiset vierailut sekä syksyiset Nokipannukahvit ja tehtävämme on edistää partion ja yhteiskunnan vuoropuhelua. Ideoimme yhdessä SPn kanssa Y-trainee ohjelman, jonka viime ja tänä vuonna järjestimme ensimmäistä kertaa. Siinä 25 partiolaista ympäri Suomen, iältään 15-29-vuotiasta pääsivät Y-trainee ohjelmaan jossa he pääsivät tutustumaan niin eduskuntaan kuin ministeriöihin ja tapasivat yhteiskunnallisia vaikuttajia ja toimijoita sekä oppivat viestinnästä ja vaikuttamista. oli useita yhteisiä viikonloppuja sekä toiminta niin Roihulla kuin Suomi Areenassa. Toivonkin, että Vaasan Partiotytöistä joku kiinnostuisi seuraavasta Y-trainee kurssista, jonka haku aukeaa lähiaikoina.

Partio elää kasvunpolulla. Partioon liittyi viime vuonna noin 13 400 uutta jäsentä. Jäsenistä 54 % on tyttöjä, 46% poikia. Suurin osa yli 20% jäsenistä on sudenpentuja, eli 7–9-vuotiaita partiolaisia. (Ketkä teistä muuten ovat 7, 8, tai 9-vuotiaita?) Koska kasvu on ollut voimakasta, tämä antaa miettimisen aihetta niin lippukunnille kuin koko partioliikkeelle.

Meidän on syytä panosta johtajien mutta erityisesti laumanjohtajien toimintaan ja siihen, miten saisimme mahdollisimman monta nuorta ja aikuista kiinnostumaan tästä partiotoiminnan yhdestä tärkeimmästä tehtävästä. Toiminnasta, jonka kautta voi tarjota partiopolun uusille, aloittaville partiolaisille. Olisiko lippukuntien syytä varautua laumanjohtajien sijaisjärjestelyihin? Nuorille johtajilla esimerkiksi tenttiviikkojen tai aikuisten johtajien osalta työreissujen vuoksi?

Kysynkin nyt, kuka teistä toimii tai on joskus toiminut Vaasan partiotytöissä laumanjohtajana? Pyydän nostamaan käden ylös ja me kaikki huudamme teille perinteisen partiohuudon: AIV rehu-rehu-rehu, turhaan emme kehu-kehu-kehu.

Suomi juhlii, kuten VPT, 100v.juhlavuotta. Juhlavuoden teema on yhdessä. Itsenäisyyspäivän tienoilla meitä kaikkia haastetaan kahvittelemaan lähiyhteisön kanssa, liputtamaan ja valaisemaan sinivalkoisin värein. Pyydän lippukunnanjohtaja Katja Jokista tänne vastaanottamaan tervehdystä ja luovutan nyt pohjalaisvalmisteisen Johan-puun valmistaman Suomi 100v-Suomenlipun. Lämpimät onnentoivotukset VPT:lle vielä kerran!

Ryhmäpuhe sisäisen turvallisuuden selonteosta (täysistunto 24.5.2016)

Arvoisa rouva puhemies!

Käsittelemme eduskunnan historian ensimmäistä sisäisen turvallisuuden selontekoa. Tässä yhteydessä on hyvä pohtia, mitä turvallisuus oikeastaan tarkoittaa, mitkä tekijät siihen vaikuttavat ja mikä on tämän selonteon tarkoitus. Mihin se meitä eduskuntana ohjaa, jopa velvoittaa? Turvallisuus tarkoittaa tunnetta, että jokainen voi elää ilman jatkuvaa huolta tulevaisuudesta, läheisistä ja heidän turvallisuudestaan. Kyse on myös luottamuksesta yhteiskuntaa kohtaan ja oikeudentunnosta.

Selonteko antaa meille yhteisen tilannekuvan maamme turvallisuusnäkymästä. Sisäministeri Orpon johdolla on tehty hyvää työtä. Yhteinen tilannekuva ja arvio toimintaympäristön muutostarpeista ovat välttämättömiä, jotta voimme keskustella, tehdä tarvittavia linjauksia ja päätöksiä — niin valintoja kuin painotuksia.

Nykypäivän maailmassa turvallisuuteen vaikuttavat laaja-alaiset ilmiöt, eikä niitä voida lokeroida tai ratkaista yksittäisten hallinnonalojen toimenpiteillä. Maamme turvallisuuden kannalta ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välillä ei enää ole selvää raja-aitaa, eikä sellaista voida vetää. Suomen ollessa yhä kiinteämmin osa kansainvälistä yhteisöä maailman tapahtumat vaikuttavat epäsuorasti myös maamme sisällä. Turvallisuus rakentuukin meidän keskinäisestä luottamuksestamme niin toisiimme, eri toimijoihin kuin viranomaisiin. Myös maamme kilpailukyvyn kannalta on keskeistä, miten turvallisena maana Suomea pidetään.

Arvoisa rouva puhemies!

Turvallisuusviranomaistemme resurssit ovat kipurajoilla. Jokaisella turvallisuusviranomaisella on oma keskeinen tehtävänsä, ja niiden toimintaedellytykset on turvattava. Selonteossa tuodaan esille realistinen tilannekuva siitä, millaisia paineita sisäisen turvallisuuden alaan kohdistuu.

Selonteossa on linjattu, että poliisien määrä vakiinnutetaan noin 7 000 poliisin tasolle tämän vaalikauden aikana. Kokoomus pitää tätä tasoa ehdottomana miniminä, jonka alle ei voida mennä. Poliisien määrän riittävyyttä tulee säännöllisesti myöskin arvioida jatkokäsittelyssä. Hallituksen linjaus poliisien koulutusmäärien lisäämisestä on olennainen. Hätäkeskuslaitoksen resurssit vakiinnutetaan 600 henkilötyövuoden tasolle. Hätäkeskuksen lyhyt vasteaika ja kyky reagoida nopeasti soittajan asiaan on keskeistä avun välittämisessä. Käynnissä oleva tietojärjestelmäuudistus mahdollistaa verkottuneen toimintamallin käyttöönoton. Rajavartiolaitoksella on tärkeä tehtävä huolehtia kaikkien aluerajojemme koskemattomuudesta. Maarajamme valvonnan lisäksi merivartiosto tekee keskeistä työtä merirajamme turvaamisessa huolehtien niin pelastustehtävistä kuin elinkeinoelämän logistiikan kannalta keskeisen merenkulun toimintaedellytyksistä. Rajavartiolaitoksen tilanne on resurssien puolesta haastava, ja se on huomioitava. Pelastustoimen ja ensihoidon järjestäminen tulee viiden yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan tehtäväksi yhteistyöalueittain. Tärkeätä on nyt huolehtia, että uusi ratkaisu turvaa pelastustoimen toimintaedellytykset ja palvelujen riittävän saatavuuden. Pelastustoimen kokonaisuudessa on tärkeää muistaa sopimuspalokuntien rooli ja tehtävä. Maahanmuuttohallinto on ollut viimeisen vuoden aikana suurien muutosten kohteena ja se on pystynyt reagoimaan nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen.

Hyvin toimiva poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen PTR-yhteistyö on oiva esimerkki viranomaisyhteistyön vaikuttavuudesta. PTR-yhteistyö toimii ja tehostaa myös rikosten selvittämistä. PTR-viranomaisten johtamisvastuita on hyvä selventää ja täsmentää sisäisen turvallisuuden strategiatyössä.

Selonteosta käytävässä jatkokeskustelussa tulee muistaa, että niukentuneet resurssit riittävät oikein kohdennettuina maamme turvallisuuden ylläpitämiseen. Joudumme kuitenkin tekemään valintoja siinä, miten resursseja käytetään jatkossa vaikuttavammin. Oikea-aikaisilla, harkituilla valinnoilla turvaamme toimivan palveluorganisaation, mutta meillä on oltava valmiutta keskustella ja priorisoida: voidaanko joidenkin rikosten selvittämistä painottaa resursoinnissa toisia tärkeämmäksi.

Sisäinen turvallisuus on viranomaistoimintaa paljon laajempi kokonaisuus. Sujuva viranomaisyhteistyö luo pohjan ehkäistä ja ratkoa ongelmia mahdollisimman varhain. Turvallisuusviranomaisten rinnalla onkin muistettava ennalta ehkäisevän työn merkitys. Mitä aikaisemmin pystymme tunnistamaan tekijät, jotka johtavat yhteiskunnan turvallisuutta eri lailla vaarantaviin asioihin, sitä parempi. Sitä vähemmän syntyy myös kustannuksia, ja samalla on pohdittava, miten saamme hillittyä tai jopa vähennettyä poliisin työmäärän kasvua.

Sisäisen turvallisuuden strategiatyössä turvallisuus on ymmärrettävä laaja-alaisesti. Työhön tulee kutsua mukaan niin viranomaiset kuin kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimijat. Meidän on kyettävä hyödyntämään kunkin osaamista ja resursseja yhteiskunnan yhteiseksi hyväksi. Turvallista Suomea ei rakenneta yksittäisten toimijoiden työnä vaan yhteistyöllä ja kumppanuuksilla aktiivisten ja vastuullisten kansalaisten toimin. Sitä kautta Suomi on tulevaisuudessakin maa, jossa on turvallista tehdä työtä, yrittää, opiskella ja elää.