Home › Archive for Puheet › Page 2

Puheet

Puheenvuorot täysistunnossa 23.4. (kuntalain väliaikainen muuttaminen)

Arvoisa puhemies! Tämä kuntalain väliaikainen muutos on tosiaan tarpeellinen, ja vaikka monet kunnat ovat jo tehneet päätökset siitä, että hallintosääntöä on muutettu ja näin ollen etäkokoukset ja sähköiset kokoukset on mahdollistettu, niin on tietenkin tarpeellista, että me teemme tämän muutoksen myöskin kuntalakiin, niin että sitä voivat soveltaa myöskin ne kunnat, jotka eivät ole pystyneet hallintosääntöä muuttamaan tai niiden hallintosäännöissä ei ole mahdollistettu etäkokouksia.
Laki tulee tosiaan voimaan mahdollisimman pian. Jos ajatellaan, että tämä väliaikainen muutos antaa kunnanhallitukselle toimivallan poiketa hallintosääntöä koskevasta valtuuston päätöksestä tai päättää valtuuston sijasta hallintosääntöön kuuluvasta asiasta siltä osin kuin on kysymys kunnan toimielinten päätöksentekotavasta, sähköisestä kokouksesta ja toimielimen kokouskutsun lähettämisestä sekä yleisön oikeudesta seurata toimielimen kokousta paikan päältä, niin tämä on varmaan ollut niissä monissa valtuuston kokouksissa nimenomaan se, miten se pystytään mahdollistamaan. Nyt tätä poikkeusta sitten kunnanhallituksella on tässä asiassa toimivaltaa käyttää. Vaikka hallintosäännön päätöksen delegoiminen valtuustolta hallitukselle on iso asia, niin tässä on kuitenkin vain verraten lyhyen ajan laki voimassa elikkä 31.7. asti. Näin ollen valiokunta totesi, että ehdotetulla valtuuston päätösvallan siirrolla pyritään pitämään yllä kunnan päätöksentekokyky poikkeusoloissa, kun tavanomaiset kokousmenettelyt eivät pandemian oloissa ole käytännössä mahdollisia ja ne edellyttäisivät sosiaalisten kontaktien vähentämisen näkökulmasta ei-toivottua kokoontumista.
Sitten, arvoisa puhemies, tähän sähköisen kokouksen yhdenvertaisen ääni- ja näköyhteyden toteuttamiseen. Valiokunta totesi, että käytännössä nykyiset toimivat ohjelmat ja tietoliikenneyhteydet eivät välttämättä mahdollista kaikkien osallistujien osalta täysin keskeytyksetöntä kuvayhteyttä, ja näin ollen on hyväksyttävää se, että kun valtuuston puheenjohtaja näkyy ja esimerkiksi valtuutettu, joka valtuuston kokouksessa puhuu, on videoyhteydessä, niin voidaan ajatella, että yhdenvertaisuus nyt tältä osin toteutuisi, koska jos tosiaan kaikilla olisi kuvayhteys päällä, niin välttämättä valtuuston kokous ei sujuvasti menisi eteenpäin.
Sitten tähän toiseen asiaan, mikä myöskin kirjattiin mietintöön. Se on tämä vaalin toimittaminen sähköisessä kokouksessa suljetuin lipuin, koska valtuutetulla on myöskin oikeus sitä esittää ja toivoa. Suljettu lippuäänestys tulee tietenkin esiin henkilövaaleissa, ja tätä ei voida taata, mutta tietenkin kaupungit ja kunnat tähän varautuvat, kuten esimerkiksi nyt tiedän, että on kuntia, joissa tulee tämän kevään aikana kaupunginjohtajavaali, ja se on sellainen, joka varmaan toivottavasti pystytään sitten suljetuin lippuäänestyksin myöskin sähköissä kokouksessa jotenkin toteuttamaan. — Kiitos.
***
Arvoisa puhemies! Kaksi näkökohtaa vielä.
Sähköiset kokousmenettelyt sopivat tietenkin parhaiten silloin, kun kokouksen osallistujat tietävät ja tuntevat toisensa etukäteen. Monesti olen sanonut tässä viimeisen parin kuukauden aikana, että onneksi nyt ei ole ollut vaalikevät, että olisi todella vaikeaa, jos kunnissa olisi ollut uudet valtuustot ja uudet lautakunnat ja valtuustot ottaisivat näitä etäkokouskäytäntöjä käyttöön, tai saati sitten niin, että olisi juuri aloittanut eduskunta täällä ja järjestäytyisimme ja joutuisimme välttämään sosiaalisia kontakteja ja olemaan toisistamme etäällä, joten olisi valiokuntien koheesionkin kannalta erittäin vaikea asia.
Sitten edustaja Kiljunen viittasi kahteen kokoukseen. Tämä lakihan tosiaan mahdollistaa nämä etäkokoukset, mutta ehkä meillä kansanedustajilla on siinä mielessä näissä etäkokousmahdollisuuksissa tiukan vastuun paikka ja tiukan, tarkan harkinnan paikka, että me tiedämme, että meillä monella on monia kokouksia mahdollisesti myöskin päällekkäin samaan aikaan, ja entistä tärkeämmäksi tulee se henkilökohtainen vastuu, että kykenee edellisenä päivänä tai viimeistään sinä aamuna pohtimaan, missä on ja missä ei ole ja ettei ainakaan yritä olla kahta tai kolmea kokousta samaan aikaan päällekkäin. — Kiitoksia, puhemies.
FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Puhe täysistunnossa 23.4. (hallituksen esitys konkurssilain väliaikaisesta muuttamisesta)

Arvoisa puhemies! Tämän konkurssilain väliaikaisen muutoksen tavoitteena on tosiaan estää koronavirustilanteen vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneen yrityksen asettaminen konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättämisen perusteella ja siten varmistaa, ettei konkurssiin aseteta yrityksiä, joiden maksukyvyttömyys voi koronapandemian päättymisen jälkeen korjaantua. Lisäksi esityksen tavoitteena on estää konkurssiuhkaisen maksukehotuksen käyttö perinnässä silloin, kun yrityksen maksuvaikeudet ovat tuoreita ja johtuvat siten todennäköisesti koronavirustilanteesta.
Monella yrityksellä on tällä hetkellä vakava, syvä kassakriisi, ja siinä mielessä moni yritys on ajautunut tahtomattaan konkurssin partaalle. Siinä mielessä tämä konkurssilain väliaikainen muutos on tärkeä, tarpeellinen ja perusteltu, ja on helppo olla samaa mieltä edustaja Sjöblomin kanssa siitä, että tämän väliaikaisen konkurssilain muutoksen lisäksi tarvitsemme myös konkurssilain suuremman remontin. Erityisesti tykkäsin tästä edustaja Sjöblomin ajatuksesta ”armollisemmasta konkurssilaista”, koska kyllä henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus ja sen jälkeinen toinen mahdollisuus on pystyttävä takaamaan.
Mutta jos on mahdollista, niin yritys voisi myöskin tämän konkurssin partaalle menemisen ehkäistä tällä yrityssaneerauksella, jonka edustaja Huttunenkin äsken nosti esiin. Yksi toimiva keino nimenomaan olisi se, jos pankki ja velkojat tekisivät puoltoja näistä yrityssaneerauksista, koska silloin kun pankki ja velkojat eli viidennes velkojista tekee sen puollon, se kestää vain pari päivää. Tiedämme tästä ihan suuren yrityksen: Stockmann ilmoitti maanantaina yrityssaneerauksesta, päätös tuli keskiviikkona. Elikkä se on vain muutaman pankkipäivän tapahtuma, mutta jos yritys itse hakeutuu yrityssaneeraukseen, se on noin kahden kuukauden prosessi, ja mikään yritys ei kestä tällä hetkellä sitä, että heidän pitäisi itse lähteä sitä yrityssaneeraukseen hakeutumista tekemään, koska heillä on akuutti kassakriisi. Heillä ei ole näkymää tulevasta. Heille tulee tavallaan vain lisää kuluja, ja tässä tilanteessa se kaksi kuukautta on ihan liian pitkä aika.
Eli jokainen ymmärtää, että ainut keino pelastaa yrityksiä konkurssista tässä koronatilanteessa on saada yrityssaneeraus käyntiin siten, että pankit puoltavat niitä. Viime talouskriisin jälkeen pankkien puoltoja on hankaloitettu siinä mielessä, että jos pankit puoltavat yrityssaneerausta, he joutuvat mitätöimään aiemmat velkansa tässä tilanteessa. Tämä tarvitsisi oikeasti isoja muutoksia ja nimenomaan kannustusta siihen, että yrityssaneerausta pystyttäisiin nopeuttamaan ja samaaan myöskin sitä kautta helpotuksia yrityksille.

Puheenvuoro täysistunnossa 23.4. (hallituksen esitys vuoden 2020 toiseksi lisätalousarvioksi)

19.11
Mari-Leena Talvitie kok
Arvoisa puhemies! On tosiaan selvää, että lukuisissa yrityksissä kassakriisi syvenee. Aluksi se varmaan kosketti niitä ravintola‑ ja palvelualan yrittäjiä, mutta tässä huhtikuussa on nähty, että se on laajentunut lähes joka alalle. Tuska koronasta johtuvasta kassakriisistä ajaa yrityksiä konkurssin partaalle, ja vaikka me kuinka tekisimme poikkeuslakia siihenkin, että konkurssimenettely ei ole samanlainen, niin silti suuri osa yrittäjistä kulkee tahtomattaan koronasuossa. Siinä suossa ne tyhjät lupaukset ja esitykset, jotka eivät ole vaikuttavia, eivät tarjoa niitä pitkospuita, joita näkymään tarvittaisiin.
Senpä takia kokoomus on esittänyt erilaisia toimenpiteitä, mutta jos koko eduskunta tai hallitus on niistä samaa mieltä, niin ei niitten tarvitse olla kokoomuksen esityksiä, ne voivat olla koko tämän salin esityksiä.
Mitä edustaja Laakso sanoi tästä Suomen Yrittäjien esityksestä alvin palautuksesta, niin se ehkä kertoo vain siitä, että mikä tahansa puolue olisi voinut ottaa ne esitykset ihan samalla tavalla kuin monet liitot tekevät esityksiä. Jos esityksen kertoo eteenpäin, niin silloin varmaan se kertoo myöskin siitä, että on korvat ja kyky kuunnella sitä kenttää ja sitä esitystä.
On tärkeää tosiaan, että yrityksille saadaan nopeammin ja tasapuolisemmin kassaan rahaa. Tähän on pakko vielä todeta myöskin tämän Finnveran osuus. Sielläkään kriteerit eivät pelasta akuutilta kassakriisiltä. Valtion takaama kalliskorkoinen ja lyhytaikainen laina ei ole ratkaisu tähän akuuttiin kassakriisiin. Miten kampaaja tai kahvila, pienpanimo tai vaikka rakennusliike voisi ottaa lainaa — monesta pankista sitä tarjotaan yli viiden prosentin korolla — kun ei ole näkymää siitä tulevaisuudesta, milloin sen lainan voisi maksaa takaisin?
Varmaan kaikki olivat hyvin tyytyväisiä tähän lainavaltuuteen, 10 miljardiin, mutta totuushan oli tällä viikolla se, että siitä on käytetty kaksi prosenttia. Yritykset ovat saaneet Finnveran takaamia lainoja mediatietojen perusteella, jotka ovat tulleet TEMistä, noin reilu 200 miljoonaa euroa. Syyt, minkä takia yritykset eivät ole sitä voineet ottaa, ovat nimenomaan lyhytaikainen maksuaika takaisin ja kallis korko, eli se on kallista rahaa, ja ei ole siitä näkymää, milloin sen lainan voisi maksaa takaisin.
Mitä tulee vielä tähän lisätalousarvioon, niin on tärkeää, että lapsia ja nuoria tuetaan ja myös liikuntaan ja urheiluun laitetaan rahaa. Tämä 19 miljoonaa euroa on kädenojennus, mutta kun tiedetään, että pelkästään lajiliitot ja seurat laskivat, että 81 miljoonaa ovat koronaviruksesta aiheutuvat taloudelliset menetykset näille lajiliitoille ja seuroille tämän Olympiakomitean teettämän selvityksen perusteella, niin sitä lisärahaa sinne tarvitaan. Kokoomus sitä myöskin sinne esitti sen 80 miljoonaa euroa.
Sitten, arvoisa puhemies, tähän maatalouden työvoiman saatavuuteen: Teimme ennen pääsiäistä eduskunnassa nämä lakimuutokset, mutta sen jälkeen hallitus linjasi terveyskärjellä, että Suomeen pääsee kevätkaudella vain 1 500 kausityöntekijää, vaikka viljelijät, puutarhurit ja marjatilalliset arvioivat, että ennen kesää akuutti tarve on noin 3 700—4 000 kausityöntekijää. Useassa valiokunnassa on varmasti käsitelty tähän liittyviä asioita ja niin sanotusti lakimuutokset on tehty, mutta toivoisin, että kun tiedämme, että tämä 1 500 ei riitä mihinkään, niin hallitus voisi nyt nopeasti linjata, että se määrä olisi myöskin piakkoin suurempi.
Arvoisa puhemies! Mitä tulee kuntien tilanteeseen, niin kuntien tilanteessa näkyvät tietenkin vähenevät verotulot mutta myöskin sairaanhoitopiirien varautuminen ja sieltä tulevat lisäkulut eli kaksin puolin tulee vaikutuksia. Tässä on pieniä kädenojennuksia, mutta toivottavasti hallitus tuo nyt nopeasti myös tämän erikoissairaanhoidon osalta elikkä sairaanhoitopiirille erityisen ja erilaisen suoran tuen, jossa nimenomaan ne koronaan varautumiseen liittyvät kulut korvataan.
Loppuun on pakko todeta edustaja Kiljuselle ja edustaja Ovaskalle, että ymmärrämme kaikki, että viime päivinä ja viikkoina on täällä pesty käsiä, mutta en kyllä ymmärrä sitä, että hallitus pesee käsiään siitä vastuusta, [Puhemies koputtaa] mikä näihin kriteereihin liittyy.

Puheenvuorot täysistunnossa 14.4. (vuoden 2020 toinen lisätalousarvio)

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on tosiaan ennätyksellisen iso lisätalousarvio. Puhun muutamista asioista.
Ensinnäkin se, että jotta me voimme mennä tässä tulevien kuukausien aikana terveys edellä, tämä maa tarvitsee niin sanotun exit-ohjelman, ja siihen liittyy myös se, mikä on suojavarusteiden taso terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa mutta myöskin turvapuolella ja ihan kansalaisten keskuudessa tulevina kuukausina, ja myöskin se, mikä on testauskapasiteetti. Yritysten hätähuuto on kuultava. On tehtävä vaikuttavia ja ripeitä toimenpiteitä, erityisesti sinne ravintolapuolelle mutta myöskin muuten. Kunnat tarvitsevat tukitoimia, jotta ne eivät leikkaa kaikista ennaltaehkäisevistä toimista. Kuntien talousahdinko on muutenkin jo vaikea. Neljäntenä, tämä lisätalousarviossa osoitettu tuki liikunta- ja urheilupuolelle on riittämätön. Ja viidentenä, meidän on kiinnitettävä tulevien viikkojen aikana huomiota vielä vahvemmin lasten ja nuorten ja perheiden tukitoimiin.
Arvoisa puhemies! Sitten tästä lisätalousarvion talouskehikosta. Suomen talouden ennakoidaan supistuvan siis 5,5 prosenttia tämän vuoden lopussa, kun kysyntä vientimarkkinoilla hyytyy rajusti ja koronaviruksen leviämistä estävät sulkutoimet rajoittavat ihmisten liikkumista ja jopa liiketoimintaa. Kaikki kysyntäerät supistuvat, voimakkaimmin vienti sekä yksityiset investoinnit ja yksityinen kulutus. Julkisten investointien ja hankintojen merkitys siis kasvaa. Työllisyys heikkenee merkittävästi. Valtiovarainministeriön ennuste on tehty sillä oletuksella, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimenpiteet kestäisivät kolme kuukautta. Arviot koronaviruksen leviämistä estävien rajoitteiden kestosta muuttuvat päivittäin ja tekevät tilanteen arvioimisen poikkeuksellisen vaikeaksi ja epävarmaksi. Meidän on tähdättävä siihen, että koronaviruksen vaikutuksen on ennusteessa oletettu hiipuvan ja talouden toipuvan vuoden 2020 loppupuolella nopeasti.
Arvoisa puhemies! Toimet yrittäjien, yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi: On hyvä, että tässä salissa on viimeisten viikkojen aikana käsitelty useita lakiesityksiä, joilla helpotetaan yrittäjien ja yritysten tuskaa ja myöskin pelastetaan työpaikkoja. Mutta täytyy sanoa, että olen pettynyt, ettei Marinin hallitus tässä lisätalousarviossa priorisoinut tätä eduskunnan edellyttämää tukipakettia ravintoloille. Siinähän yksimielisesti päätimme, että ”eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, kuinka ravintolayrittäjien toimeentulon ja toimintaedellytysten kannalta kohtuulliset vahinkojen korvaukset toteutetaan niin, että taloudelliset menetykset jakautuvat oikeudenmukaisella, omaisuudensuojan huomioon ottavalla ja kohtuullisella tavalla julkisyhteisöjen, vuokranantajien, pankkien ja vakuutusyhtiöiden ja muiden talousyksiköiden kesken”, ja myöskin, että ”hallitus viipymättä ryhtyy toimiin”. Tästä talousvaliokunnan lausumaehdotuksesta ja eduskunnan päätöksestä on jo kolmatta viikkoa, ja siinä mielessä en ymmärrä sitä, miksi sitä eduskunnan tahtotilaa ei ole toteutettu tässä isossa lisätalousarviossa ja tuotu tänne edes joitain esityksiä siihen suuntaan, koska me näitä asioita kuitenkin täällä yhteistuumin poikkeusoloissa viemme eteenpäin.
Toinen asia liittyy yrityksiin ja yksinyrittäjien tukemiseen, johon tässä lisätalousarviossa kohdennetaan 250 miljoonan euron määräraha. Jos täällä olisi ministeri vastaamassa, tai jos joku kollega tietää, niin kysyisin nimenomaan siitä, että kun yksinyrittäjille on maksimissaan allokoitu tämä 2 000 euron avustus, niin mitä jos rajoitustoimet kestävät — ja kun näyttää siltä, että rajoitustoimet kestävät — pidemmän aikaa, miten käy niitten yksinyrittäjien, joille tuo 2 000 euroa ei todellakaan riitä. Sain sähköpostia esimerkiksi hierojalta meidän alueelta Pohjois-Pohjanmaalta. Viiden lapsen äiti on käytännössä elättänyt perheensä. Hän voi saada kerran tämän maksimissaan 2 000 euron tuen. Ok, mutta jos ajatellaan vaikka hierojaa, häneltä ovat käytännössä kaikki asiakkaat kadonneet eikä sitä näkymää ole, että hän voisi sitä tukea muualta saada. Ja näin ollen 2 000 euron avustus ei riitä viiden lapsen elättämiseen tilanteessa, jossa kouluruokakaan ei tuo helpotusta perheen arkeen.
Sitten vielä lyhyesti näistä suojavarusteista ja testauksesta. Kokoomus esitti 200 miljoonan euron lisämäärärahaa testauksiin. On todella tärkeää, että näihin testauksiin päästäisiin. On valitettavaa, että saa kansalaisilta viestiä niin Kittilastä kuin täältä etelämmästäkin, että testauksiin ei pääse tai että henkilö joutuu itse arvioimaan, onko tarvetta päästä testaukseen. Tai sitten on niin, että henkilö on esimerkiksi vpk:n palveluksessa, hänellä on ollut flunssan oireita, mutta hän ei pysty palaamaan riviin, koska hän ei ole päässyt testaukseen, jotta hän voisi tavallaan todentaa sen, että hän on koronanegatiivinen, tai sitten tietää sen, että on positiivinen.
Sitten, arvoisa puhemies, kuntiin ja kuntien tilanteeseen. Kunnissa koronakriisi näkyy monella tasolla. Ensinnäkin kunnissa toteutetaan lähes kaikki toimet, jotka olemme laittaneet rajoituksina toimeen täältä eduskunnasta, niin lähi- ja etäopetuksineen kuin sosiaali- ja terveyspuolella. Hallitus päätti tukea kuntia nyt ensi sijassa valtionosuuksien kautta. Tämä apu on nimenomaan aloitus, koska me kaikki tiedämme tässä salissa, että kuntien taloudellinen tilanne on vaikea. Esimerkki omasta kotikaupungistani Oulusta: On laskettu, että koronakriisin myötä verotulot tulevat tämän vuoden loppuun mennessä vähenemään 50 miljoonaa euroa ja saman 50 miljoonaa euroa tulevat sairaanhoitopiirin kulut kasvamaan. Keskuskaupungit kuitenkin maksavat näistä sairaanhoitopiirien kuluista noin 45—60 prosenttia. Tämä 100 miljoonan euron vaikutus Oulun kaupungissa esimerkiksi on 3 veroäyrin suuruinen.
Liikunnasta ja urheilusta: Kokoomus on esittänyt liikunnan ja urheilun tukipaketiksi 100 miljoonan euron [Puhemies koputtaa] tukea. Ensimmäistä kertaa on tilanne, että lähes kaikki urheilijat, seuratyöntekijät ja valmentajat ovat lomautettuna. [Puhemies koputtaa] Ja tänään tuli myös tieto, että Stadi Cup on peruttu, ymmärrettävästi. [Puhemies: Aika!] Tämä vajaan 20 miljoonan euron tuki ei ole riittävä.
***
Arvoisa herra puhemies! Ensinnä kiitos valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Koskiselle näistä selvennyksistä ja lupauksesta siitä, että rahaa tulee riittämään yksinyrittäjien 2 000 euron niin sanottuun seteliavustukseen, ja myöskin suorasta selvennyksestä siihen, että yrittäjä, joka tulee ehkä 2—3 kuukauden ajalta hakemaan tätä yrittäjän toimeentulotukea, sosiaaliturvaa, joka säädettiin viime viikolla, on oikeutettu myös tähän 2 000 euron avustukseen. Useimmissa kunnissahan odotetaan näitä ohjeita, ja se on ollut ainakin itselleni epäselvää, kuten myöskin aika monelle yrittäjälle saamani palautteen perusteella, että voiko sitä 2 000 euron tukea myöskin hakea.
Sitten tässä tilanteessa olemme osittain myöskin sen takia, että nämä rakenteelliset uudistukset ovat jääneet tekemättä, ja toisaalta tämä viimeinen kuukausi, minkä olemme tässä koronakriisissä, koronasuossa rämpineet, on myöskin osoitus siitä, että poliittinen järjestelmä pakon ollessa pystyy tekemään hyvin nopeitakin päätöksiä. Ja toivoisin nyt, kun me kaikki tiedämme tarpeet niin työmarkkinoille kuin sosiaaliturvaan ja moneen muuhun rakenteelliseen uudistukseen, että me pystyisimme yhdistämään oppositio—hallitus-rajat ja viemään näitä rakenteellisia uudistuksia ripeästi eteenpäin. Meillä monessa tilanteessa näkyy se, että yhteiskuntamme on edelleen liian hallintokeskeinen. Nyt kun monet tukimuodot ja vastaavat hakemukset palvelusetelistä erilaisiin tukiin tehdään sähköisesti ja sieltä yksilön näkökulmasta, ei yksilön tarvitse miettiä, mikä ministeriö tai mikä hallinnonala siitä vastaa, mutta kun me teemme näitä päätöksiä, niin meillä on sellaisia raja-aitoja ja siiloja, ja me emme pääse niitä hallintorajoja tässä valmistelussa ylittämään, vaikka toisaalta niitä ei siellä enää pitäisi olla ollenkaan.
Arvoisa puhemies! Sitten näihin yritysten tilanteisiin.
Eli täällä on sanottu, että nämä Finnveran takaamat lainat ja ely-keskusten lainat ovat niitä merkittäviä summia. Valitettavasti on kuitenkin niin, että moni yrittäjä sanoo, että sieltä puolelta ei sitä helpotusta tule. On joko niin, että kriteerit tämän oman pääoman osalta ovat liian tiukat, tai sitten on myöskin tullut yrittäjiltä palautetta siitä, että kun Finnveran takaamiin lainoihin laitetaan pankkien marginaalien lisäksi vielä Finnveran marginaalit päälle, niin ne ovat huomattavasti paljon kalliimpaa rahaa kuin mitä muuten, normaalissa tilanteessa, pankista yrityksille olisi tarjottu, mutta nyt tässä tilanteessa pankit eivät tietenkään tarjoa sitä normaalia rahoitusta. Ja näin ollen yrittäjät ovat esimerkiksi esittäneet, että yksi vaihtoehto olisi se, että Finnveran takaamat pankkien lainat olisivat pidempiaikaisia kuin tämän 5 vuotta, tai sitten yksi vaihtoehto olisi, että tämä korko Finnveran osalta olisi alhaisempi tai että ensimmäisinä vuosina olisi minimikorko ja sitten vasta sen jälkeen korko nousisi suuremmaksi, ja näin ollen se Finnveran takaama raha olisi myöskin niin sanotusti markkinakelpoista normaaliin muuhun tilanteeseen. Yrityksien on vaikea ajatella niin, että jos ei ole näkymää siitä, milloin pystyy palautumaan normaalimpaan tilanteeseen, kun se normaali ei varmaan ole vielä ensi vuonnakaan ainakaan sellaisessa määrin kuin mitä se on ollut viime vuonna monella palvelualan yrityksellä, niin miksi sitten pystyisi ottamaan sitä lainaa 4—5 vuoden takaisinmaksuajalla, kun normaalissakin tilanteessa monet yrityslainat ovat 7—10 vuoden maksuajalla.
Sitten näistä yksinyrittäjistä vielä: yleensäkin yrittäjistä kolmannes on naisia, mutta erityisesti naisyrittäjistä suuri määrä on yksinyrittäjiä, ja siinäkin mielessä sitä tukitoimea tarvitaan sillä puolella.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että tehdään asioita, ja jos tehdään niitä rajoitustoimia tai tukitoimia liian vähän ja liian myöhään, niin tästä tulee kansallinen murhenäytelmä, mutta jos teemme niitä oikea-aikaisesti ja enemmän, ehkä jopa liikaa, niin tästä on kaikki edellytykset tulla selviytymistarina — samanlainen selviytymistarina kuin oli talvisotakin, ja sitä talvisodan selviytymistarinaa muistellaan vuosikymmenten jälkeen, ja sen voima ja ainutlaatuisuus ja sisukin tiedetään jopa ympäri Eurooppaa. Ja jos joku saa tässä tilanteessa niin sanotusti liian halpaa rahaa, niin se on aika halpa hinta siitä, että tuhannet yritykset ja kymmenettuhannet työpaikat pystytään pelastamaan. Ja sen takia tässä salissa on tehtävä vaikuttavia, vastuullisia toimenpiteitä mieluummin liikaa ja ajoissa ja enemmän kuin sitten liian vähän ja liian myöhään, jotta voimme päästä sille selviytymistarinan polulle emmekä tee tästä murhenäytelmää. — Kiitos.

Puheenvuoro täysistunnossa 9.4. (kausityöntekijät)

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että suomalainen maatalous mutta myös teollisuus ja kaikki muutkin alat, jotka tällä hetkellä ovat työvoimapulassa, tarvitsevat tekijät myöskin näinä kriisiaikoina.
Teenkin lausumaehdotuksen: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin, joilla ulkomaisen työvoiman saatavuus koronakriisin aikana turvataan työvoimapula-aloilla.”
***