Kokoomuksen Talvitie ja Ikonen: Sähköiset kokoukset turvaamaan kaikkien kuntien päätöksenteko poikkeusoloissa – odotettu lisäys työkalupakkiin

Tiedote 28.4.2020

 

Eduskunta päättää tänään kuntalain väliaikaisesta muuttamista koskevan hallituksen esityksen hyväksymisestä. Esityksellä kunnille mahdollistetaan väliaikaisesti sähköisten kokousten käyttöönotto kunnanhallituksen päätöksellä. Hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kokoomuksen kunta- ja kaupunkipoliittisen verkoston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen pitävät muutoksia tervetulleina.

”Esitetyt uudet keinot kunnallisen päätöksenteon järjestämiseen ovat odotettu lisäys kuntien työkalupakkiin. Kunnallisen päätöksenteon jatkuvuus on turvattava myös poikkeusoloissa. Tarve esitetyille muutoksille on ollut jo useita viikkoja. Hyvä, että kokoomuksen viikkoja peräänkuuluttama lakimuutos viimein toteutuu”, Mari-Leena Talvitie sanoo.

Tähän asti sähköisen kokouksen järjestäminen on vaatinut, että se on mahdollistettu kunnan hallintosäännössä. Esityksellä päätöksen sähköisten kokousten käyttöönotosta voi tehdä kunnanhallitus riippumatta siitä, mitä asiasta on kirjattu hallintosääntöön.

Anna-Kaisa Ikosen mukaan niissä kunnissa, joissa sähköisiin kokouksiin on jo siirrytty, kokemukset ovat pääosin olleet hyviä.

”Lukuisat kunnat ympäri Suomen ovat onnistuneesti siirtyneet sähköisiin kokouksiin. Pääsin itsekin viikko sitten johtamaan Tampereen 67-henkisen kaupunginvaltuuston historian ensimmäisen etäkokouksen ja kokemus oli rohkaiseva. Siirtymä on kuitenkin vaatinut hallintosäännön muutosta valtuustossa asti, mikä vie aikaa. Onkin hyvä, että valtio tulee kuntia vastaan ja mahdollistaa sähköiset kokoukset poikkeustilanteessa kaikille kunnille ilman kankeaa hallintosääntömuutosprosessia. Tällä paitsi turvataan päätöksenteon jatkuvuus poikkeusoloissa, ehkäistään myös koronaviruksen leviämistä – kannustan tarttumaan mahdollisuuteen”, Anna-Kaisa Ikonen sanoo.

Kansanedustajat Talvitie ja Ikonen muistuttavat, että koronaviruksen aiheuttamat terveydellinen, taloudellinen ja sosiaalinen kriisi ratkaistaan suurilta osin kunnissa.

”Kunnat ovat koronan vastaisen taistelun eturintamassa. Hallituksen on kuunneltava kuntakenttää jatkossa entistä tarkemmalla korvalla ja tuettava kuntien päätöksentekoa tiiviillä yhteydenpidolla ja selkeillä ohjeistuksilla. Lisäksi kuntatalouden puolella on välttämätöntä, että hallitus luo kunnille uskottavan pelastuspaketin. Sitä kautta vahvistetaan kuntien edellytyksiä toimia koronan vastaisessa taistelussa ja varmistetaan, että kuntien tuottamat peruspalvelut voidaan turvata jokaiselle suomalaiselle myös tulevaisuudessa”, Talvitie ja Ikonen päättävät.

 

Lisätiedot:

Mari-Leena Talvitie p. 09 432 3175

Anna-Kaisa Ikonen p. 09 432 3062

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Verkkouutiset: Mari-Leena Talvitie: Tiedonvaihdolla torjutaan terrorismia

ARNO RYDMAN | - päivitetty 

Kansanedustajan mukaan Suomelle on tärkeää, että tietojenvaihto Europolin ja jäsenmaiden kesken on yhä sujuvampaa.

Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (kok.) katsoo, että Europol ja sen rajat ylittävä tietojenvaihto on avainasemassa, jotta voidaan torjua vakavaa kansainvälistä ja järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismia ja kyberrikollisuutta.

– Europol tarjoaa jäsenmaille kykyä estää vakavaa rikollista toimintaa. Yhden jäsenvaltion on yksin mahdotonta saada siihen tarvittavia resursseja. Siksi Europolilla on oltava riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen. Rajat ylittävän vakavan rikollisuuden ehkäiseminen on tärkeää meille kaikille, Talvitie toteaa tiedotteessa.

Talvitie toimi puheenjohtajana Europolin parlamentaarisessa valvontaryhmän (JPSG) kokouksessa Brysselissä 23.-24.9.

Kokouksessa puhuivat muun muassa Europolin pääjohtaja Catherine De Bolle sekä Suomen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).

Talvitie korostaa, että rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tietojen vaihdon on tapahduttava nopeasti. Operatiivisessa poliisin työssä ei ole aikaa odotella.

Europol on perustettu jäsenvaltioiden tarpeesta estää rajat ylittävää rikollisuutta. Tavoitteena on tukea ja tehostaa jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten ja muiden lainvalvontaviranomaisten toimintaa terrorismin ja muun vakavan rikollisuuden torjunnassa ja tutkinnassa.

Europolilla on myös lainvalvontaviranomaisten koulutukseen liittyviä tehtäviä. Nykyisen lainsäädännön tavoitteena on parantaa tietojen vaihtoa jäsenmaiden ja Europolin välillä huomioiden samalla tietosuojan.

– Terrorismin, vakavan rikollisuuden ja kyberrikollisuuden torjunta ovat Europolin tärkeitä painopisteitä. Meillä on oltava vahvat, legitiimit ja läpinäkyvät keinot realistisesti ehkäistä rajat ylittävää rikollisuutta, Talvitie kertoo.

Europolin parlamentaarinen valvonta perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 88 artiklaan, jonka mukaan Europolin toimintaa valvoo Euroopan parlamentti yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa.

JPSG:ssä ovat edustettuina jäsenmaiden kansalliset parlamentit sekä Euroopan parlamentti. JPSG vastaa Europolin toimien poliittisesta valvonnasta, mukaan lukien vaikutukset perusoikeuksiin ja -vapauksiin.

Suomen puheenjohtajuuskaudella järjestetty kokous oli järjestyksessään viides.

Mitä mieltä olit artikkelista? Valitse yksi tai useampi.
Lisää tällaista
1
+1
Laitan jakoon
0
+1
Hyötyjuttu
1
+1
Peruskauraa
1
+1
Ei kiinnosta
3
+1

 

Verkkouutiset: Kokoomusedustajat: Mikromuovit pois kaikista tuotteista

ILKKA AHTOKIVI | 

Suomen pitäisi aluksi kieltää kosmetiikkatuotteiden mikromuovit.

Tätä mieltä ovat kokoomuksen ympäristövaliokunnan edustajat Saara-Sofia SirénSari Multala ja Mari-Leena Talvitie. Heidän mukaansa mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa olisi vasta kuitenkin ensiaskel.

– Tarvitsemme EU:n tasoisia ratkaisuja mikromuovien kitkemiseksi kaikissa tuotteissa, Sirén, Multala ja Talvitie sano vat.

Heidän mielestään on kestämätöntä, että merkittävä osa meriin päätyvästä mikromuovista on peräisin juuri kosmetiikasta.

– Emme voi jättää tuleville sukupolville mikromuoveilla kyllästettyä luontoa. Tuemme eduskunnalla jätettyä kansalaisaloitetta ja toivomme, että hallituksemme ottaisi mallia Ruotisista, Sirén, Multala ja Talvitie toteavat.

Mikromuovi on erityisen ongelmallista, sillä sitä on mahdotonta poistaa ympäristöstä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan maailman merissä kelluvasta muoviroskasta jopa kymmenen prosenttia on mikromuovia.

Lisäksi kansainvälisten tutkimusten mukaan sadat miljoonat ihmiset juovat päivittäin mikromuovia, koska mikromuovia esiintyy kaikkien tunnettujen brändien vesipulloissa.

Lukuisat EU:n jäsenvaltiot ovat jo säätäneet tai ehdottaneet kansallisia kieltoja mikromuovien käytölle kosmetiikassa. Ruotsissa oleva kielto koskee muun muassa suihkusaippuoita, shampoota ja hammastahnaa.

EU:n komissio julkaisi tammikuussa 2018 muovistrategiansa, jossa tähdätään ympäristön suojelemiseen muoviroskalta. Strategian tavoitteena yhtenä tavoitteena on estää juuri mikromuovien käyttöä.

– Suomen on tuotettava mikromuovien kieltämistä kosmetiikassa, mutta toivomme komission tarttuvan mikromuoviongelmaan myös laajemmin. Mikromuovipäästöjä on rajoitettava nyt niin tekstiilien, maalien kuin autonrenkaiden osalta koko unionin tasolla. Ehdotuksista on päästävä nyt tekoihin, Sirén, Multala ja Talvitie vaativat.

Mari-Leena Talvitie: Opintotukeen tuli merkittäviä parannuksia

Tiedote 1.8.2019
Julkaisuvapaa: heti

Toisen asteen opiskelijan opintotukeen tuli merkittäviä parannuksia elokuun alusta. Esimerkiksi lukiolaisen opintotukikuukaudet nousevat ja pienituloisten perheiden nuoret saavat oppimateriaalilisän, kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie iloitsee.

Parannukset valmisteltiin edellisen hallituksen ministereiden Sanni Grahn-Laasosen (kok) ja Sampo Terhon (sin) johdolla.

”Toisen asteen opiskelijan arkea ja motivaatiota tahdottiin tukea opintotuen kautta. Teimme pitkään toivottuja opintotuen muutoksia sekä lukiolaisille että ammattikoululaisille”, Talvitie sanoo.

Pienituloisten perheiden nuorten opintotukeen tuli uusi oppimateriaalilisä, lähes 50 euroa kuukaudessa. Vanhempien tulot eivät enää vaikuta opiskelijan opintotukeen, jos nuori asuu toisella paikkakunnalla ja asuu itsenäisesti. Lukiolaisen opintotukikuukausien määrä nousi yhdeksästä kymmeneen kuukauteen. Lukiolainen saa opintotukea elokuusta toukokuuhun.

”Oppimateriaalit, lukiokirjoista erilaisiin ammattivälineisiin maksavat, eikä kaikilla perheillä ole niihin varaa. Kokoomus toivoi, että oppimateriaalilisän saavat nimenomaan pienituloisten perheiden nuoret. He ovat eniten tuen tarpeessa. Mikä parasta, tukea ei tarvitse erikseen hakea tai anoa, vaan se maksetaan opintorahan maksun yhteydessä”, Talvitie sanoo.

Jos perheen tulot ovat vuositasolla alle 41 100 euroa, nuori saa opintorahan lisäksi noin 400-470 euron oppimateriaalilisän vuodessa.

Kokoomus kannattaa myös toisen asteen oppimateriaalikustannusten alentamista. Pilotit uusien ratkaisujen löytämiseksi käynnistettiin jo viime hallituskaudella.

”Tänään voimaan tulleet parannukset ovat olleet todella pitkään toisen asteen opiskelijoiden vaikuttamislistalla. Lähtiessäni nuorena opiskelijana ensi kertaa eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi, niistä yksi oli minunkin kampanjateemanani”, Talvitie toteaa.

Verkkouutiset: He ovat eduskunnan valiokuntien uudet puheenjohtajat

Kasperi Summanen |

Valiokuntien jäsenet vaihtuvat vielä hallituksen muodostuksen jälkeen.

Eduskunnan täysistunto valitsi torstaina jäsenet eduskunnan valiokuntiin. Valiokunnat valitsivat myöhemmin keskuudestaan puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Valiokuntien jäsenet vaihtuvat vielä sen jälkeen, kun hallitus on muodostettu. Valiokuntien jäsenet löytyvät tämän linkin takaa.

Eduskunta tiedotti puheenjohtajavalinnoista torstaina illalla. Verkkouutiset listasi valinnat alle:

Suuri valiokunta: puheenjohtajaksi Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), I varapuheenjohtajaksi Jani Mäkelä (ps.) ja II varapuheenjohtajaksi Risto Kalliorinne (vas.)

Perustuslakivaliokunta: puheenjohtajaksi Maria Guzenina (sd.), varapuheenjohtajaksi Timo Heinonen (kok.)

Ulkoasiainvaliokunta: puheenjohtajaksi Laura Huhtasaari (ps.), varapuheenjohtajaksi Erkki Tuomioja (sd.)

Valtiovarainvaliokunta: puheenjohtajaksi Timo Harakka (sd.), varapuheenjohtajaksi Hannakaisa Heikkinen (kesk.)

Tarkastusvaliokunta: puheenjohtajaksi Maria Ohisalo (vihr.), varapuheenjohtajaksi Pia Viitanen (sd.)

Hallintovaliokunta: puheenjohtajaksi Lulu Ranne (ps.), varapuheenjohtajaksi Mari-Leena Talvitie (kok.)

Lakivaliokunta: puheenjohtajaksi Ville Tavio (ps.), varapuheenjohtajaksi Sandra Bergqvist (r.)

Liikenne- ja viestintävaliokunta: puheenjohtajaksi Katja Taimela (sd.), varapuheenjohtajaksi Markus Lohi (kesk.)

Maa- ja metsätalousvaliokunta: puheenjohtajaksi Anne Kalmari (kesk.), varapuheenjohtajaksi Teuvo Hakkarainen (ps.)

Puolustusvaliokunta: puheenjohtajaksi Kalle Jokinen (kok.), varapuheenjohtajaksi Jari Ronkainen (ps.)

Sivistysvaliokunta: puheenjohtajaksi Mia Laiho (kok.), varapuheenjohtajaksi Jukka Gustafsson (sd.)

Sosiaali- ja terveysvaliokunta: puheenjohtajaksi Hanna Kosonen (kesk.), varapuheenjohtajaksi Pia Kauma (kok.)

Talousvaliokunta: puheenjohtajaksi Jukka Kopra (kok.), varapuheenjohtajaksi Hannu Hoskonen (kesk.)

Tulevaisuusvaliokunta: puheenjohtajaksi Anna-Maja Henriksson (r.), varapuheenjohtajaksi Bella Forsgrén (vihr.)

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta: puheenjohtajaksi Paavo Arhinmäki (vas.), varapuheenjohtajaksi Tarja Filatov (sd.)

Ympäristövaliokunta: puheenjohtajaksi Arto Pirttilahti (kesk.), varapuheenjohtajaksi Inka Hopsu (vihr.)