Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanne on alueellisesti kovin erilainen ja paikoin jopa hälyttävä. Tärkeintä olisi, että hoitoa saisi oikea-aikaisesti. Orpon hallituksen linja on selvä: haluamme suomalaisten saavan inhimillisiä ja vaikuttavia sote-palveluita silloin, kun niitä tarvitsee.
Kollega Hanna-Leena Mattila kirjoitti Kalevassa (29.8.2024), että ”Hallitus on vastuussa terveydenhuollon alasajosta”. Se on erinomainen arvio Marinin hallituksen luomasta sote-järjestelmästä, jota keskusta oli sorvaamassa. Marinin hallituksen aikainen valtion taloudenpidon periaate – vasemmisto jakaa ja keskusta takaa – ei toimi enää, mutta niitä sotkuja siivoamme vielä ensi vuosikymmenelläkin.
Kirjoituksessaan Mattila väittää, että hallitus leikkaa sote-rahoitusta. Tämä ei pidä paikkaansa. Ensi vuodelle hyvinvointialueiden rahoitus nousee noin 2,1 miljardilla eurolla. Tämä luku sisältää rahoituksen niin palveluntarpeen kasvun kustannuksiin kuin hintatason nousuun.
Kollegan olisi hyvä myöntää, että hyvinvointialueiden rahoitusmalli ja toiminta määräytyvät Marinin hallituksen lainsäädännön mukaisesti. Hyvinvointialueista vastaava ministeri Ikonen (kok.) on kyllä tavannut maakuntamme delegaation kesäkuussa ja keskustellut alueemme ajankohtaisista asioista.
Rahoitushaasteiden ratkaisemiseksi monia nopeammin vaikuttavia toimia tehdään hyvinvointialueilla. Esimerkiksi tunnetusti korkeita palkkoja nostavan ja kuluja kasvattavan vuokrahenkilöstön käyttöä tulee vähentää. Ne maksavat hyvinvointialueille jo yli 600 miljoonaa euroa vuodessa. Tähän hallitus puuttuu muun muassa Hyvän työn ohjelmalla.
Tulevana syksynä hallitus edistää monia sote-palveluita vahvistavia toimia kuten kokoomuksen pitkään ajamaa lasten- ja nuorten terapiatakuuta. Me teemme sen, vaikka Marinin hallitus ei sitä halunnut toteuttaa. Valmisteilla on myös laki palveluseteleiden käytöstä. Sote-alan koulutusmääriä lisätään, veto- ja pitovoimaa vahvistetaan ja työnjakoa selkeytetään.
Normienpurkutyö on aloitettu myös sote-puolella. Marinin hallitus sääti vaatimuksen kaikille sote-toimijoille rekisteröitymisestä uuteen Soteri-rekisteriin ennen toiminnan aloittamista. Lupabyrokratia on estänyt tuhansia suomalaisia yrittäjiä – psykoterapeutteja, hammaslääkäreitä, fysioterapeutteja – tekemästä työtään. Samalla vuokrat, kulut ovat juosseet ja tekijöistä on ollut huutava pula ympäri Suomen. Siksi valmistelemme lakimuutosta, jotta itsenäiset ammatinharjoittajat pääsevät rekisteröintijonoista töihin.
Pelkillä poliittisilla päätöksillä tämä ei ratkea, vaan toimivan järjestelmän ja rahoituksen lisäksi tarvitaan muun muassa osaava henkilöstöä, reilua johtamista, asukas- ja potilaslähtöistä toimintaa sekä toimivat tietojärjestelmät ja digipalvelut. Moni yksikkö toimii hyvin, mutta kansalaispalautteen perusteella valitettavasti paljon resursseja menee hukkaan eli tekemisessä ja johtamisessa on myös parannettavaa.
Suomalaisten tarvitsevat ja ansaitsevat toimivat sote-palvelut. Tämä ei tapahdu toinen toisiaan syyttelemällä, vaan etsimällä ja toteuttamalla ratkaisuja yhdessä.
Mari-Leena Talvitie
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja (kok.)
(Julkaistu Kalevassa 7.9.2024)