(Julkaistu Iltalehden Päivän poiminta-palstalla 9.6.2020)
Työelämässä harva pärjää enää pelkällä perusasteen tutkinnolla. Yhä useammassa työpaikassa tarvitaan korkeaa osaamista. On siis tärkeää, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon.
Koronakevät on vaikuttanut monella tapaa kuntien ja koulutuksen järjestäjien toimintaan. Syksyllä on edessä kova työ siinä, että keväällä kasvaneet oppimiserot saadaan kurottua umpeen. Tämä vaatii riittävästi tukea ja ohjausta oppimiseen.
Marinin hallituksen keskeinen koulutuspoliittinen hanke on oppivelvollisuuden laajentaminen 18-vuotiaaksi asti, jonka hallitus olettaa mekaanisesti ratkaisevan ongelmat. Se on kuitenkin keinona kallis ja tehoton tapa taata kaikille toisen asteen tutkinto. Rahat valuvat tuen, ohjauksen ja opetuksen sijaan koulukirjoihin ja -kuljetuksiin.
Kustannusten sijaan merkittävimpiä tekijöitä toisen asteen keskeyttämiseen ovat väärä alanvalinta ja puutteelliset opiskelutaidot. Siksi toisen asteen painopistettä siirrettiin viime kaudella näiden ongelmien ratkaisemiseksi.
Pitkäjänteinen koulutuspolitiikka on vaikuttavin tapa ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä. Tutkimustulokset osoittavat, että panostaminen varhaisiin vuosiin kannattaa, sillä se tasaa kotitaustasta johtuvia oppimiseroja. Viime eduskuntakaudella alennettiin varhaiskasvatusmaksuja merkittävästi ja toteutettiin maksuton varhaiskasvatuksen kokeilu.
Ammatillisen koulutuksen reformi valmisteltiin yhdessä kentän kanssa. Se on ollut voimassa vuodesta 2018. Käytössä on jatkuva, joustava haku eli nuori voi vaihtaa alaa tai hakeutua ammatillisen koulutukseen ympäri vuoden, ei enää vain kevään yhteishaussa. Jokaista nuorta tuetaan laatimalla tutkintopolulle henkilökohtainen opetuksen suunnitelma. Jokaiselle lukiolaisella on oikeus erityisopetukseen. Lisäksi vähävaraisten perheiden lapsilla on oikeus opintotuen ohella oppimateriaalilisään (reilu 400euroa/vuosi).
Pahimmillaan oppivelvollisuusiän nosto johtaa säästöihin perusopetuksesta, ryhmäkoista sekä oppimateriaalien ja koulutuksen laadusta, kun kasvaneet kustannukset on katettava. Kuntaliiton laskelmat kertovat uudistuksen aliresurssoinnista: niissä on kymmenien miljoonien ero hallituksen varaamiin määrärahoihin nähden.
Nuorten syrjäytymistä ehkäistään parhaiten puuttumalla syrjäytymisen juurisyihin. Tämä edellyttää, että katseet käännetään varhaisiin vuosiin ja perusopetuksen laadun vahvistamiseen. Joka vuosi peruskouluista valmistuu 6000 nuorta ilman riittäviä tietoja ja taitoja toisella asteella pärjäämiseen. Tätä ei oppivelvollisuuden laajentamisella paikata vaan sillä, että jokainen lapsi oppii lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan 0-2-luokilla.
Tärkeää on myös se, että jokainen löytää oppimisen ilon peruskoulussa. Se kantaa tietojen ja taitojen ohella toisen asteen tutkinnon suorittamiseen ja jatkuvan oppimisen polulle.
Anna-Kaisa Ikonen
Mari-Leena Talvitie
