Julkaistu Kalevan eduskunnasta -palstalla 24.1.2018 (http://www.kaleva.fi/mielipide/kolumnit/arktisen-politiikan-merkitys-kasvamassa/782650/ )
Mielenkiinto arktisiin asioihin kasvaa ympäri maailman. Oman arktisen innostukseni sain aikanaan toimiessani Oulun kaupungin puheenjohtajatehtävissä. On ollut ilo jatkaa arktisen politiikan parissa myös kansanedustajana. Suomella on kuusijäseninen arktinen parlamentaarikkovaltuuskunta, johon lisäkseni alueeltamme kuuluu Mirja Vehkaperä.
Maailmassa on kahdeksan arktista maata. Pohjoismaiden lisäksi jäseniä ovat Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada. Ne muodostavat Arktisen Neuvoston, yhden tärkeimmistä arktisen politiikan toimijoista.
Neuvosto käsittelee arktisen alueen hallitusten ja ihmisten kohtaamia ongelmia ja haasteita. Kukin jäsenmaa toimii vuorollaan neuvoston puheenjohtajamaana.
Suomen puheenjohtajuuskausi alkoi toukokuussa 2017. Kaksivuotiskauden kärkiteemoja ovat ympäristönsuojelu, viestintäyhteydet, meteorologinen yhteistyö ja koulutus. Näillä aloilla Suomessa on myös kansainvälistä huippuosaamista.
Ympäristönsuojelussa isoin tavoite on vähentää mustan hiilen määrää. Toimivat viestintäyhteydet mahdollistavat pitkien etäisyyksien alueella palveluita, kuten opetusta saamen kielellä ja terveydenhoidon palveluja etäyhteyksin. Samalla ne lisäävät saavutettavuutta ja luovat turvallisuutta. Meteorologinen yhteistyö on tärkeää sää- ja jääpalvelujen kehittämisen sekä ilmastotutkimuksen kannalta. Koulutus on avain kestävään kehitykseen.
Tiedämme, että ilmastonmuutoksen myötä arktiset elinolosuhteet muuttuvat paljon nopeammin kuin elinolosuhteet muualla maailmassa. Siksi on tärkeää, että Suomi korostaa YK:n kestävän kehityksen Agenda2030 -tavoitteita sekä vahvistaa sidettä tavoitteiden ja Arktisen neuvoston toiminnan välillä.
Yhteisten tavoitteiden eteen tarvitaan konkreettisia ehdotuksia ja tekoja – ei vain valtioiden tasolla vaan myös yrityksissä, yhteisöissä ja paikallishallinnossa. Esimerkiksi Oulussa tehdään kauaskantoista arktista politiikkaa. Yksi konkreettinen esimerkki on lentoreitti, tunnin lento Oulu-Tromssa-Luulaja. Se tukee niin elinkeinoelämän, koulutuksen ja tutkimuksen kuin matkailun kehittämistä.
Lensin Oulusta alkuviikoksi Tromssaan, jossa on Arctic Frontiers -konferenssi, arktisten toimijoiden kansainvälinen keskusteluareena. Suomi oli tapahtumassa ministeri Bernerin johdolla laajasti edustettuna. Esillä oli niin datakeskukset ja kaapeliyhteydet, kauppaesteiden purku, infrainvestoinnit ja -yhteydet, jäämeren rataselvitys kuin Lapin matkailu.
Suomen arktisen tulevaisuuden kannalta on keskeisintä, millaista roolia EU tavoittelee arktisessa politiikassa. Se tarkoittaa yhteisiä tavoitteita ja aktiivista vaikuttamistyötä Euroopan parlamentin ja komission linjauksiin.
