Millainen on 2020-luvun uusi kunta?

(Julkaistu Kalevan Eduskunnasta -palstalla 7.9.2016)

Mitä kuntiin jää, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille? Siinä yleisin kysymys, jonka kuulee niin kansalaisilta kuin kuntapäättäjiltä, kun puhutaan valmistelussa olevista alueuudistuksista.

Valtiovarainministeriö on asettanut kaksi työryhmää, jotka valmistelevat Tulevaisuuden kunta-hanketta. Toimin varapuheenjohtajana ministeri Vehviläisen vetämässä parlamentaarisessa työryhmässä. Työstämme vuoden loppuun mennessä väliraportin, jossa määritellään kuntien roolin ja tehtävät sekä asema suhteessa perustettaviin itsehallintoalueisiin, maakuntiin. Kartoitamme ja valmistelemme tarvittavat lainsäädäntömuutokset sekä pitkän aikavälin kuntapolitiikan muutostarpeet.

Hallinnon sijaan on hyvä keskittyä siihen, mistä koostuu ihmisen sujuva arki? Keskeistä on lasten ja nuorten opinpolku ja sitä tukevat toiminnot – päivähoidosta, varhaiskasvatuksesta peruskoulun kautta toisen asteen opintoihin. Kuntalaisen osallisuus, aktiivinen rooli omassa lähiyhteisössä on merkityksellinen. Liikunta- ja kulttuuripuolen mahdollisuudet edistävät niin aktiivista kuntalaisuutta kuin hyvinvointia.

Tulevaisuudessakin kunta vastaa kaavoituksesta ja maapolitiikasta, yhdyskuntapuolen tarjonnasta. Yrittäjyys ja työllisyystoimet yhdessä koulutustarjonnan kanssa ovat työkaluja, joilla luodaan tulevaisuutta huomioiden niin väestön, alueen kuin elinkeinopuolen erityispiirteet.

Kuntien on aika muuntua palveluiden kokonaisvaltaisesta järjestäjästä työllisyyden ja yrittäjyyden moottoriksi, kuntademokratian mahdollistajaksi ja hyvinvoinnin edistäjäksi sekä sivistyksen ja osaamisen vaalijaksi.

Onnistumme, kun korvaamme hallintokeskeisyyttä kansalaisnäkökulmalla, toimija-, yrittäjä- ja käyttäjälähtöisyydellä. Hyödynnämme niin sähköisiä palveluita kuin eläköitymistä ja vapautamme resursseja purkamalla päällekkäistä sääntelyä, kuten asetuksia.

Toivottavasti uusi kunta saa lainsäädäntömuutosten myötä mahdollisuuden erilaistua. Kuntien tehtäväkentässä olisi joustoa ja vapaaehtoisuutta. Kunnat panostaisivat asioihin osin räätälöidysti – niin väestön kuin alueen erityispiirteet huomioiden. Tätä kaipasi useasti Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana, kun talousarviovalmistelun osalta kuntien liikkumavara on supistettu lähes minimiin.

Oleellista on vastuun ja vapauden tasapaino, osaaminen ja osallistuminen sekä niiden tukeminen. Yhteistyö, kumppanuudet ja sopimukset – teot pidemmän ajan yhteisten tavoitteiden eteen.

Alueuudistukset tarjoavat mahdollisuuden hallittuun muutokseen. Kunhan meillä on riittävästi rohkeutta, vastuullisuutta ja osaamista toteuttaa ne.

Mari-Leena Talvitie
kansanedustaja (kok)

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare