Miten tekemätön työ löytää tekijän?

Julkaistu paikallislehtien kolumniringissä 8/2019

 

Neljä vuotta sitten, kun aloitin kansanedustajana, suuri osa suomalaisista oli huolissaan Suomen jatkuvasta velkaantumisesta ja alueilla oli pulaa työpaikoista. Kestävyysvaje oli politiikan termi, jolla alettiin kuvata tilannetta, että Suomi elää yli varojen. Tähän teimme muutoksen Sipilän hallituksen johdolla. Joulukuussa 2018 Suomi lyhensi velkaansa, lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen. Kauden aikana työllisyys nousi noin 68:sta yli 72 prosenttiin.

Nyt muutaman vuoden hyvä työllisyyskehitys on pysähtynyt, vaikka avoimien työpaikkojen määrä kasvoi kesälläkin. Tekemätön työ ja hyvät tekijät on saatava kohtaamaan sujuvammin.

Työllä ja korkealla työllisyysasteella on iso merkitys niin ihmisten hyvinvointiin kuin valtion talouteen. Kun vienti vetää ja mahdollisimman moni on mukana työelämässä, pystymme kestävästi turvaamaan laadukkaat kasvatus-, koulutus- ja vanhuspalvelut. Sitä kautta voidaan luoda hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Rinteen hallituksen linja on tyystin eri Sipilän hallituksen linjaan. Vasemmistohallitus on maailmantalouden kasvavasta epävarmuudesta huolimatta lisäämässä miljardilla menoja ilman ajatustakaan tulojen kasvusta. Velka kasvaa. Hallitus toistelee työllisyyden nousun merkitystä ja vaikuttavien keinojen etsintäon ulkoistettu työmarkkinaosapuolille, ilman tulosvastuuta.

Olimme Kokoomuksen puoluejohdolla koolla viime viikolla Turussa. Koska kannamme vastuuta isänmaasta ja ihmisten työpaikoista, työstimme keskustelunavauksen keinoista kohti 60 000 uutta työpaikkaa. Tärkeä 75 prosentin työllisyystavoite on yhteinen.

Työllisyyskeinoina esitämme muun muassa, että porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysturva ja poistetaan paikallisen sopimisen esteitä. Poistetaan myös ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta, jonka raskas byrokratia kuormittaa erityisesti yrittäjiä. Jatketaan laajempaa kotitalousvähennystä eikä leikata sitä, kuten valtiovarainministeri Lintilä esittää.

Lisäksi alennetaan edelleen varhaiskasvatusmaksuja, mikä poistaa alle 6-vuotiaiden lasten vanhempien kannustinloukkoja. Alennetaan työnverotusta ja kiristetään ympäristöhaittojen verotusta. Kaikki toimet tähtäävät siihen, että työn tekeminen ja työllistäminen on kannattavaa ja kannustavaa sekä työntekijöille että työnantajille.

Yksi henkilökohtaisesti tärkeä tavoite, joka auttaa naisia työllistymään, on tasata vanhemmuuden kustannuksia koko yhteiskunnalle. Yhden lapsen kustannukset ovat äidin työnantajalle noin 7000 – 14 000 euroa. Viime kaudella säädimme 2 500 euron kertakorvauksen äidin työnantajalle, kun äiti palaa perhevapaiden jälkeen samaan työpaikkaan. Se oli askel oikeaan suuntaan ja sitä on jatkettava.

On aika tehdä perhevapaauudistus, joka tasa-arvoa ohella edistää naisten asemaa työmarkkinoilla. Tavoitteena on Suomi, jossa yhteiskunta maksaa suurimman osan vanhempainvapaiden kustannuksista. Kenenkään yrittäjä ei pidä kantaa huolta yrityksensä kannattavuudesta siksi, että naistyöntekijä odottaa vauvaa.

Kokoomus esittää tasapainoista kokonaisuutta ja aitoja rakenteellisia uudistuksia. Aktivoinnin ja kannustimien ohella vahvistetaan myös palveluita. Ymmärrämme, että jos oikopolkuja korkeaan työllisyyteen olisi, ne olisi jo kuljettu.

 

Mari-Leena Talvitie
Kansanedustaja (kok)

 

 

 

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare