(Julkaistu Forum24:ssa ja Kainuun Sanomissa)
Perheiden monenlaiset elämäntilanteet ovat arkipäivää. Siksi perheillä on oltava mahdollisuus valita eikä yhteiskunnan pidä määritellä, mikä hoito- tai tukimuoto on missäkin elämäntilanteessa parhain kullekin perheelle. Kahden lapsen äitinä tiedän, että lapsesta sekä vanhempien työ- ja elämäntilanteista johtuen samassakin perheessä voi olla eri aikoina hyvin erilaisia tarpeita.
Perhevapaista valtaosan käyttävät äidit. Viime vuosina on lisätty kiintiöityjä isävapaita, jotka ovat kuin huomaamatta pönkittäneet järjestelmän jäykkyyttä. Kiintiöiden sijaan järjestelmää on muutettava niin, että tuet ja vapaat vastaavat joustavasti niin lasten ja perheiden tarpeisiin kuin huomioi vanhempien opiskelun, työn ja yrittäjyyden. Tunnistaen tämän tarpeen hallitus teki elokuun kehysriihessä toivotun linjauksen perhevapaajärjestelmän uudistuksesta.
Tavoitteena on saada uudistukseen liittyvä lainsäädäntö eduskuntakäsittelyyn syksyllä 2018 siten, se astuu voimaan vuoden 2019 alusta. Hallitus kutsuu mukaan perhevapaajärjestelmän uudistustyöhön työmarkkinaosapuolet ja kuulee erilaisia lapsi- ja perhejärjestöjä.
Kokoomus julkaisi keväällä Perheet ja työelämä –asiakirjan, joka sisälsi myös mallin uudeksi perhevapaajärjestelmäksi. Mallissa perhevapaat koostuvat 5 viikon äidille maksettavasta odotusrahasta, vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainvapaasta, jossa molemmille vanhemmille on kiintiöity 3kk, joiden lisäksi vapaasti jaettavissa on 6kk. Tämän jatkoksi 6 kuukauden joustava hoitoraha. Nämä kaikki muut, paitsi odotusraha, perhe voi halutessaan käyttää kokopäiväisenä tai osapäiväisenä esimerkiksi osa-aikaisen työn ohessa eli pitkittää vapaat puolittaen euromäärän ja tuplaten keston.
Kokoomuksen malli täyttää hallituksen asettamat raamit uudistukselle, jonka keskiössä on lapset ja perheet. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja kehittää tukijärjestelmiä sekä lisätä perheen mahdollisuuksia erityisesti pienten, alle 3-vuotiaiden lasten hoitoon. Samalla edistetään ja joustavoitetaan siirtymistä perhevapailta työelämään.
Hallitus asetti tavoitteeksi myös kehittää varhaiskasvatuksen laatua ja nostaa osallistumisastetta. Uudistus tulee jakamaan vanhemmuuden vastuita ja kustannuksia sekä siten edistää työelämän tasa-arvoa parantamalla perheellisten ja erityisesti naisten roolia työmarkkinoilla.
Valmistelussa on tärkeää nähdä lapsen ja perheen etu. Siihen vaikuttaa erilaiset ja äkillisestikin muuttuvat elämäntilanteet – niin perheen koko, lastenhoidon tarve kuin vanhempien työtilanne ja yrittäjyys, sairastuminen tai onnettomuus. Oleellista on luoda perhevapaisiin aitoa joustoa ja kannustavuutta ja siten tarjota perheille sujuvan arjen edellytyksiä.
