Valtakunnan tasolla tehdään ihmisenkokoista politiikkaa ja haetaan kestäviä ratkaisuja, toteaa Kokoomuksen varapuheenjohtaja, oululainen Mari-Leena Talvitie.
Kun Kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie lähti Arktisten alueiden valtuuskuntien kokoontumiseen Inariin, hän pakkasi laukkuun mukaan myös ulkoilukengät. Tiedossa oli, että tapaamisen aikana päästäisiin myös luontoon.
Ekaluokkalaisena partion aloittaneelle Talvitielle samoilu metsäpoluilla on luonnollista, ja eduskunnan partioparlamentin puheenjohtajalle tällaiset työtehtävät ovat mieluisia.
Suomi on yksi maailman kahdeksasta arktisesta valtiosta, joilla on alueita napapiirin pohjoispuolella. Talvitie taas on yksi kuudesta kansanedustajasta, jotka muodostavat Suomen arktisen valtuuskunnan.
– Arktinen alue toimii maapallomme jäähdyttäjänä. Täällä ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat ainakin kaksi kerta muuta maailmaa nopeampia. Tarvitsemme enemmän yhteistyötä ja tutkimusta päätöksenteon tueksi.
Arktisten maisen valtuuskunnat ovat koolla joka toinen vuosi. Kaksi vuotta sitten Talvitie oli mukana Venäjällä Ulan-Udassa, jossa tehtiin aloite maiden ympäristöministerien kokouksen järjestämiseksi. Kokous toteutui lokakuussa 2018 Rovaniemellä.
Paikka puoluejohdossa avaa ovia
Jo ennen kansanedustajuutta eduskuntatalo ovettomine hisseineen tuli Mari-Leena Talvitielle tutuksi hänen toimiessaan kolme kautta kansanedustajan avustajana.
Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana hänet valittiin Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajaksi 2014. Se avasi oven ministeriryhmään jo ennen kuin Talvitie keväällä 2015 äänestettiin kansanedustajaksi. Viime kesänä puoluekokous valitsi hänet puolueen varapuheenjohtajaksi.
– Tosiasia on, etten tiedä millaista on olla ensimmäisen kauden rivikansanedustaja, hän toteaa ilman itsekehua.
Puoluevaltuuston puheenjohtajana Talvitie luonnehtii toimineensa enemmän kentän äänenä, niin kokoomustoiminnassa kuin ministeriryhmässä. Evästykset olivat sisäiseen kokoomustoimintaan, kun taas varapuheenjohtajana reviirinä on päivänpolitiikka.
Varapuheenjohtajana Talvitie kokee voivansa tuoda entistä paremmin esiin pohjoisen ääntä. Pesti tuo mukanaan vaikutusvaltaa, näkyvyyttä ja enemmän poliittista vastuutyötä.
Pohjoisen asiat ovat usein myös koko Suomen asioita.
– On tärkeää, että Euroopan suurin sisäkampus eli arktinen Linnanmaan yhteiskampus rakentuu Ouluun. Se nivoo vetovoimaisen tiedeyliopiston ja ketterän ammattikorkeakoulun. VT 4 ja Oulun satama ovat kunnossa, lentoyhteydet toimivat ja tavoitteena on neljän tunnin junayhteys Helsinkiin. On myös valtion etu satsata alueelle, joka on tulevaisuuden – eli lasten ja nuorten – maakunta.
Oulun yliopistosta ympäristörakennustekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Talvitie toteaa, että esimerkiksi rakentamis- ja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuun saaminen Oulun yliopistolle yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa oli opiskelijoille ja elinkeinoelämälle merkittävä asia.
Tavoitteena on hyvä arki
Kun Mari-Leena Talvitieltä kysyy, millaista politiikkaa hän haluaa tehdä, vastaus on: ihmisenkokoista politiikkaa. Sitä on kaikki, mikä vaikuttaa ihmisten sujuvaan arkeen, työelämään, opiskeluun, perhe-elämään ja vapaa-aikaan.
– Ihmisenkokoinen politiikka on arjen sujuvuutta, toimivia palveluita, terveitä rakennuksia ja turvallista lähiympäristöä, kuten pyöräteitä ja lähiliikuntapaikkoja. Se on myös osaamisen päivittämistä, jotta on osaavaa työvoimaa elinkeinoelämälle.
Näkemystä ihmisenkokoiseen politiikkaan Talvitie saa myös omakehittelemä konseptinsa Kansanedustajan kyselytunnin kautta. Reilun kolmen vuoden aikana tilaisuuksia on pidetty parikymmentä Kärsämäeltä Kempeleeseen ja Oulusta Kalajoelle.
– On hyvä käydä keskusteluja ja olla tavattavissa myös vaalien välillä.
Kestäviä ratkaisuja tarvitaan niin ympäristölinjauksissa, kaavoituksessa, liikkumisessa kuin erilaisissa uudistuksissa.
– Ensi kaudella on kyettävä päivittämään yhteiskunnan rakenteita ja siirrettävä ajattelua hallinnon sijaan ihmisiin. Se tarkoittaa käyttäjälähtöisyyttä ja yrittäjäystävällisyyttä.
Päivitettävä riittää perhevapaajärjestelmässä, työmarkkinoissa kuin jatkuvan oppimisen polussa, siis siinä miten voi opiskella ja tehdä töitä limittäin.
Toiselle kansanedustajakaudelle pyrkivä Talvitie toteaa, että suurin päivitystarve on sosiaaliturvan kokonaisuudessa, josta on syytä saada eri puolueiden välinen yhteinen ratkaisu.
– Tärkeää on tehdä päivitykset niin, että jälkipolvetkin sanovat, että uudistukset ovat olleet hyviä. Ja ne on kannattanut tehdä, kahden tyttären äiti toteaa.
Vertaus kolmijalkaisesta tuolista
Ympäristö on näkynyt Mari-Leena Talvitien, tyttönimeltään Kairivaaran, teemoissa jo ensimmäisistä kunnallisvaaleista vuonna 2000 saakka.
– Ympäristö ole lahjaa menneiltä sukupolvilta, vaan lainaa tulevaa sukupolvilta, hän siteeraa.
– Oman politiikkani pohja on jo pitkään ollut kuin kolmijalkainen tuoli. Yksi jalka on ekologiset asiat, toinen sosiaaliset asiat, kuten kulttuuri ja alueasiat, ja kolmas taloudelliset asiat. Kaikki tietävät, miten käy, jos yhden jalan unohtaa tai se katkeaa. Nämä kolme huomioimalla syntyvät kestävät ratkaisut.
Poliittisilla sopimuksilla ja sitoumuksilla luodaan suunta, minne päin mennään. Lainsäädännön myötä saadaan kannustimia siihen, millaisia valintoja ihminen voi tehdä ja mitä kannattaa tehdä.
– Tarvitsemme päästötöntä energiaa sekä kannustimia tehdä ympäristöystävällisiä, Suomen olosuhteet ja erityispiirteet huomioivia ratkaisuja.
Puolueen ympäristölinjaukset päätetään loppuvuonna
Kokoomus on tällä kaudella ajanut esimerkiksi kivihiilen kieltoa, liikenteen biopolttoaineiden sekoitevelvoitetta, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä sekä päästöhinnoittelua lämmityspolttoaineisiin ja autojen verotukseen.
– Pitkällä aikavälillä liikkumista siis verotettaisiin vain käytön ja sen päästöjen, ei hankinnan mukaan, Talvitie tulkitsee.
Kokoomus valmistelee parhaillaan puolueen ympäristölinjauksia, joista päätetään puoluehallituksessa loppuvuonna. Keskustelussa ovat puhtaat energiaratkaisut, päästöttömämpi liikenne ja se, kuinka ympäristöteknologian ratkaisuista saadaan vientiä.
– Teemana on: vapaus tarvitsee vastuuta. Vastuuta ilmastosta, vastuuta vesistöistä ja vastuuta luonnon monimuotoisuudesta. Kokoomuslaista vastuullista politiikkaa on se, että nähdään kokonaisuus ja tehdään kestäviä ratkaisuja sen pohjalta.
Ensimmäinen lakialoite menossa läpi
Yksi esimerkki Talvitien ihmisenkokoisesta ajattelusta on oululaiskollegojen kanssa tehty lakialoite. Edustajat esittivät, että asunto-osakeyhtiön purkamiseen ei tarvittaisi enää yksimielisyyttä, vaan siihen riittäisi 9/10 enemmistöpäätös.
Talvitie törmäsi lain epäkohtaan toimiessaan Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana 2011–2012.
– Silloin oli suunnitteilla useissa keskeisissä keskustan kortteleissa purkavaa lisä-, uudis- ja täydennysrakentamista, joka nivoutui maanalaiseen parkkiratkaisuun, eli Kivisydämeen.
Kaavamuutokset etenivät vasta, kun yksimieliseen yhtiökokousten lisäksi oli jokaisen osakkaan suostumus.
– Jotkut pitkittivät päätöksentekoa, joko periaatteesta tai sitten perikunta ei löytänyt asiassa yhteistä näkemystä.
Lakialoitteen allekirjoitti yli sata kollegaa ja se on ollut lausuntokierroksella.
– Hallituksen esitys tullee loppuvuonna eduskuntakäsittelyyn. Siten laki voisi tulla voimaan ensi vuoden keväällä, tai viimeistään kesän jälkeen, Talvitie iloitsee.
ELSI SALOVAARA
