Julkaistu Forum24-lehdessä 19.12.2019
”Niityillä lunta, hiljaiset kadut / Taakse jo jäänyt, on syksyn lohduttomuus.” Näin alkaa Tulkoon joulu -laulu, yksi minulle rakkaimmista joululauluista. Sen sanoma koskettaa erityisesti tänä vuonna.
Monen meistä lähipiirissä on erilaista sairautta, menetystä ja väsymystä. Tuntuu, että yhteiskuntaamme on hiipinyt myös liian vahva pärjäämisen kulttuuri. Se osaltaan luo monelle, riippumatta iästä ja perhetilanteessa, väsymystä ja voimattomuutta. Niiden ehkäisemiseksi on tärkeää käydä laajaa keskustelua ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä.
Viime aikoina myös Suomen politiikassa ja eduskunnassa on ollut monenlaisia käänteitä. Hallituksen työllisyyttä lisääviä toimia, joihin menolisäykset pohjautuvat, ei ole näkynyt. Teimme kokoomuksen eduskuntaryhmänä välikysymyksen pääministeri Rinteen luottamuksesta. Kyse oli ministereiden sanomisista Posti-asiassa ja niiden välisistä ristiriidoista. Rinne päätyi hakemaan eroa, jo ennen välikysymyskeskustelua ja -äänestystä. Tämä johti siihen, että Suomelle valittiin historian nuorin pääministeri, tamperelainen Sanna Marin.
”Muistojen virtaa, lapsuuden sadut / Sanoma joulun on uusi mahdollisuus”. Joulu tulee myös poliittisesti sopivaan saumaan. On aika rauhoittua joulun sanoman äärelle ja läheisten seuraan. On tärkeää, että joulussa näkyy myös armo ja anteeksianto. Jokaisella meillä on asioita, joissa toivoisimme, että kokisimme armollisuutta ja anteeksiantoa. Voisimme myös antaa anteeksi ja olla armollisempia. Joulun kuuluisi olla rauhan ja rakkauden aikaa.
Suomi kävi talvisotaa 80 vuotta sitten. Edesmennyt mummini oli parhaat nuoruusvuotensa, vuodet 19 – 23 ilmavalvontalottana Karjalan kannaksella. Yhdellä heistä lotista oli ollut oma kamera, mikä oli tuolloin talvi- ja jatkosodan aikaan harvinaista. Siksi mummillani oli suhteellisen paljon kuvia niin lentokoneista kuin lotista ilmavalvonnassa, mutta myös muutama kuva yhteisestä jouluateria-hetkestä. Muistan kuvia katsellessamme ihmetelleeni, miten kaikki, myös sotamiehet, olivat rauhassa nauttimassa jouluruokaa, vaikka sota oli meneillään. Talvisodan aikaan joulu siis toi rauhan päiviä myös sodan keskelle.
”Tulkoon rakkaus ihmisrintaan, silloin joulu luonamme on.” Laulun sanoin toivon jokaiselle rakkautta ja rauhaa, armollisuutta ja anteeksiantoa – joulun sanomaa.
