Oulu-mitalin luovutustilaisuus
Juhlapuhe
Oulun kaupungintalon juhlasali, 17.4.2013
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Mari-Leena Talvitie
Arvoisa Mieskuuro Huutajat
Arvoisat huutajat
Hyvät naiset ja miehet, median edustajat
Minulla on ilo omasta ja Oulun kaupungin puolesta toivottaa teidät kaikki tervetulleeksi tänne kaupungintalon juhlasaliin. Tänään saamme kiittää, kehua ja juhlistaa yhtä oululaista menestystarinaa. Lämpimästi tervetuloa!
Oulu tunnetaan monista menestyneistä taiteilijoistaan, kirjailijoistaan, monenlaisista kulttuurityöntekijöistään sekä kulttuuri- ja taidetapahtumistaan niin kotimaassa kuin ulkomailla. Menestyneiden taiteilijoiden saama maine tuo kotikaupungilleen aina samalla monenlaista myönteistä julkisuutta ja tunnettuisuutta. Onnistunut kulttuuritoiminta tukee myös muuta alueen toimintaa ja antaa alueelle lisäarvoa. Oulu, niin kuin uusi Oulu, on tunnettu monipuolisesta kulttuuristaan ja taiteestaan.
Viime vuosikymmenten yksi merkittävimpiä oululaisia kuoroja on ollut Mieskuoro Huutajat, joka on tuonut Oululle menestystä, tunnettuisuutta ja mainetta ennen kaikkea osaamisellaan, erikoisuudellaan, oivallisuudellaan ja yllätyksellisyydellään. Kuoro on ihastuttanut ja hämmästyttänyt yleisöä ympäri maailman. Huutomyrskyn alle on saattanut jäädä niin konserttiyleisö kuin pahaa-aavistamaton kaduntallaaja.
Mieskuoro Huutajat on perustettu 25 vuotta sitten, vuonna 1987. Johtajana on alusta asti ollut Petri Sirviö. 20-henkinen miesjoukko puettiin mustiin pukuihin, valkoisiin kauluspaitoihin ja mustiin kumisiin kravatteihin. Kuoro alkoi harjoitella tunnetuimpia suomalaisia lauluja ja hymnejä. Kuoron ensiesiintyminen oli Oulun ylioppilaskunnan itsenäisyysjuhlassa ylioppilastalo Rauhalassa 1987, jossa isänmaallisia lauluja ja marsseja sisältänyt lyhyt ja intensiivinen esitys huipentui kansallishymniin. Kuoron jäsenmäärä on vaihdellut 30-40 miehen välillä.
Huutajat on esiintynyt usein ulkomailla erilaisissa taidetapahtumissa ja mm. yleisurheilun EM-94 kisojen avajaisissa yhdessä oopperalaulaja Karita Mattilan kanssa. Vuosien varrella kuoroon on kuulunut yhteensä 170 huutajaa, huikea määrä. Kuoron 25-vuotisjuhlakonsertissa huusi 80 entistä ja nykyistä kuorolaista. Ulkomaanmatkoja kuoro tekee yleensä puolenkymmentä vuodessa.
Ohjelmistoon kuuluvat teokset ovat Petri Sirviön omia sävellyksiä, vaikka suuri osa niistä perustuukin vanhoihin lauluteksteihin. Sirviö on säveltänyt laulut kokonaan uusiksi ja niistä on tullut huutamalla esitettyjä teoksia, joissa on monimutkainen, rytmikäs rakenne ja primitiivistä voimaa. Sirviö hyödyntää teoksissa mm. isänmaallisia suomalaisia lauluja, eri maiden kansallis- ja kansanlauluja, klassisen musiikin kappaleita ja lastenlauluja. Jotkin kappaleet voivat perustua myös asiateksteihin, esim. Kansainväliseen ihmisoikeuksien julistukseen. Kuoro on julkaissut myös useita levyjä.
Mieskuoro Huutajien menestys on tuonut heille seuraavia palkintoja: Valtion Suomi-palkinto 2001, Pentti Kaiteran rahaston tunnustuspalkinto 2002 ja Oulun läänin taidepalkinto 2004. Kuoro on esiintynyt muun muassa Wienin juhlaviikoilla, Brooklyn Academy of Musicissa, Venetsian biennaalissa, Linzin Ars Electronicassa, Lontoon Royal Festival Hallissa, Brysselin europarlamentissa, Pariisin nykytaiteen museossa, Leningradissa vaalitilaisuudessa, Roskilden festivaalin päälavalla, Jäämerellä, New Yorkin MoMassa ja Japanissa.
Huutajista on myös tehty dokumenttielokuva Huutajat – Screaming Men (2003), jonka ohjasi Mika Ronkainen – itsekin entinen Huutajien jäsen. Elokuva esitettiin yli sadalla kansainvälisellä elokuvafestivaalilla ja palkittiin ensimmäisenä suomalaiselokuvana Sundance-elokuvafestivaaleilla Yhdysvalloissa sekä Norjan Tromssan kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla.
Hyvä juhlayleisö
Kuten edelllä kuulitte, Mieskuoro Huutajien ansiot ovat mittavat. Kuoro on tuonut mainetta, kunniaa ja näkyvyyttä kotikaupungilleen ympäri maailmaa.
Arvoisa Mieskuoro Huutajat
Maaliskuussa Oulun kaupunginhallitus päätti yksimielisesti Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan esityksestä, että Mieskuoro Huutajille myönnetään Oulu-mitali, nro 38.
Oulu-mitali myönnettiin Mieskuoro Huutajien ansioista oululaisen kulttuurin omaleimaisena ja erinomaisena toteuttajana ja kulttuurielämän edistäjänä sekä kotikaupungilleen mainetta ja tunnettuisuutta tuoneena innovatiivisena toimijana.
Mikä onkaan Oulu-mitalin tausta? Numeroitu Oulu-mitali voidaan myöntää oululaiselle henkilölle tai yhteisölle tunnustuksena ansioista tieteen, urheilun, taiteen tai muun kulttuurityön alalla, pitkäaikaisesta ja merkittävistä valtakunnallisista tai kansainvälisistä saavutuksista.
Erityisistä syistä mitali voidaan myöntää myös muulle kuin oululaiselle henkilölle tai yhteisölle, esimerkiksi jonkin erityisen huomattavan vierailun yhteydessä – kuten Oulu-mitali myönnettiin Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaalle, kuninkaan vieraillessa Oulussa.
Oulu-mitali on kuvanveistäjä Riitta Helevän suunnittelema pronssiin lyöty mitali, jonka halkaisija on 80 mm. Mitali kuvaa Oulua – valon ja vesien kaupunkina.
Ensimmäinen Oulu-mitali myönnettiin vuonna 1986, vuosi aiemmin kuin Mieskuuro Huutajien taival sai alkunsa. Mieskuoro Huutajat ovat oululainen menestystarina!
Pyydänkin nyt Mieskuoro Huutajia, kuoronjohtaja Petri Sirviötä vastaanottamaan tämän Oulu-mitalin, numeron 38 – jolla Oulun kaupunki haluaa kiittää Mieskuoro Huutajia, oululaista menestystarinaa!
Taustatiedoksi, median edustajille. Aiemmin Oulu-mitali on myönnetty seuraaville henkilöille tai yhteisöille:
n:o 1 rehtori Markku Mannerkoski
n:o 2 Oulu-Seura
n:o 3 ylipormestari Horst Henning, Leverkusen
n:o 4 kaupunginjohtaja Valentin Simonenko, Odessa
n:o 5 kansainvälisten suhteiden johtaja Galina Izuvita, Odessa
n:o 6 eduskunnan puhemies Matti Ahde
n:o 7 toimitusjohtaja Aaro Korkeakivi
n:o 8 kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ingegärd Larsson, Boden
n:o 9 Nepalin kuningas Birenda Bir Bikram Shah De
n:o 10 kaupunginjohtaja Istvan Gati, Siofok
n:o 11 pääsihteeri M.S.Gorbatsshov, Neuvostoliitto
n:o 12 professori Juhani Oksman
n:o 13 kaupunkineuvos Ilmo Paananen
n:o 14 maaherra Ahti Pekkala
n:o 15 Oulun Rintamamiesveteraanit ry
n:o 16 Oulun Sotaveteraanit ry
n:o 17 Oulun Rintamanaiset ry
n:o 18 Sotainvalidien veljesliitto, Oulun osasto
n:o 19 presidentti Martti Ahtisaari
n:o 20 maaherra Eino Siuruainen
n:o 21 kuningas Kaarle XVI Kustaa (v. 1996)
n:o 22 toimitusjohtaja Pertti Huuskonen
n:o 23 toiminnanjohtaja Hemmo Kuuranhalla
n:o 24 kunnanneuvos Vanja Berglund, Boden
n:o 25 ylipormestari Dr. Walter Mende, Leverkusen
n:o 26 Hallen kaupunki
n:o 27 Saksa-Suomi-Seuran puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Bernhard Marewski, Leverkusen
n:o 28 rehtori Lauri Lajunen
n:o 29 tanssitaiteilija Sirpa Suutari-Jääskö
n:o 30 tanssitaiteilija Jukka Haapalainen
n:o 31 toimitusjohtaja Martti Ursin (v. 1999)
n:o 32 Oulun Kärpät (v. 2004)
n:o 33 presidentti Tarja Halonen (v. 2005)
n:o 34 eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (v. 2006)
n:o 35 maakuntajohtaja Pentti Lampinen (v. 2007)
n:o 36 Jussi Malmi (2010)
n:o 37 Salme ja Asko Raukovaara (2010)
19.8.1986 hyväksymien sääntöjen mukaisesti Oulu-mitalin jaosta päättää kaupunginhallitus. Esityksen kaupunginhallitukselle tekevät yhdessä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja.
Seuraava Oulu-mitali n:o 38 voidaan myöntää Mieskuoro Huutajille heidän mittavasta ja maineikkaasta kansallisesta ja kansainvälisestä kulttuurityöstä sekä kotikaupungin tunnettuisuuden lisäämisestä. Oulu-mitali luovutetaan aina erityisessä kaupungin järjestämässä juhlatilaisuudessa myöhemmin sovittavana ajankohtana kaupungintalon juhlasalissa.
