Kansallinen veteraanipäivän juhla

Kansallinen veteraanipäivän juhla, 27.4.2013
Oulun kaupungin tervehdys

Mari-Leena Talvitie
Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Arvoisat sotiemme veteraanit,
hyvä juhlayleisö

Minulla on ilo ja kunnia tuoda Oulun kaupungin tervehdys,
sekä omasta ja Oulun kaupungin puolesta toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi, tähän veteraanipäivän juhlaan Madetojasaliin.

Kansallista veteraanipäivää vietetään nyt 27. kertaa. Juhlistamme yhdessä vapaata isänmaatamme ja teitä, kunnioitettavat sotaveteraanit. Vietämme veteraanipäivää jälleennäkemisten, kohtaamisten, muisteluiden ja ohjelman siivittämänä – tänä huhtikuisena rauhan päivänä, jolloin vuonna 1945 Lapin sota päättyi raskaiden taistelujen jälkeen. Veteraanijuhlat ympäri Suomen kertovat sotiemme veteraanien arvostuksesta.

Tämän vuoden veteraanipäivän teema on ”Veljeä ei jätetä, nuoria ei unohdeta”. Teema herättää ajatuksia menneestä ja haastaa meidät pohtimaan tulevaa – myös sukupolvien välistä toimintaa. ”Veljeä ei jätetä” – tuo useasti kuultu ja tunnettu toteamus myös muistuttaa meitä siitä, miten tekemisen ohella asenne ratkaisee. Joku kynäniekka on tiivistänyt asenteen merkityksen näin: ”Kyky on se, mitä pystymme tekemään. Motivaatio määrää sen, mitä teemme. Asenne ratkaisee kuinka hyvin teemme sen.”

Itsenäisyyden puolustamisessa, Suomen jälleenrakentamisessa ja hyvinvointiyhteiskuntamme luomisessa, yhteisellä asenteella on ollut keskeinen merkitys. On tarvittu yhteisiä tavoitteita ja sitoutumista, toinen toisesta huolehtimista, uhrautumistakin. Luontevaa yhteisöllisyyttä, kaiken kestävää toveruutta ja uskoa huomiseen, toivoa tulevaan. Tarvitsemme niitä edelleen näinä monella tapaa epävarmoina aikoina.
Yhteisiä tavoitteita, millainen Suomen halutaan olevan vuonna 2030
– jotta ympäri Suomen olisi työtä ja toimeentuloa.

Tämä vuosi on uuden Oulun juhlavuosi. Yhtenä tavoitteena on nostaa esiin nuoret ja nuorten työllistämiseen liittyvät asiat. Oulu on aloittanut Nyt työllistetään! -kampanjan, joka haastaa yhdessä ”nollatoleranssi nuorisotyöttömyydelle” -asenteella löytämään ratkaisuja, jotta nuoret pääsevät töihin. Monella nuorella on perusasiat hyvin, mutta toisaalta aivan liian monella ei ole työtä, edes opettavaista kesätyötä. Oulun kaupunki tarjoaa 1 000 kesätyöharjoittelupaikkaa. Lisäksi kaupunki on jakanut oululaisille 15-17-vuotiaille kesätyösetelin, jonka yritys, yhdistys tai säätiö voi käyttää palkatessaan nuoren kesätöihin kahdeksi viikoksi.

Kuluvalla viikolla Puolustusvoimat avasivat sodista kertovien valokuvien kokoelman internetissä. SA-kuva.fi -sivustolla on julkaistu vuosina 39-45 otettuja valokuvia. Kokoelma sisältää tuhansia kuvia, niin maa-, meri- ja ilmavoimista kuin kotirintamalta. Voisiko tuo digitalisoitu kokoelma toimia foorumina, joka yhdistäisi veteraaneja ja nuoria? Voisivatko nuoret opastaa, kenties vaikka koota kuvia esityksiksi? Tämä mahdollistaisi oululaisille veteraaneille mahdollisuuden tutustua kokoelman kuviin. Samalla ajatukset ja tarinat vaihtuisivat eri sukupolven edustajien kesken, yhteydenpito ja apu voisi laajentua muuhunkin, esimerkiksi ikkunoiden pesuun, siivoamiseen tai kauppa-apuun.

Harvalla nykynuorella on lähipiirissä veteraaneja, joilta voisi kysyä sota-ajasta, saati kuulla tarinoita menneiltä ajoilta. Uskon, että on monia oululaisia nuoria, jotka olisivat valmiita auttamaan veteraaneja. Haaste kuuluukin, onko yhdistyksiä ja yrityksiä, jotka palkkaisivat kaupungin kesätyösetelin tuella nuoria avuksi veteraaneille, niin pienempiin kuin suurempiin asioihin?

Kunnioitetut veteraanit, hyvä juhlayleisö

Näillä muutamilla ajatuksilla toivotan teille omasta ja
Oulun kaupungin puolesta hyvää veteraanipäivää ja juhlaa!

”Veljeä ei jätetä, nuoria ei unohdeta”, sopii asenteeksi ja ohjenuoraksi meille jokaiselle.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Oulu-mitali nro 38: Mieskuuro Huutajat

Oulu-mitalin luovutustilaisuus

Juhlapuhe

Oulun kaupungintalon juhlasali, 17.4.2013

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Mari-Leena Talvitie

Arvoisa Mieskuuro Huutajat

Arvoisat huutajat
Hyvät naiset ja miehet, median edustajat

Minulla on ilo omasta ja Oulun kaupungin puolesta toivottaa teidät kaikki tervetulleeksi tänne kaupungintalon juhlasaliin. Tänään saamme kiittää, kehua ja juhlistaa yhtä oululaista menestystarinaa. Lämpimästi tervetuloa!

Oulu tunnetaan monista menestyneistä taiteilijoistaan, kirjailijoistaan, monenlaisista kulttuurityöntekijöistään sekä kulttuuri- ja taidetapahtumistaan niin kotimaassa kuin ulkomailla. Menestyneiden taiteilijoiden saama maine tuo kotikaupungilleen aina samalla monenlaista myönteistä julkisuutta ja tunnettuisuutta. Onnistunut kulttuuritoiminta tukee myös muuta alueen toimintaa ja antaa alueelle lisäarvoa. Oulu, niin kuin uusi Oulu, on tunnettu monipuolisesta kulttuuristaan ja taiteestaan.

Viime vuosikymmenten yksi merkittävimpiä oululaisia kuoroja on ollut Mieskuoro Huutajat, joka on tuonut Oululle menestystä, tunnettuisuutta ja mainetta ennen kaikkea osaamisellaan, erikoisuudellaan, oivallisuudellaan ja yllätyksellisyydellään. Kuoro on ihastuttanut ja hämmästyttänyt yleisöä ympäri maailman. Huutomyrskyn alle on saattanut jäädä niin konserttiyleisö kuin pahaa-aavistamaton kaduntallaaja.

Mieskuoro Huutajat on perustettu 25 vuotta sitten, vuonna 1987. Johtajana on alusta asti ollut Petri Sirviö. 20-henkinen miesjoukko puettiin mustiin pukuihin, valkoisiin kauluspaitoihin ja mustiin kumisiin kravatteihin. Kuoro alkoi harjoitella tunnetuimpia suomalaisia lauluja ja hymnejä. Kuoron ensiesiintyminen oli Oulun ylioppilaskunnan itsenäisyysjuhlassa ylioppilastalo Rauhalassa 1987, jossa isänmaallisia lauluja ja marsseja sisältänyt lyhyt ja intensiivinen esitys huipentui kansallishymniin. Kuoron jäsenmäärä on vaihdellut 30-40 miehen välillä.

Huutajat on esiintynyt usein ulkomailla erilaisissa taidetapahtumissa ja mm. yleisurheilun EM-94 kisojen avajaisissa yhdessä oopperalaulaja Karita Mattilan kanssa. Vuosien varrella kuoroon on kuulunut yhteensä 170 huutajaa, huikea määrä. Kuoron 25-vuotisjuhlakonsertissa huusi 80 entistä ja nykyistä kuorolaista. Ulkomaanmatkoja kuoro tekee yleensä puolenkymmentä vuodessa.

Ohjelmistoon kuuluvat teokset ovat Petri Sirviön omia sävellyksiä, vaikka suuri osa niistä perustuukin vanhoihin lauluteksteihin. Sirviö on säveltänyt laulut kokonaan uusiksi ja niistä on tullut huutamalla esitettyjä teoksia, joissa on monimutkainen, rytmikäs rakenne ja primitiivistä voimaa. Sirviö hyödyntää teoksissa mm. isänmaallisia suomalaisia lauluja, eri maiden kansallis- ja kansanlauluja, klassisen musiikin kappaleita ja lastenlauluja. Jotkin kappaleet voivat perustua myös asiateksteihin, esim. Kansainväliseen ihmisoikeuksien julistukseen. Kuoro on julkaissut myös useita levyjä.

Mieskuoro Huutajien menestys on tuonut heille seuraavia palkintoja: Valtion Suomi-palkinto 2001, Pentti Kaiteran rahaston tunnustuspalkinto 2002 ja Oulun läänin taidepalkinto 2004. Kuoro on esiintynyt muun muassa Wienin juhlaviikoilla, Brooklyn Academy of Musicissa, Venetsian biennaalissa, Linzin Ars Electronicassa, Lontoon Royal Festival Hallissa, Brysselin europarlamentissa, Pariisin nykytaiteen museossa, Leningradissa vaalitilaisuudessa, Roskilden festivaalin päälavalla, Jäämerellä, New Yorkin MoMassa ja Japanissa.

Huutajista on myös tehty dokumenttielokuva Huutajat – Screaming Men (2003), jonka ohjasi Mika Ronkainen – itsekin entinen Huutajien jäsen. Elokuva esitettiin yli sadalla kansainvälisellä elokuvafestivaalilla ja palkittiin ensimmäisenä suomalaiselokuvana Sundance-elokuvafestivaaleilla Yhdysvalloissa sekä Norjan Tromssan kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla.

Hyvä juhlayleisö

Kuten edelllä kuulitte, Mieskuoro Huutajien ansiot ovat mittavat. Kuoro on tuonut mainetta, kunniaa ja näkyvyyttä kotikaupungilleen ympäri maailmaa.

Arvoisa Mieskuoro Huutajat

Maaliskuussa Oulun kaupunginhallitus päätti yksimielisesti Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan esityksestä, että Mieskuoro Huutajille myönnetään Oulu-mitali, nro 38.

Oulu-mitali myönnettiin Mieskuoro Huutajien ansioista oululaisen kulttuurin omaleimaisena ja erinomaisena toteuttajana ja kulttuurielämän edistäjänä sekä kotikaupungilleen mainetta ja tunnettuisuutta tuoneena innovatiivisena toimijana.

Mikä onkaan Oulu-mitalin tausta? Numeroitu Oulu-mitali voidaan myöntää oululaiselle henkilölle tai yhteisölle tunnustuksena ansioista tieteen, urheilun, taiteen tai muun kulttuurityön alalla, pitkäaikaisesta ja merkittävistä valtakunnallisista tai kansainvälisistä saavutuksista.

Erityisistä syistä mitali voidaan myöntää myös muulle kuin oululaiselle henkilölle tai yhteisölle, esimerkiksi jonkin erityisen huomattavan vierailun yhteydessä – kuten Oulu-mitali myönnettiin Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaalle, kuninkaan vieraillessa Oulussa.

Oulu-mitali on kuvanveistäjä Riitta Helevän suunnittelema pronssiin lyöty mitali, jonka halkaisija on 80 mm. Mitali kuvaa Oulua – valon ja vesien kaupunkina.

Ensimmäinen Oulu-mitali myönnettiin vuonna 1986, vuosi aiemmin kuin Mieskuuro Huutajien taival sai alkunsa. Mieskuoro Huutajat ovat oululainen menestystarina!

Pyydänkin nyt Mieskuoro Huutajia, kuoronjohtaja Petri Sirviötä vastaanottamaan tämän Oulu-mitalin, numeron 38 – jolla Oulun kaupunki haluaa kiittää Mieskuoro Huutajia, oululaista menestystarinaa!

Taustatiedoksi, median edustajille. Aiemmin Oulu-mitali on myönnetty seuraaville henkilöille tai yhteisöille:

n:o 1 rehtori Markku Mannerkoski
n:o 2 Oulu-Seura
n:o 3 ylipormestari Horst Henning, Leverkusen
n:o 4 kaupunginjohtaja Valentin Simonenko, Odessa
n:o 5 kansainvälisten suhteiden johtaja Galina Izuvita, Odessa
n:o 6 eduskunnan puhemies Matti Ahde
n:o 7 toimitusjohtaja Aaro Korkeakivi
n:o 8 kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ingegärd Larsson, Boden
n:o 9 Nepalin kuningas Birenda Bir Bikram Shah De
n:o 10 kaupunginjohtaja Istvan Gati, Siofok
n:o 11 pääsihteeri M.S.Gorbatsshov, Neuvostoliitto
n:o 12 professori Juhani Oksman
n:o 13 kaupunkineuvos Ilmo Paananen
n:o 14 maaherra Ahti Pekkala
n:o 15 Oulun Rintamamiesveteraanit ry
n:o 16 Oulun Sotaveteraanit ry
n:o 17 Oulun Rintamanaiset ry
n:o 18 Sotainvalidien veljesliitto, Oulun osasto
n:o 19 presidentti Martti Ahtisaari
n:o 20 maaherra Eino Siuruainen
n:o 21 kuningas Kaarle XVI Kustaa (v. 1996)
n:o 22 toimitusjohtaja Pertti Huuskonen
n:o 23 toiminnanjohtaja Hemmo Kuuranhalla
n:o 24 kunnanneuvos Vanja Berglund, Boden
n:o 25 ylipormestari Dr. Walter Mende, Leverkusen
n:o 26 Hallen kaupunki
n:o 27 Saksa-Suomi-Seuran puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Bernhard Marewski, Leverkusen
n:o 28 rehtori Lauri Lajunen
n:o 29 tanssitaiteilija Sirpa Suutari-Jääskö
n:o 30 tanssitaiteilija Jukka Haapalainen
n:o 31 toimitusjohtaja Martti Ursin (v. 1999)
n:o 32 Oulun Kärpät (v. 2004)
n:o 33 presidentti Tarja Halonen (v. 2005)
n:o 34 eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (v. 2006)
n:o 35 maakuntajohtaja Pentti Lampinen (v. 2007)
n:o 36 Jussi Malmi (2010)
n:o 37 Salme ja Asko Raukovaara (2010)
19.8.1986 hyväksymien sääntöjen mukaisesti Oulu-mitalin jaosta päättää kaupunginhallitus. Esityksen kaupunginhallitukselle tekevät yhdessä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja.

Seuraava Oulu-mitali n:o 38 voidaan myöntää Mieskuoro Huutajille heidän mittavasta ja maineikkaasta kansallisesta ja kansainvälisestä kulttuurityöstä sekä kotikaupungin tunnettuisuuden lisäämisestä. Oulu-mitali luovutetaan aina erityisessä kaupungin järjestämässä juhlatilaisuudessa myöhemmin sovittavana ajankohtana kaupungintalon juhlasalissa.