(Kirjoitus on julkaistu TEK:n jäsenlehdessä 10/2015.)
Suomi elää viennistä ja hyvinvointimme perusta rakentuu sen varaan. Viime vuosien ennakoituakin hitaampi kasvu on haastanut elinkeinoelämän uusiutumaan. Mihin kannattaa kylvää kasvun siemeniä, jotta siemenet myös itävät?
Yksi kasvavista liiketoiminta-alueista on Pohjois-Euroopan arktiset alueet, erityisesti Pohjois-Ruotsi ja – Norja. Välimatkat eivät ole Suomesta katsottuna kilometreissä merkittäviä – kyse on lähimarkkinasta. Kulkuyhteydet sen sijaan ovat olleet heikohkot – esimerkiksi Oulusta on lentänyt nopeammin Kiinaan kuin ajanut Pohjois-Norjaan. Suomen vienti Norjaan on laskenut viime vuosina – ollen vuonna 2014 pienempi kuin vienti Viroon.
Suomen pinta-alasta noin neljännes on napapiirin pohjoispuolella ja joka kolmas arktisella alueella asuvista on suomalainen. Silti katseiden kääntäminen ja kasvun hakeminen pohjoisesta tuntuu vaativan erityistä rohkeutta, uskallusta ja innostusta. Onko meillä niitä?
Oulun kaupunki, elinkeinoliikelaitos BusinessOulun operoimana, aloitti “Pohjoisen ohjelman” pari vuotta sitten. Se luo toimintaedellytyksiä viennin ja investointien, koulutuksen ja tutkimuksen, työssäkäynnin, niin kulttuuri- ja tapahtumamatkailun kuin turismin ja kaupan aloille. Tammikuussa 2014 käynnistettiin Suomi-talo-toiminta Tromssassa.
”Pohjoinen ohjelma” on oiva hoksautus, jotta huomioimme valtakunnallisesti pohjoisen mahdollisuudet ja kymmenien miljardien investoinnit. Miten hyödynnämme kasvun ja luomme elinvoimaa koko Suomeen? Esimerkiksi Tromssan, Finnmarkin ja Nordlandin alueella on kysyntää monen alan osaajista, erityisesti insinööreistä. Osaamisalueilla, joilla meillä on vapaata työvoimaa, yrityksiä sekä korkeatasoista osaamista.
Norjan Kruununprinssi Haakon vieraili toissa syksynä Suomessa, tasavallan presidentti Niinistön kutsusta. Hän halusi kuulla Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyökuvioista. Keskusteluun osallistuivat Oulun, Luulajan ja Tromssan kaupunkien, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten johtajat. Kruununprinssi oli erityisen kiinnostunut osaamisesta, elinkeinopohjasta sekä monitieteisestä korkeakoulutuksesta. Kuultuaan esityksen hän totesi kymmenille median edustajille, että Tromssa tarvitsee lentoyhteyden Ouluun.
Nyt, pari vuotta myöhemmin lentoyhteys (Helsinki-)Oulu-Luulaja-Tromssa toimii viisi kertaa viikossa, viiden vuoden ajan. Yhteyden mahdollistaa ja rahoittaa Oulun, Luulajan ja Tromssan yhteisyritys Arctic Airlink. Kysessä on kolmen kaupungin ja alueen satsaus, jossa valtion rajaesteet on sivuutettu.
Sain olla mukana arktisten alueiden vaikuttamistyössä ensin Oulun kaupunginhallituksen ja sitten kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Nyt jatkan työtä kansanedustajana – arktisen alueen parlamentaarikkojen valtuuskunnassa sekä Valtioneuvoston kanslian arktisen alueen neuvottelukunnassa.
Miten onnistumme, on kiinni koulutuksen, yritysten, elinkeinoelämän ja matkailun toimijoista – meistä jokaisesta. Onko meillä tarpeeksi kova nälkä hakea vientiä myös lähimarkkinoilta? Pystymmekö hyödyntämään valtakunnan rajat ylittävää yhteistyötä ja pohjoisen kasvun siemenet. Toimijoiden lisäksi oleellista on poliittinen tahto ja johtajuus, jotta asiat etenevät johdonmukaisesti myös valtioiden välillä.
Mari-Leena Talvitie
Ympäristötekniikan DI ja kansanedustaja (kok)