Missä on Suomen arktisen politiikan avaimet?

(Kesäkolumni julkaistu Kalevassa 23.6.2016)

Miten pitkä matka onkaan kauas? Kysymys nousi mieleen, kun puoluekokouksen jälkeen suuntasin Lappeenrannasta kohti Venäjän Ulan-Udea, Itä-Siperiaa. Vuorokauden matkustamisen jälkeen olin perillä Burjatian tasavallan pääkaupungissa, jossa järjestettiin 12. Arktisen alueen parlamentaarikko-konferenssi.

Arktisen alueen teemat ja kehitysnäkymät ovat moniulotteisia ja kauaskantoisia. Niissä on kyse alkuperäiskansojen mahdollisuuksista elää, kouluttautua ja yrittää kotiseudulla, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, kestävästä kehityksestä ja tulevaisuuden liikenne- ja logistiikkareiteistä. Aiheina on alueen tutkimus ja koulutus ja se, millaista kylmä- ja merialan tai langattoman viestinnän osaamista alueella tarvitaan sekä rajat ylittävä yhteistyö. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Arktiset teemat läpileikkaavat koko politiikan sektorit. Kyse on energia-, tietoliikenne- ja talousasioista ja siten myös ulko- ja kasvupolitiikasta. Siksi on selvää, että kiinnostus arktisiin teemoihin on noussut ympäri maailmaa.

Ulan-Uden konferenssissa nostimme esiin tarpeen Pariisin ilmastosopimuksen hengessä järjestää Arktisen neuvoston ministerikokous ympäristöministereille. Sen tavoitteita on löytää kestäviä ilmastoratkaisuja ja uusia keinoja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Painotimme myös alueen yhtenäisyyttä arktisella alueella elävien neljän miljoonan asukkaan kannalta, muun muassa opiskelijoiden liikkuvuus on varmistettava ja aluetta koskevan tutkimuksen on oltava pitkäjänteisempää.

Muutama vuosi sitten Norjan Kruununprinssi Haakon vieraili presidentti Niinistön kutsusta Suomessa. Kruununprinssi oli silminnähden kiinnostunut arktisesta yhteistyöstä Norjan, Ruotsin ja Suomen kesken. Niinistö toi esiin, että vihdoin arktisuuden ymmärrettäisiin olevan koko Suomen asia, ei vain pohjoisen toimijoiden. Silloisena kaupunginvaltuuston puheenjohtajana sain kertoa Kruununprinssille yhteistyömahdollisuuksista. Samalla esitin kutsun saapua Ouluun, kun lentoyhteys Tromssan ja Oulun välillä toimii. Nyt lentoyhteys ja moni muu pienempi teko arktisissa asioissa on toteutettu rajat ylittävällä yhteistyöllä, pohjoisen toimijoiden toimin ja voimin. Viimein on aika saada myös valtiotason ja EU:n sitoutuminen, tahtotila ja resurssit samaan suuntaan.

Lähestyvä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus tarjoaa Suomen käteen useita eri avaimia. Pieni, viennistä ja osaamista riippuvainen maa voi saada aikaan tuloksia vain laajalla yhteistyöllä ja siksi meidän on tehtävä painotuksia ja valintoja. Suomen arktisten strategian päivitys on tehtävä ripeästi. Jotta pystymme vaikuttamaan EU:n toimintaan ja kansainvälisiin valintoihin – johdonmukaisesti ja laajalla rintamalla.

Koska arktiset asiat kuuluvat niin monen ministeriön tontille, arktinen politiikka haastaa hallituksen johtamisen ja tavan toimia. Vanhahtava sektorivastuu ja ministeriöiden asettamat painotukset eivät edistä Suomen EU-tason ja kansainvälisiä tavoitteita vaan jäävät helposti kansalliseksi puuhasteluksi. Tarvitaan selkeää poikkihallinnollista otetta.

Ennen kaikkea Arktiset asiat siis huutavat kansallista johtovastuuta. Missä on Suomen arktisen politiikan avaimet ja kuka on valmis käyttämään niitä?

 

Mari-Leena Talvitie
Kansanedustaja (kok), Arktisten alueiden parlamentaarikko-valtuuskunnan jäsen

 

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Verkkouutiset: Mari-Leena Talvitie aikoo viedä puoluevaltuuston maakuntiin

Lue Verkkouutisten sivuilta: http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/vvaltuustonpj_talvitie-51669

(ILKKA AHTOKIVI 12.6.2016 klo 15:04)

Kokoomuksen puoluekokous Lappeenrannassa valitsi puoluevaltuuston puheenjohtajaksi Mari-Leena Talvitien.LKS 20160524 Kokoomuksen Mari-Leena Talvitie eduskunnan täysistunnossa Helsingissä tiistaina 24. toukokuuta 2016. Istunnossa käsitellään valtioneuvoston selontekoa sisäisestä turvallisuudesta. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Mari-Leena Talvitie.(Lehtikuva/Martti Kainulainen)

– Puoluevaltuusto on yksi tekijä, miten kokoomus näkyy eri piirien alueilla. Puheenjohtajana toivon, että pystyn tukemaan puoluevaltuutettujen näkymistä heidän piireissään, Mari-Leena Talvitie kuvasi puoluevaltuuston kehittämiseen liittyviä tavoitteitaan Verkkouutisille.

Talvitien mukaan tulevalla valtuustokaudella valtuuston tarkoitus kokoontua eri piireissä, eikä ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Puoluevaltuusto siis jalkautuisi maakuntiin.

– Politiikka ja vaikuttaminen ovat isossa murroksessa. Kokoomuksen puoluevaltuustossakin on vielä kehitettävää, erityisesti miten kokoomuksen kenttä, paikallisyhdistysten puheenjohtajat ja piirihallitukset saavat tietoa asioista, mitä käsitellään puoluevaltuustossa.

Talvitie on toiminut kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajana nyt kaksi vuotta. Puoluevaltuusto on viime vuosina uudistunut siten, että kokouksissa on lisätty keskustelua poliittisista ja ajankohtaisista asioista. Lisäksi valtuustoon on tuotu lähetekeskustelut, ajankohtaisteemojen käsittely sekä sähköiset menetelmät.

Kokoomuksen puoluekokous valitsi sunnuntaina Talvitien jatkamaan puoluevaltuuston puheenjohtajana.

Puoluevaltuuston puheenjohtajavaltuustovaalissa annettiin 743,6 ääntä. Niistä Mari-Leena Talvitie sai 590 ja Espoolainen Kokoomuksen Talouspoliittisen Seuran puheenjohtaja Jussi Koskinen 147,6. Kuusi ääntä hylättiin.

Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän on ollut Oulun kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2005 ja kansanedustaja vuodesta 2015.

Hän on toiminut lisäksi muun muassa Oulun kaupunginhallituksen, Oulun kaupunginvaltuuston ja Oulun seudun ympäristölautakunnan puheenjohtajana.

Kokoomusedustajat: Maaseutua ja kaupunkia ei tule asettaa vastakkain

Lue Verkkouutisten sivuilta: http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/kokoomus_tulevaisuuden_kunta-51561 

(HELENA HAAVISTO 9.6.2016 klo 18:12)

Outi Mäkelä ja Mari-Leena Talvitie iloitsevat kokoomuksen kunta- ja kaupunkipoliittisesta kannanotosta.

Kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä ja Mari-Leena Talvitie ovat tyytyväisiä viikonloppuna Kokoomuksen puoluekokouksessa käsiteltävään kokoomuksen kunta- ja kaupunkipoliittiseen kannanottoon. Kannanotossa linjataan kokoomuslaisia näkemyksiä siitä, millainen tulevaisuuden kunta on.

– Tulevaisuuden kunnat erilaistuvat ja luovat sitä kautta elinvoimaa; koulutusta ja osaamista varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, edistävät asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä mahdollistavat monipuolisen kuntademokratian toteutumisen. Maakunnat keskittyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen sekä alueellisen elinvoimaa edistämiseen. Elinvoimaiset kaupunkiseudut ja maakuntakeskukset määrittelevät Suomen menestymisen, Talvitie toteaa tiedotteessa.

Kannanotossa huomautetaan, että kaupunkien kasvusta huolimatta maaseutua ja kaupunkia ei tulisi asettaa vastakkain, vaan tärkeämpää olisi löytää alueelliset vahvuudet kaikkialta Suomesta. Tiivistyvä asuminen, tehostettu palveluverkosto ja alueellinen yhteistyö ovat kehityksen suuntia niin kaupungeissa kuin maaseutukunnissa.

– Uusien digitaalisten liikennepalvelujen käyttöönotto mahdollistaa julkisen liikenteen palvelujen sekä reitti- ja matkatietojen yhdistämisen uudella tavalla. Julkinen, avoin data takaa sen, että tarvittava tieto on aina asukkaiden ja yritysten hyödynnettävissä, Mäkelä lisää.

Kansanedustajat myös tähdentävät, että hallinnon avoimuus vahvistaa luottamusta ja ”vireillä olevista asioista, päätöksenteon taustoista ja seurauksista on oltava saatavissa tietoa ymmärrettävässä muodossa”.