Kesäkolumni: Liikunnan iloa – erityisesti lapsille ja nuorille

Julkaistu Kalevassa 21.7. Lue Kalevan sivuilta: http://www.kaleva.fi/mielipide/kolumnit/liikunnan-iloa-etenkin-lapsille-ja-nuorille/733603/

Kesä on monenlaisten tapahtumien ja muistojen aikaa. Millaisia kesämuistoja tulee mieleen Oulusta ja liikuntatapahtumista?

Ensimuistoni Oulusta on Raatista, kesältä 1990. Kalevan kisoihin matkasin isän ja isosiskon kanssa, Etelä-Pohjanmaalta. Muistoissani ovat takasuoran stadionnäkymä, vaihteleva sää ja Raatin ympäristö – ne antoivat innostusta liikuntaan. Oulusta tuli sittemmin opiskelujen myötä rakas kotikaupunkini.

Oulu on lasten ja nuorten liikuntakaupunki. Oululaisten keski-ikä, reilu 37 vuotta, on Suomen ja jopa yksi Euroopan nuorimpia.

Meillä on yli 200 toimivaa liikuntaseuraa. Vastuunkantajat laidasta toiseen ovat nähneet panostukset liikuntaan investointina tulevaisuuteen. On sähköisiä vuoronvarauskalentereitat, mahdollisuuksia yhdistää urheilu ja koulukäynti sekä maksuttomia liikuntavuoroja lapsille ja nuorille. Sivistys- ja kulttuurilautakunta on laatinut selkeät vuoronjakoperiaatteet ja myös eettiset pelisäännöt.

Vuodesta 1997 kaupunki on tarjonnut liikuntavuorot kaupungin hallinnoimissa liikuntapaikoissa maksuttomasti alle 18-vuotiaille ryhmille. Lapset ja nuoret liikkuvat korvauksetta, kunhan vuorolla on yli 18-vuotias vastuuhenkilö.

Tämän vaikutus vuositasolla on noin 1,5 miljoonan euroa, ja se koskee noin 500 liikuntatilaa. Seurat, joille kaupungilla ei ole tiloja tai joilla tilat ovat seuran rakentamia, Oulu maksaa tilojen käyttöön kohdennettua avustusta. On selvää, ettei summa jakaudu tasaisesti, ja siksi aiheesta tehtiin vuonna 2015 kattava selvitys.

Lasten ja nuorten yhdenvertaiset harrastusmahdollisuudet eivät ole itsestäänselvyys. Niiden turvaamiseksi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti työryhmän. Sen tehtävänä oli tuoda esiin keinoja alentaa liikuntaharrastusten kustannuksia.

Leena Harkimon vetämä työryhmä nosti esiin, että kohonneiden kustannuksien alentamiseen tarvitaan mukaan eri tason toimijoita, niin valtio ja kunnat kuin seurat ja järjestöt, sekä sitoutumista samansuuntaiseen ajatteluun ja toimenpiteisiin.

Työryhmä esitti keinoiksi alentaa harrastamisen kustannuksia esimerkiksi kuntien liikuntatilojen tarjoamisen maksuttomasti lapsille ja nuorille. Lajiliitoilta edellytettiin lisenssikäytäntöjä, jotka tukisivat monilajisuutta. Seuroilta työryhmä toivoi harrasteliikuntaa, johon voisi osallistua vaikka kaksi kertaa viikossa.

Valtion toivottiin tukevan vapaaehtoistoimintaa ja talkootyötä keventämällä säädöksiä ja säilyttämällä vapaaehtoistyö verottomana jatkossakin.

Ehdotuksista näkee, että tarvitsemme kustannusten hillitsemiseen ja resurssien parempaan hyödyntämiseen uudenlaista yhteistyötä ja kumppanuuksia – samoin kuin muuallakin yhteiskunnassa.

Näiden rinnalla ratkaisevana tekijänä on kuntien kaavoitus. Miten se luo monipuoliset edellytykset arkiliikkumiseen, kuten toimiviin kevyen liikenteen väyliin? Kun erilainen tietotyö ja ruutu-aika valtaavat sijaa, tarve hyötyliikuntaan ja vapaa-ajan liikkumiseen kasvaa, kaikenikäisillä.

Vielä niihin kesämuistoihin. Kalevan Kisat pidetään alkavana viikonloppuna Oulussa, kuudetta kertaa. Urheilun huippuhetkien lisäksi on oheistapahtumia, keskusteluja ja kisatorin henkeä.

Muistetaan, että lapsiin ja nuoriin vaikuttavat eniten esimerkki ja esikuvat. Toivotan liikunnan iloa ja mukavia Oulu-muistoja – seuraamisesta tai liikkumisesta!

Mari-Leena Talvitie
hyötyliikkuva ja penkkiurheileva
oululainen kansanedustaja (kok)

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Kirjallinen kysymys: Täydennys- ja lisärakentamisen sujuvoittamisesta ja asunto-osakeyhtiölain uudistamisesta

 1.7.2016

Eduskunnan puhemiehelle

Hallituksen tavoitteena on edistää täydennys- ja lisärakentamista sekä mahdollistamalla kiinteistöjen käyttötarkoitusten muutokset että lisäämällä merkittävästi asuntojen ja tonttien tarjontaa. Hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti tarkoitus on muun muassa sujuvoittaa päätöksentekoa asunto-osakeyhtiöissä peruskorjaus-, esteettömyys- ja täydennysrakentamisessa. Kaikki nämä tavoitteet ovat erityisen kannatettavia ja perusteltuja.

Useiden kaupunkikeskusten kehittymistä edistäviä hankkeita hidastaa purkavaan lisärakentamiseen kohdistuvat asunto-osakeyhtiölain vaatimukset. Näissä hankkeissa ongelmaksi on muodostunut se, että asunto-osakeyhtiölaissa yhtiön purkamiseen vaaditaan yhtiökokouksen yksimielisen päätöksen lisäksi jokaisen osakkaan suostumus. Yhtiön purkaminen tulee kysymykseen silloin, kun rakennus on niin huonossa kunnossa, ettei sitä ole kokonaistaloudellisesti järkevää korjata ja ainoa jäljellejäävä vaihtoehto on rakentaa uusi rakennus tai myydä rakennusoikeus.

On selvää, että lain on turvattava jokaisen osakkaan tietty oikeusasema ja –suoja mahdollisessa asunto-osakeyhtiölain uudistuksessa. Sen vuoksi olisi syytä pohtia, soveltuisiko esimerkiksi osakeyhtiölain 18. luvun 1§ mukainen lunastusoikeus ja –velvollisuus -menettely sovellettavaksi myös asunto-osakeyhtiölakiin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Mihin toimenpiteisiin ja millä aikavälillä hallitus aikoo ryhtyä toteuttaakseen hallitusohjelmassa linjatun mukaisesti asunto-osakeyhtiönlain uudistamisen, jolla asunto-osakeyhtiön päätöksentekoa sujuvoitetaan?