Home › 2018 › Page 2

Yearly Archives: 2018

Ympärivuotinen haku ammatilliseen koulutukseen

Julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 3.10.

 

Suomessa on pitkän taantuman jälkeen talouskasvun aika. Työllisyys on lähellä 72 % ja siten korkeimmillaan 27 vuoteen. Kasvua kuitenkin rajoittaa vapaiden työpaikkojen ja osaavan työvoiman heikko yhteys, eli kohtaanto-ongelma.

Siksi resursseja on lisätty täsmätoimiin, kuten muunto- ja täydennyskoulutuksiin.

Kohtaanto-ongelman yksi juurisyy on se, että yhteiskunta on 2000-luvulla kuin huomaamatta ”syrjäyttänyt” nuoria, erityisesti poikia, peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta. Havahduin tähän syvemmin, kun toimin Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja kuuntelin dosentti Matti Rimpelää. Hän puhui lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman yhteydessä syrjäytetyistä, ei syrjäytyneistä nuorista.

Silloin Oulussa oli satoja alaikäisiä nuoria vailla toisen asteen opiskelupaikkaa tai he olivat keskeyttäneet opinnot. Jos opiskelusuunta ei ollut tuntunut oikealta, sen vaihtoon oli mahdollisuus vain keväisin. Tiedämme miten käy, jos 17-vuotiaan opiskelumotivaatio laskee ja hän joutuu odottamaan puoli vuotta ennen uutta hakua.

Millaisia ratkaisuja eduskunta on luonut ammatillisen koulutuksen päivittämiseksi? Tähän on puututtu niin moniammatillisella yhteistyöllä, opiskelupaikkojen päivityksillä ja lisäyksillä, opinto-ohjauksessa kuin lainsäädännöllä. Opetusministeri Grahn-Laasosen johdolla yhdessä kentän kanssa on uudistettu lainsäädäntö – niin ohjaus, säätely, rahoitus kuin tutkintojen kuin koulutuksen toteuttamismuodot. Se vastaa opiskelijan ja työnantajan tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat on poistettu. Opiskelija voi rakentaa työ- ja opiskelutilanteeseensa sopivan opintopolun.

Avainsanoja ovat jatkuva haku, oppi- ja koulutussopimukset, henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma, erityinen tuki ja lakisääteinen opiskelijapalaute.

Aiemmin kapea-alaisia tutkintoja oli 350. Kuinka moni 16-vuotias tiesi siitä kirjosta, mitä hän haluaa opiskella? Uudet tutkinnot ovat laaja-alaisempia ja niitä on 164. Nuori voi hakea koulutukseen ympärivuotisesti, opiskella joustavammin sekä osin töissä, osin koulussa koulutus- tai oppisopimuksella. Esimerkiksi Oulun seudun ammattiopiston OSAOn OVI-toiminta on jatkuvasti auki oleva hakijapalvelu, josta kuka tahansa saa ohjausta ja neuvontaa OSAOon hakemiseen.

Oulussa vain muutama viime keväänä peruskoulun juuri päättänyt nuori oli vailla opiskelupaikkaa. Toki edelleen on satoja nuoria, joilla ei ole opiskelu-, työ- tai työpajapaikkaa. Nuorten asiat tarvitsevatkin panostuksia sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin, tukitoimiin kuten etsivään nuorisotoimintaan että koulutukseen.

 

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Kokoomuksen Talvitie: On sydämen asia parantaa sotiemme veteraanien kotipalveluita

Tiedote

29.8.2018

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, oululainen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie iloitsee, että vihdoin ja viimein rintamaveteraaneille mahdollistetaan samat palvelut kuin sotainvalideille.

Kokoomuksen puoluekokous hyväksyi tähän liittyvän aloitteen kesällä Turussa ja tuoreena varapuheenjohtajana sekä rintamaveteraanitoimikunnan jäsenenä otin puoluekokouksen päätöksen edistämisen sydämen ja kunnian asiaksi.

Rintamaveteraaneille mahdollistetaan uuden lainsäädännön kautta samat kotona asumista tukevat palvelut kuin sotainvalideille. Päätös varmistaa sodassa olleiden kansalaisten palveluiden yhdenvertaisuuden kotipaikasta ja sotakohtalosta riippumatta.

”On sydämen asia, yhteinen velvollisuutemme huolehtia veteraanisukupolvesta. Siksi on tärkeää, että lainsäädäntö saadaan voimaan jo ensi vuonna”, kertoo Talvitie.

Sotilasvammalaki on taannut sotainvalidien asiat. Kuntoutus sekä kotiin annettavat palvelut ovat olleet kohtuullisella tasolla jo vuosikymmeniä. Muiden rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnuksen tunnuksen omaavien veteraanien, miesten tai naisten, osalta näin ei vieläkään ole, koska heidän palveluiden toteuttamisesta ei ole lakia. Heidän palveluiden puolesta ja määrärahoista valtion budjetissa on jouduttu kamppailemaan, vuosi toisensa jälkeen.

Tavoitteena on, että hallitus valmistelee lainsäädäntömuutokset ja kaikki eduskuntapuolueet sitoutuvat siihen, että lainsäädäntö käsitellään siten, että se voi tulla voimaan 1.11.2019.

Lisätietoja:

Mari-Leena Talvitie

044 527 3288

Yksilön vastuu, ahkeruus ja tiukka menokuri – tällaiset ovat kokoomuksen oululaisen va­ra­pu­heen­joh­ta­jan arvot

(Julkaistu Kalevassa 4.7.2018)
Kymmenisen vuotta sitten oululaiselle Mari-Leena Talvitielle kirkastui neljä unelmaa. Hän halusi perustaa perheen, valmistua ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi, ryhtyä yrittäjäksi ja toimia elinkeino- tai ympäristöministerinä.
Kaksi ensin mainittua haavetta on toteutunut.

Kansanedustaja istuu kahden tyttärensä kanssa ravintola Perlan kahviossa Oulussa. Hän on juuri lentänyt Helsingistä kotikaupunkiinsa viettääkseen pari päivää Moonan ja Liinun sekä miehensä Timon kanssa ennen seuraavan työviikon alkua. Kahdeksan vuotta sitten Talvitien haave insinöörin tutkinnosta toteutui ja nyt hän selittää kahvilan pöydässä uusiutuvasta energiasta niin, ettei puhetulva ota loppuakseen.

Kaksi viimeksi mainittua unelmaa joutaa vielä odottamaan, vaikka niidenkin eteen Talvitie on tehnyt töitä. Tuoreimman askeleen kohti ministeriunelmaa hän otti kokoomuksen puoluekokouksessa kesäkuussa. Kokouksessa Talvitiestä valittiin puolueen varapuheenjohtaja. Varapuheenjohtajuus tarkoittaa lisää vaikutusvaltaa, näkyvyyttä, poliittisempaa vastuutyötä ja vaatimusta osallistua yhä useampaan poliittiseen tilaisuuteen.

Puolueen muita varapuheenjohtajia ovat ministerit Antti Häkkänen ja Sanni Grahn-Laasonen.

Ravintola Perlan yrittäjät, Talvitien puoluetoverit Jami Tallberg ja Jari Valli kuvailevat Talvitietä hurmaavaksi äitihahmoksi, joka on sydämellinen, kiltti ja kaunis. He ovat tehneet Talvitien kanssa yhteistyötä vuosien ajan ja havainneet tämän kyvyn ottaa kaikki ihmiset huomioon. Kokoomuksen tuoreen varapuheenjohtajan kanssa keskustellessa tulee kuitenkin selväksi, ettei hän ole pelkästään pehmoilija. Talvitie uskoo yksilön omaan vastuuseen, ahkeruuteen, yhteiskunnan menojen kasvun leikkaamiseen ja monien säädösten purkamiseen.

Hän kannattaa sote-uudistusta, valinnanvapausmallia ja aktiivimallia. Hänen mielestään yhteiskunta pitää järjestää kansalaisten tarpeista käsin, ei hallintoa varten. Hän näkee, että yrittäjyyteen liittyy yhä sellaisia säädöksiä, joissa ei ole järjen hiventä.

– On epäreilua, että yrityksen sukupolvenvaihdoksessa oma perhe maksaa enemmän veroja kuin perheen ulkopuolelta tuleva jatkaja.

Mari-Leena Talvitie omaksui arvonsa jo lapsena. Hän kasvoi teini-ikäiseksi Etelä-Pohjanmaalla vanhempiensa omistamassa konepajassa ja nuoreksi aikuiseksi äitinsä ravintolan keittiössä. Yrittäjyys ja pitkät päivät olivat perheen arkea.

– Yrittäjäperheessä oppi, että mitään ei saa helpolla. Lähtökohdilla ei ole merkitystä, vaan aina on tehtävä parhaansa. Pelkästään sanakirjassa ja mielikuvissa menestys tulee ennen työtä.

Yrittäjähenkiseksi kasvanut Talvitie harkitsi mahdollisuutta jatkaa äitinsä ravintolaa. Äiti kuitenkin kehotti tytärtään opiskelemaan. Talvitie haki Oulun yliopistoon ympäristötekniikan koulutusohjelmaan ja pääsi sisään. Opiskeluaikoinaan hän aktivoitui kokoomuksen opiskelijapolitiikassa sekä kaupunginvaltuustossa ja alkoi etsiä itselleen yhä enemmän vastuutehtäviä.

Kun poliittinen ura näytti varmemmalta, Talvitie laati neljän unelman listan.

Se, milloin yrittäjyyden ja ministeriyden aika tulee, on iso kysymysmerkki. Talvitie on oppinut, että politiikassa mikään muu ei ole varmaa kuin epävarmuus. Yrittäjyys taas vaatii oikea-aikaisuutta, vaivaa ja raskasta työtä.

Mari-Leena Talvitie

Oulussa asuva, kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustaja.

Valittiin kesäkuussa kokoomuksen varapuheenjohtajaksi.

Toimi aiemmin kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajana.

On toiminut myös Oulun kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajana sekä maakuntahallituksessa.

Tällä hetkellä toimii Oulussa kaupunginvaltuutettuna.

MAINOS

Ratkaisuja ylivelkaantumiseen

Suomen talous kasvaa ja työllisyys on korkeampi kuin 27 vuoteen. Silti on kymmeniä tuhansia ihmisiä ja yrittäjiä, joiden elämää vaikeuttaa ylivelkaantuminen. Vuoden vaihteessa ulosottovelallisia 246 000 ja maksuhäiriömerkintöjä oli noin 380 000 suomalaisella.

Ulosottovelallisten määrä on pysynyt jotakuinkin samana, mutta velkojen yhteenlaskettu kokonaissumma on kasvanut.

Kasvussa ovat myös maksuhäiriömerkinnät, jotka kasaantuvat yhä useimmin samoille henkilöille. Lähes kymmenellä prosentilla täysi-ikäisistä suomalaisista on maksuhäiriömerkintä. Se ylittää 1990-luvun laman jälkeiset ennätyslukemat.

Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa liian monen ihmisen arkielämää eri tavoin.

Hän ei välttämättä voi tehdä esimerkiksi vakuutus- ja matkapuhelinsopimusta. Asunnon ja työpaikan saanti on hankalaa. Siinä tilanteessa jokainen tarvitsee apua, neuvoa ja tukea, miten saada elämänsä tasapainoon ja tehdä opiskeluun tai työhön liittyviä hankintoja.

Jokaisen ylivelkaantuneen tausta on erilainen, vaikka yhtäläisyyksiäkin on. Moni yrittäjä ylivelkaantui laman aikaan. Joku ison asiakkaan konkurssin vuoksi, toinen arvonlisäveron tai muun veron maksuvaikeuksista johtuneiden velkojen korkeiden korkojen takia. Näihin on haettava neuvonnan lisäksi kokonaistaloudellisia ratkaisuja erilaisista markkinakorkoisista maksujärjestelyistä.

Yksityishenkilöiden ylivelkaantuminen johtuu yhä useammin siitä, että taloutta paikataan korkeakorkoisilla pikavipeillä.

Lainsäädäntöä muutettiin vuonna 2013 niin, että alle 2 000 euron luotoille asetettiin korkokatto. Tätä on kierretty tarjoamalla yli 2000 euron vippejä, jota on voinut nostaa pienemmissä erissä.

Eduskunnassa aihe on puhututtanut ja siitä on jätetty useampia lakialoitteita. Allekirjoitin kollega Toivakan lakialoitteen pikavippien korkokaton sääntelystä.

Pikaluottosääntely on yksi hallituksen kaavailemista toimenpiteistä puuttua ylivelkaantumiseen. Nyt oikeusministeri Häkkänen on käynnistänyt valmistelun, jolla tiukennettaisiin pikaluottosääntelyä siten, että kiristettäisiin sekä korkokattoa että luotonantajalle aiheutuvia seurauksia korkokaton rikkomisesta.
Esimerkiksi tilanteessa, jossa korkokattoa on rikottu ei kuluttajalla olisi velvollisuutta maksaa korkoa tai muita luottokustannuksia. Tämä toimisi niin sanktiona kuin myös ennaltaehkäisevästi.

Kokoomuksen Talvitie: Sujuvoitetaan asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa

 Tiedote 8.5. 

Kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie riemuitsee oikeusministeri Antti Häkkäselle juuri luovutettuja työryhmän ehdotuksia, joilla helpotetaan purkavaa uusrakentamista. Työryhmän ehdotus sujuvoittaa asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa.

”Asunto-osakeyhtiöissä on lähes puolet Suomen asunnoista ja siten ne muodostavat huomattavan osan kansallisvarallisuudestamme. Kaupunkien ja keskustojen kehittymistä hidastaa tai jopa estää purkavaan uusrakentamiseen ja täydennysrakentamiseen kohdistuvat asunto-osakeyhtiölain vaatimukset”, Talvitie valottaa.

Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki vaatii yhtiökokouksen yksimielisen päätöksen lisäksi jokaisen osakkaan suostumuksen. Työryhmä ehdottaa, että taloyhtiön yhtiökokouksessa riittäisi 4/5 määräenemmistö, kun on kyse purkavasta lisärakentamisesta.

”Törmäsin lain epäkohtaan ja näin sen haittavaikutukset toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Silloin Oulun ydinkeskustassa oli suunnitteilla useissa kortteleissa purkavaa lisä- ja täydennysrakentamista samoin Kivisydän- iso maanalainen parkkiratkaisu. Oli kohtuutonta, että joku saattoi pitkittää päätöksentekoa, jopa periaatteesta”, Talvitie kertoo.

Aihe huomioitiin jo hallitusohjelmassa. Talvitie vauhditti asiaa alkukaudesta oululaiskollegojen voimin. He tekivät aiheesta kirjallisen kysymyksen ja sittemmin lakialoitteen, joka keräsi yli sadan kansanedustajan tuen. Lakialoitteessa esitettiin muutosta purkavan lisärakentamisen osalta päätöksenteon yksimielisyydestä määräenemmistöksi.

Talvitie muistuttaa että uudistuksessa on tärkeää huolehtia myös osakkaan oikeusturvasta. Työryhmä esittää, että jos osakas ei halua osallistua hankkeeseen, hänellä olisi oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista käypään hintaan.