Arktisella asenteella

(Julkaistu Talvitie 2019 – vaalilehdessä)

Mielenkiinto arktisiin asioihin kasvaa ympäri maailman. Oman arktisen innostukseni sain aikanaan toimiessani Oulun kaupungin puheenjohtajatehtävissä. On ollut ilo jatkaa arktisen politiikan parissa myös kansanedustajana, Suomen arktisessa parlamentaarikkovaltuuskunnassa.

Maailmassa on kahdeksan arktista maata. Pohjoismaiden lisäksi jäseniä ovat Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada. Ne muodostavat Arktisen Neuvoston, yhden tärkeimmistä arktisen politiikan toimijoista. Neuvosto käsittelee arktisen alueen hallitusten ja ihmisten kohtaamia ongelmia ja haasteita. Kukin jäsenmaa toimii vuorollaan neuvoston puheenjohtajana.

Suomen puheenjohtajuuskausi alkoi toukokuussa 2017. Kaksivuotiskauden kärkiteemoja ovat olleet ympäristönsuojelu, viestintäyhteydet, meteorologinen yhteistyö ja koulutus. Näillä aloilla Suomessa ja erityisesti myös meidän alueellamme on myös kansainvälistä huippuosaamista.

Ympäristönsuojelussa isoin tavoite on vähentää mustan hiilen määrää. Toimivat viestintäyhteydet mahdollistavat pitkien etäisyyksien alueella palveluita, kuten opetusta saamen kielellä ja terveydenhoidon palveluja etäyhteyksin. Samalla ne lisäävät saavutettavuutta ja luovat turvallisuutta. Meteorologinen yhteistyö on tärkeää sää- ja jääpalvelujen kehittämisen sekä ilmastotutkimuksen kannalta. Koulutus on avain kestävään kehitykseen.

Tiedämme, että ilmastonmuutoksen myötä arktiset elinolosuhteet muuttuvat ainakin kaksi kertaa niin nopeasti kuin muualla maailmassa. Siksi on tärkeää, että Suomi korostaa YK:n kestävän kehityksen Agenda2030 -tavoitteita sekä vahvistaa sidettä tavoitteiden ja Arktisen neuvoston toiminnan välillä.

Yhteisten tavoitteiden eteen tarvitaan konkreettisia ehdotuksia ja tekoja – ei vain valtioiden tasolla vaan myös yrityksissä, yhteisöissä ja paikallishallinnossa. Esillä on ollut niin datakeskukset ja kaapeliyhteydet, kauppaesteiden purku, infrainvestoinnit ja -yhteydet, jäämeren rataselvitys kuin matkailu. Siksi on tärkeää, että myös alueellamme tehdään kauaskantoista arktista politiikkaa.

Suomen arktisen vaikuttavuuden kannalta on keskeistä, millaista roolia EU tavoittelee arktisessa politiikassa. Se tarkoittaa yhteisiä tavoitteita ja aktiivista vaikuttamistyötä Euroopan parlamentin ja komission linjauksiin. Sitä olemme tehneet kuluvan talven muun muassa tapaamalla komission arktista politiikkaa valmistelevaa Jari Vileniä.

Mari-Leena Talvitie

suomen arktisen parlamentaarikkovaltuuskunnan jäsen

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Perheille joustoa ja vapautta valita

(Kolumni julkaistu Talvitie 2019 – vaalilehdessä)

Perheiden monenlaiset elämäntilanteet ovat arkipäivää. Siksi yhteiskunnan ei pidä liikaa määritellä, mikä hoito- tai tukimuoto on missäkin elämäntilanteessa toimivin. Kahden lapsen äitinä tiedän, että lapsesta sekä vanhempien työ- ja elämäntilanteista johtuen samassakin perheessä voi olla eri aikoina monenlaisia tarpeita.

Perhevapaista valtaosan käyttävät äidit. Viime vuosina on lisätty kiintiöityjä isävapaita, jotka ovat kuin huomaamatta pönkittäneet järjestelmän jäykkyyttä. Raskaiden kiintiöiden sijaan järjestelmää on muutettava niin, että tuet ja vapaat vastaavat joustavasti perheiden tarpeisiin ja huomioivat opiskelun, työn ja yrittäjyyden sekä myös työelämän ulkopuolella olevat.

Ensi kaudella on aika tehdä perhevapaauudistus, joka edistää tasa-arvoa ja parantaa erityisesti naisten asemaa työmarkkinoilla. Vanhemmuuden kustannuksia on maksettava 2020-luvun Suomessa myös miesten ja isien työnantajien, ei vain naisvaltaisten työnantajien. Kuluneella kaudella säädettiin 2 500 euron kertakorvaus äidin työnantajalle, jos äiti palaa perhevapaiden jälkeen samaan työpaikkaan. Uudistuksen suunnittelussa on syytä kuulla erilaisia lapsi- ja perhejärjestöjä sekä työmarkkinaosapuolia.

Olemme keränneet tavoitteitamme puolueen Perheet ja työelämä –asiakirjaksi. Siinä on malli uudeksi perhevapaajärjestelmäksi. Se koostuisi 5 viikon äidille maksettavasta odotusrahasta, vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainvapaasta, jossa molemmille vanhemmille on kiintiöity 3kk ja joiden lisäksi vapaasti jaettavissa on 6kk. Tämän jatkoksi tulisi 6 kuukauden joustava hoitoraha. Nämä kaikki muut, paitsi odotusraha, perhe voi halutessaan käyttää kokopäiväisenä tai osapäiväisenä esimerkiksi osa-aikaisen työn ohessa eli pitkittää vapaat puolittaen euromäärän ja tuplaten keston. Esimerkiksi hoitoraha olisi kokopäiväisenä 800 euroa/kuukaudessa, joten lapsiperheillä olisi vanhempainrahakauden jälkeen mahdollisuus valita, onko jompikumpi vanhemmista lapsen tai lasten kanssa kotosalla.

Kokoomuksen linjauksissa keskiössä on lapset ja perheet. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja kehittää tukijärjestelmiä sekä lisätä perheen mahdollisuuksia erityisesti pienten, alle 3-vuotiaiden lasten hoitoon. Samalla edistetään ja joustavoitetaan siirtymistä perhevapailta työelämään.

Yhtä tärkeää on kehittää varhaiskasvatuksen laatua, nostaa osallistumisastetta ja tarjota jokaiselle 5-6-vuotiaalle lapselle maksuton (20h) esiopetus. Kokoomuksen tavoitteena lisäksi, että jokaisella on vähintään yksi harrastus. Sujuvan arjen ja perheen yhteisen ajan osalta on tärkeää, että yhä useampi harrastus olisi iltapäiväisin koulun yhteydessä.

Mari-Leena Talvitie

oululainen kahden lapsen äiti, puolueen vpj.

puolueen Perheet ja työelämä – asiakirjan valmistelija

Talvitie-vaalilehden pääkirjoitus

(Kirjoitus julkaistu Talvitie 2019 -vaalilehdessä)

Sinulla on kädessäsi vaalilehteni, jonka olen tehnyt siksi, että saisit tutustua minuun ja päättää, voisinko olla Sinun tulevaisuuden rakentajasi. Olen oululainen kansanedustajaehdokas Mari-Leena Talvitie, perheenäiti ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri. Toimin ensimmäisen kauden kansanedustajana sekä puolueeni, Kansallisen Kokoomuksen varapuheenjohtajana. Toivottavasti innostut tutustumaan tämän lehden kautta minuun ja ajatuksiini tarkemmin – tulet tapaamaan tai otat yhteyttä!

Lapset ja nuoret ovat lähellä sydäntäni – tietenkin perheenäitinä, mutta myös tulevaisuuden vastuunkantajana. Olen joukkuepelaaja niin politiikassa kuin jalkapallokentällä. Haluan vahvistaa suomalaista osaamista, luoda hyvinvointia yrittäjyydellä ja työllä, parantaa maailmaa järkivihreillä ratkaisuilla ja tehdä meidän ihmisten arjesta sujuvampaa. Olenkin tiivistänyt sen näin: ”Tulevaisuus kiinnostaa minua, koska aion viettää loppuelämäni siellä.”

Viereiseltä sivulta voit lukea minusta sanottua -tukikommentteja. Kommenteissa muun muassa puhemies Paula Risikon ja ministeri Antti Häkkäsen sekä opiskelija Niilo Heinosen näkemyksiä Mari-Leenasta. Toiselta aukeamalta voit kurkistaa elämääni ja lukea tarinan siitä, miten minusta tuli minä. Lisäksi voit lukea ajatuksiani, Lex Talvitiestä eli lakialoitteestani, joka johti asunto-osakeyhtiölain muutokseen sekä tiivistyksiä teemoistani ja näkemyksiäni siitä, miten tulevaisuudessa voimme rakentaa yhdessä parempaa Suomea.

Löydät lehdestä Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Tuovisen kirjoituksen työn vastaanottamisen kannattavuudesta sekä oululaisen nuorisotyönohjaaja Mono Kuoppalan kirjoituksen nuorten hyvinvointiin liittyvästä päätöksenteosta. Yrittäjä, entinen kansanedustaja Esko Kurvinen kirjoittaa pohjoisen erityispiirteistä.

Lisäksi kampanjapäällikköni Niilo Heinonen kertoo kampanjan tunnelmista ja näet kuvia vaalikentiltä sekä yhteystiedot. Löydät sieltä myös äänestyspäivät sekä poimintoja kalenteristani kampanjan loppusuoralta. Taustoihini, kampanjatapahtumiini ja tukijoihini voit tutustua tarkemmin myös netti- tai facebook-sivuillani.

Tervetuloa rakentamaan ihmisenkokoista tulevaisuutta – tehdään yhdessä järkipolitiikkaa suurella sydämellä!

Mari-Leena Talvitie

kansanedustajaehdokas nro 135

Lex Talvitie eli asunto-osakeyhtiölain muutos vauhdittaa täydennysrakentamista

(Kolumni julkaistu Talvitie-vaalilehdessä 2019)

Hyväksyimme eduskunnassa tammikuussa yksimielisesti asunto-osakeyhtiölain muutoksen, jonka kollegat ympäristövaliokunnassa nimesivät lakialoitteeni pohjalta Lex Talvitieksi. Se koskettaa purkavaa uusrakentamista eli rakennushanketta, jossa yhtiön omistama asuinrakennus puretaan kokonaan tai osittain, ja tilalle rakennetaan suurempi kerrosala ja useampia huoneistoja.

Purkavan uusrakentamisen hankkeissa laki on aiemmin vaatinut yksimielisen yhtiökokouksen lisäksi jokaisen osakkaan suostumuksen. Tämä muuttui eli se korvataan vaatimuksella neljä viidesosan määräenemmistöstä sekä vastustavan osakkeenomistajan oikeussuojasta, joka on osakkeiden lunastus käypään hintaan. Laki tuli voimaan ripeästi eli 1. maaliskuuta 2019.

Lex Talvitie eli lakimuutos helpottaa rakennusten, jotka ovat käyttöikänsä päässä tai niitä ei ole kokonaistaloudellista peruskorjata, osittaista tai kokonaan purkamista. Tilalle voidaan rakentaa uusia, esteettömiä, toimivia rakennuksia, koteja ihmisille – erityisesti hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Muutos myös vauhdittaa kaupunkien ja kuntakeskusten asunto- ja täydennysrakentamista sekä edistää aluekehitystä.

Polku lakialoitteesta hallituksen esitykseksi on ollut pitkä. Törmäsin kyseiseen epäoikeudenmukaisuuteen eli siihen, että joku yksittäinen ihminen tai taho vastustaa muiden laajasti kannattamaa hanketta toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 2011-2012. Osa ihmisistä yritti rahastaa muita osakkaita sillä, että vastustivat uudisrakentamista.

Kun sain kansalaisilta luottamuksen eduskuntaan, teimme aiheesta keväällä 2016 oululaiskollegoiden kanssa kirjallisen kysymyksen sekä syksyllä lakialoitteen, joka sai enemmistön eli 105 kansanedustajan tuen. Tämän johdosta ympäristövaliokunta aloitti lakialoitteen käsittelyn. Tutkimusten ja asiantuntijatyöryhmän kautta oikeusministeriö aloitti kattavan ja laadukkaan lain valmistelun. Se puolestaan mahdollisti ripeän eduskuntakäsittelyn eli säädimme lain alle neljässä kuukaudessa.

Merkittävä osuus suomalaisten varallisuudesta sijaitsee asunnoissa ja asunto-osakeyhtiön omistamissa rakennuksissa. Tilastokeskuksen (2016) mukaan yli 380 000 asuntoa sijaitsee kerrostaloissa, jotka ovat 40—60 vuotta sitten rakennettuja. Vertailun vuoksi 10—30 vuotta sitten rakennetuissa kerrostaloissa on noin 140 000 asuntoa.

Avaimet alueiden asunto- ja täydennysrakentamiseen ovat nyt yhteistyössä taloyhtiöillä, alan toimijoilla ja kunnilla, kaupungeilla. Ympäristövaliokunta korosti tarvetta vakiinnuttaa hyviä toimintamalleja niin rakennuttamisen, rahoittamisen kuin maankäyttösopimusten suhteen ja jakaa tietoa niistä tehokkaasti. Lisäksi nousi esiin, määräenemmistövaadetta olisi syytä laajentaa ensi kaudella myös kiinteistö-osakeyhtiöpuolelle.

Mari-Leena Talvitie

Kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen

Oulun kaupunginhallituksen pj 11-12, valtuuston pj 12-15