Puheenvuoro täysistunnossa 30.3.2020 (liikkumisen tilapäiset rajoitukset)

Arvoisa puhemies! On äärettömän tärkeätä, että näissä poikkeustilanteissa meillä kaikilla kansalaisilla on ajantasainen tieto. Ja yksi asia, mikä kansalaisia tällä hetkellä mietityttää ja josta varmasti jokainen meistä saa yhteydenottoja, on se, että milloin menee mikäkin asia eteenpäin, mikä on valtioneuvoston jäsenen puhetta, mikä on sitä, että eduskunnassa on asiat menossa, ja tähän itse asiassa edustaja Räsänenkin tässä viittasi, vähän epäselvään tietoon, ja senpä takia olisi nyt kovin tärkeätä, että kun ollaan uuden kuukauden alussa ja tiedetään, että tästä vakavasta poikkeustilanteesta, tästä taistelusta meidän näkymätöntä vihollistamme vastaan ei selvitä viikoissa vaan se vie kuukausia, ja olisi nyt äärettömän tärkeätä meidän kansalaisiamme ajatellen, että olisi ajantasainen avoin tieto, esimerkiksi suomi.fi/korona, vnk.fi/korona, tai suomikorona.fi tai jotain, jossa olisi kaikki valtioneuvoston päätökset selkokielellä. Valitettavasti, arvoisa puhemies, sinne ei voi laittaa tällaisia asetuksia eikä meidän eduskuntamme lakipykäliä ja mietintöjä, vaan sinne täytyy selkokielellä kirjoittaa, mitkä asiat, mitkä poikkeusasiat ovat nyt voimassa, mitkä liikkumisen, elinkeinovapauden rajoitukset ovat voimassa, koska tämä on yksi asia, josta on tällä hetkellä mediassakin erilaista tietoa, ja me emme voi välttyä myöskään siitä, että mediassa on väärää tietoa liikenteessä. Ja mikä olisi sen valitettavampaa kuin että Suomessa, avoimessa demokratiassa ja meidän rakkaassa yhteiskunnassamme, kansalaiset tekisivät väärän tiedon pohjalla sellaisia asioita, jotka koituisivat heidän omaksi tai heidän läheisensä tai jonkun muun terveyden haitaksi.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Puheenvuoro täysistunnossa 30.3.2020 (liikkumisen tilapäiset rajoitukset)

Arvoisa puhemies! Joo, näinä aikoina on monessakin kohdassa ajateltava, että on mieluummin tehtävä enemmän kuin vähemmän. Eletään poikkeusoloja, ja kaikki me tiedämme, on sitten kyse liikkumisen rajoittamisesta tai elinkeinovapauden rajoittamisesta, että ne ovat raskaita ja hyvin poikkeuksellisia toimia.
On tärkeää, että mietitään tuolla pohjoisessa, sekä Suomen ja Ruotsin välisen rajan osalta että Suomen ja Norjan välisen rajan osalta, tätä työmatkaliikenteen sujuvuutta ja sitä, tarvitaanko jotain toimia, koska siellä on jo mediankin kautta ollut esillä mahdollisia koronatartuntoja, jotka ovat nimenomaan tulleet sieltä Ruotsin puolelta Tornion rajanylityksestä johtuen. Olen saanut myöskin viestiä, että ihan sama tilanne on siellä pohjoisempana, Norjan rajalla, vaikka määrät eivät toki olekaan yhtä suuret. Ihmiset ovat tottuneet liikkumaan töihin rajan yli, ja tartuntoja on tietenkin siellä Norjan puolella ihan lähellä, muun muassa Karasjoella ja Kautokeinossa. Elikkä siinä mielessä on tärkeätä, että pohditaan myöskin sitä asiaa.
Aktiivinen kansalainen otti heti lauantaiaamuna yhteyttä, kun ensimmäisiä kuvia oli tullut tästä Uudenmaan rajan tarkastuksesta. Tiedetään, että meillä sähköiset tunnisteet ja erilaiset kulkutunnisteet ovat arkipäivää — on kyse sitten leffalipusta tai pelilipusta tai jostain tapahtumalipusta konserttiin, on erilaisia mahdollisuuksia mobiililippuihin — ja tämä henkilö tosiaan työskentelee tällaisella alalla ja lähetti ehdotuksen, että ihmisille tai henkilöryhmille, jotka tarkastetaan näillä tarkastuspisteillä, olisi aivan mahdollista luovuttaa kulkutunniste tai mobiililaitteeseen koodilla sellainen, joka olisi etäluettavissa. Jos tämä tilanne pitempään jatkuu, niin silloin myöskin tämmöiset mobiililippuun rinnastettavissa olevat kulkuluvat olisi huomattavasti helpompi uusia ja jakaa tuhansille. Niitä ei tavallaan tarvitsisi jakaakaan, koska ne tulisivat sen sähköisen rekisterin kautta. Olisi vain koodattavissa se, että kulkulupa, tämä mobiilitunniste, on siinä kännykässä pidemmän aikaa voimassa, ja silloin sen varmuus olisi myöskin tämän toimijan yhteydenoton perusteella paljon varmempi. Nyt on ollut kyse viikonlopunkin aikana siitä, että ihmiset ovat näyttäneet erilaisia paperidokumentteja siitä, että he ovat töissä tai että he joutuvat työn vuoksi liikkumaan. Kuten tässä asetuksessa sanotaan: ”Poliisi ei saa estää 3 momentissa säädettyyn välttämättömään syyhyn vetoavan henkilön liikkumista.” Jos henkilö vetoaa siihen, että hänen on välttämätöntä esimerkiksi työn tai elinkeinon vuoksi tämä raja ylittää, niin silloin poliisi ei sitä saa estää.
Tietenkin, arvoisa puhemies, tämän Uudenmaan rajan osalta puhutaan nyt kymmenistätuhansista ylityksistä, mutta edelleen kannan huolta siitä lentokentän tilanteesta, koska kun tutustuin näihin Finavian matkustajamääriin, niin normaalina kuukautena Helsinki-Vantaalla on kansainvälisillä lennoilla Suomeen matkustavia yli 650 000 henkilöä kuukaudessa. Parikymmentä tuhatta oli vähemmän helmikuussa, mutta ei voi olettaa, että maaliskuussa olisi tullut vähemmän kuin puoli miljoonaa matkustajaa kansainvälisiltä lennoilta, koska niitä lentoja on myöskin paljon enemmän näitten erilaisten kotiutusten ja palautusten vuoksi, sillä on pyydetty vaihto-opiskelijoita ja tutkijoita ja kaikkia suomalaisia väliaikaisesti ulkomailla olleita palaamaan kotimaahan.
Yksi asia, mikä on tärkeä ja mistä on tässä salissa paljon puhuttu, ovat nämä suojavarusteet. Iso huoli on kyllä poliisien, Puolustusvoimien ja myöskin varusmiesten suojavarusteista. Kuten edustaja Purra, hallintovaliokunnan puheenjohtaja, toi tässä esiin, suojavarusteita ei voi olla tarpeeksi, koska niitä ei sinne poliiseille jaeta. Ja tämä erilainen mobiililaitteeseen tuleva koodi, jonka voisi etälukea, olisi myöskin ennalta ehkäisevä toimenpide. Jos niitä suojavarusteita ei yksinkertaisesti ole kaikille, niin silloin, kun koodi olisi luettavissa kauempaa ja siinä riittäisivät pelkästään nämä hanskat poliisille, niin se olisi parempi kuin se, että on liian vähän suojavarusteita.

Puheenvuoro täysistunnossa 30.3.2020 (lomautusilmoitusaikojen väliaikainen muuttaminen)

Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnäkin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle — puheenjohtaja Kontula, varapuheenjohtaja Taimela ja koko valiokunta — esityksen ripeästä käsittelystä siinä mielessä, että kuitenkin eletään jo kolmatta viikkoa siitä ensimmäisestä hallituksen rajoittamistoimesta.
On tärkeää, että tämä lomautuksen vuorokausiraja kahdesta viikosta vähenee tänne viiteen päivään. Se on tarpeellinen ja vaikuttava toimenpide. On myös tärkeää, että työnantajalla tulee tulevaisuudessa mahdollisuus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelävä työntekijä. Nämä kaksi esitystä ovat täysin poikkeuksellisia, mutta mitä muuta me olemme tässä salissa viime viikot todenneet kuin sen, että elämme poikkeusoloissa ja poikkeuksellista aikaa. On tärkeää myös, että koeaikaa koskevaa säännöstä tarkennetaan ja on mahdollisuus katkaista koeaika tai purkaa työsuhde koeaikana tuotannollisilla ja taloudellisia syillä. Tässä edustaja Satonen ja moni muu on tuonut esiin, että yritysten ja palkansaajien etu on yhteinen, ja se tosiaankin sitä on.
Se perjantai 13. maaliskuuta oli todellakin perjantai 13. päivä. Silloin perjantaina alkoi varsinkin palvelusektorilla liikevaihdot tippumaan. Seuraavalla viikolla, alkuviikosta, kun kuunteli yrittäjiä, niin moni palvelualan yrittäjä, matkailu- ja ravintola-alan yrittäjä sanoi, että liikevaihto tippui sen ensimmäisen muutaman päivän aikana 75 prosenttia, joillain jopa 95 prosenttia, ja tiedetään, että osalla liikevaihto on tippunut koko 100 prosenttia, elikkä aivan nollaan.
Eli me tarvitsemme tämänkaltaisia ripeitä, vaikuttavia ja vastuullisia toimia. Olisi todella tärkeää, että tämä koskisi nyt kaikkia, varsinkin, kun meille ei tuoda ilmi eikä päätöksentekovaiheessa kerrota, ketkä ovat ne, joita tämä ei koske. Yrittäjäthän kyselevät, koskeeko tämä nyt meitä ja meidän alaa ja niin edelleen. Jos joku salissa tosiaan tällä hetkellä tietää, keitä tämä ei koske tarkasti, niin olisi vastuullista se myöskin kertoa tässä kaikille, jotka tätä päätöstä tekevät.
Sitten vielä kaksi asiaa:
Ensinnäkin tämä yrittäjien näkökulma. Kannan todella suurta huolta, niin kuin varmasti koko sali, erityisesti näistä palvelualan yrityksistä. Se tuska, joka siellä aiheutuu, on tällä hetkellä siitä näköalattomuudesta. Ei tiedetä, kuten ei tietenkään meistäkään kukaan, voiko kesäkuulle, heinäkuulle, elokuulle sopia tapahtumia, tilaisuuksia tai erilaisia kokoontumisia. Monelle pk-yritykselle ei ole mitään —ei mitään — hyötyä siitä lainan tarjoamisesta ja lisälainanotosta, koska ei ole mitään näkymää siitä, koska sen lainan voisi maksaa takaisin. Sen takia tarvitaan myöskin tämänkaltaisia toimenpiteitä, jotka sieltä kulupuolelta pystyy… vuokrakulut ja työnantajakulut tai työntekijöiden palkkakulut ovat monessa kuitenkin ne kaikkein suurimmat.
Vielä loppuun: Olen itse lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta, Pohjanmaalta. Parikymmentä vuotta sitten muutin sieltä Ouluun. Toki kävin 90-luvun laman läpi, ja perheyritys meni konkurssiin ja niin edelleen. Mutta kyllä lapsuudesta muistelisin, että Pohjanmaalla toimittiin sillä tavalla, että satanenkin pitää kylän hengissä, jos se kiertää tarpeeksi nopeasti. Mutta nythän meillä on se tilanne, että mikään satanen ei pidä meidän kaupunginosiakaan hengissä, koska se raha ei yksinkertaisesti kierrä.
Viimeisenä asiana, arvoisa puhemies: Viime kaudella säädettiin tässä laissa oikeus työttömyysturvaan yrittäjän avopuolisolle, aviopuolisolle tai perheenjäsenelle, joka joskus on työskennellyt perheyrityksessä. Sitä ei siis sitä ennen ollut. Viime kaudella se tehtiin. On nyt äärettömän tärkeätä, että pystymme myöskin tässä poikkeustilanteessa yrittäjille määräaikainen sosiaaliturva säätämään, koska ne 90-luvun laman toimet eivät voi toistua. Silloin yrittäjät jätettiin yksin. Meistä jokainen tietää niitä yrittäjiä, jotka ovat päivänsä päättäneet tai muuten joutuneet tosi vaikeisiin tilanteisiin, ja siellä on se epäluottamus valtiota kohtaan. Nyt tarvitaan tämäntyyppisiä toimia, että se usko menee kaikille, että tämä sali pystyy tässä hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa — joka ei liity talouteen tai markkinoihin tai muuhun, vaan liittyy siihen, että me haluamme suojella ihmisiä ja heidän oikeutta terveyteen — säätämään myöskin vaikuttavia ja vastuullisia toimenpiteitä nopeasti.

Kokoomuksen Talvitie: Kunnallisen päätöksenteon toimittava myös poikkeusoloissa

Tiedote 23.3.2020

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie vaatii, että kaikissa Suomen kunnissa otetaan nopeasti käyttöön sähköinen päätöksenteko. Talvitien mukaan ilman kunnallista päätöksentekoa kuntien toimintakyky uhkaa lamautua.

”Kuntien päätöksenteko ei saa pysähtyä poikkeusoloissa. Kuntien toiminta ja demokratia on turvattava mahdollistamalla etäkokoukset viipymättä kaikissa Suomen kunnissa”, sanoo Talvitie.

”Jotta päätöksenteko kunnissa toimii, on huolehdittava myös kuntapäättäjien terveydestä. Koronaviruksen leviämisestä johtuen fyysisten kokousten järjestäminen ei ole nyt turvallista. Tästä syystä valtuustojen, kunnanhallitusten ja kuntien muiden toimielinten on siirryttävä kokoustamaan etänä. Etäkokouksista on tehtävä välittömästi tarpeelliset hallinnolliset päätökset”, jatkaa Talvitie.

Esimerkiksi Oulussa on jo mahdollistettu kuntalain ja kaupungin hallintosäännön mukainen sähköinen kokousmenettely. Monessa muussakin kaupungissa toimet ovat valmistelussa. Esimerkiksi Espoossa kaupunginvaltuusto päättää sähköisten kokouksien mahdollistamisesta tänään.

”Kun sähköiset kokoukset ovat mahdollisia, voi kaupungin päätöksenteko jatkua normaalissa rytmissä. Vaikka ihmisten liikkumista on rajoitettu, on tärkeää, että kunnissa tehdään välttämättömiä päätöksiä opetukseen ja terveydenhuoltoon liittyen sekä esimerkiksi kaavoista ja ympäristö- ja rakennusluvista”, Talvitie huomauttaa.

”Toimiva päätöksenteko on yksi keino vähentää mittavien vahinkoja syntymistä kunnan toiminnalle sekä alueen elinkeinoelämälle ja työllisyydelle. Tämä edistää myös kriisistä selviytymistä”, lisää Talvitie.

 

Tiedote: Kokoomusedustajat: Etäopetus on edelleen pääsääntö, kouluruokailuun tarvitaan täsmennystä

TIEDOTE 22.3.2020

Kokoomuksen kansanedustajat ja kuntavaikuttajat Anna-Kaisa Ikonen, Sari Multala ja Mari-Leena Talvitie peräänkuuluttavat hallitukselta selkeää linjaa kunnille. Hallituksen tekemät rajoitustoimet koronavirusepidemian ehkäisemiseksi vaikuttavat keskeisesti kuntien järjestämisvastuulla oleviin palveluihin.

”Haluamme kiittää kaikkia ammattilaisia varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. He tekevät tärkeää työtä, jotta löytyy hoitopaikka ja lapset voivat oppia tässä vaikeassa poikkeustilanteessa. Päivän varoitusajassa opettajat ja rehtorit toteuttivat hienosti ja joustavasti etäopetusta – tämä on vaatinut kaikilta, koulujen koko henkilökunnalta, paljon”, toteaa Mari-Leena Talvitie.

Poikkeuksellisessa tilanteessa opettajat ovat venyneet moneen. Etäopetukseen siirtyminen tällaisessa aikataulussa aiheuttaa ymmärrettäviä haasteita. Perjantaina linjaus lähiopetuksen suhteen muuttui, mikä on aiheuttanut paljon huolta ja epätietoisuutta niin kouluissa kuin perheissäkin.

”On tärkeää, että kaikki lapset, jotka suinkin voivat, opiskelevat edelleen kotoa käsin. Koronaviruksen leviämisen kannalta on erittäin tärkeää välttää ylimääräisiä kontakteja. Tämä suojaa niin opettajia kuin perheitäkin’’, sanoo Anna-Kaisa Ikonen.

Kunnat tekevät nyt linjauksia ja päätöksiä epävarmuuden vallitessa. Esimerkiksi kouluruokailun järjestäminen oli aiemman päätöksen mukaan vapaaehtoista, mutta tarkempia ohjeita ei ole tullut. Monelle lapselle ja nuorelle kouluruoka on päivän ainoa lämmin ateria.

Olen huolissani niistä lapsista, jotka ovat muutenkin haavoittuvammassa asemassa. Monessa perheessä toimentulo on nyt vaakalaudalla. Moni lapsi jää ilman lämmintä päivittäistä ateriaa, kun kouluruokailua ei ole välttämätöntä järjestää. Kunnissa kehitetään nyt erilaisia ratkaisuja ruuan järjestämiseksi niille perheille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Oppilas- ja opiskeluhuollon palvelujen jatkuminen olisi myös tässä tilanteessa erittäin tärkeää”, Sari Multala sanoo.

Suomen lähes kolmesataa kuntaa ovat tilanteessa, jossa palveluiden järjestämiseksi ei ole selkeitä ohjeita. Hallituksen linjaukset ovat johtaneet siihen, että kunnissa on jouduttu pohtimaan, miten palvelut järjestetään ja mihin kuntalaisilla on oikeus. Tämä johtaa pahimmillaan siihen, että ihmiset asetetaan epätasa-arvoiseen asemaan sen suhteen, missä he asuvat. Suurin osa kunnista on jo valmiiksi erittäin vaikeassa taloustilanteessa

”Kunnat tarvitsevat selkeät linjaukset palveluiden järjestämiseksi ja taloudellista tukea tässä haastavassa tilanteessa. Hallituksen on tehtävä päätökset, jotka ohjaavat kuntia. Tässä kokonaisuudessa ei saa unohtaa kouluruokailua. Sen on onnistuttava myös etäopetuksessa sitä tarvitseville niin, että riski koronaviruksen leviämiseen ei kasva”, päättävät edustajat.

Lisätietoja:

Anna-Kaisa Ikonen, p. 09 432 3062
Sari Multala, p. 040 531 7104
Mari-Leena Talvitie, p. 044 527 3288