Kolumni: Poikkeustila vaikuttaa meidän kaikkien arkeen

Lue verkosta: https://www.rantalakeus.fi/kolumnit/kansanedustaja-marileena-talvitie-poikkeustila-vaikuttaa-meidan-kaikkien-arkeen-6.580.3818436.91c5a8542a

Suo­mes­sa ja maa­il­mal­la et­si­tään kai­kin kei­noin rat­kai­su­ja ko­ro­na-vi­ruk­sen akuut­tiin vai­hee­seen. Kii­nas­ta le­vin­nyt vi­rus on aja­nut kaik­ki poik­keus­ti­laan. Val­ti­ot, yri­tyk­set, kun­nat ja ih­mi­set te­ke­vät jä­rei­tä toi­mia, jot­ta tau­din le­vi­ä­mi­nen hi­das­tui­si ja sen vai­ku­tuk­set ih­mis­ten ter­vey­teen ja tu­le­vai­suu­teen oli­si rat­kais­ta­vis­sa.

Edus­kun­ta päät­ti ot­taa käyt­töön val­mius­lain, jota ei ole tar­vit­tu sit­ten so­ta­vuo­sien. Liik­ku­mis­ta, työs­ken­te­lyä ja ko­koon­tu­mis­ta ra­joi­te­taan niin kou­luis­sa, mo­nil­la työ­pai­koil­la kuin va­paa-ajal­la. Poik­keu­so­lot vai­kut­ta­vat mei­dän kaik­kien ar­keen.

Ko­ro­na-vi­ruk­sen vaa­ral­li­suus pii­lee sii­nä, et­tä se le­vi­ää sa­la­ka­va­las­ti. Ih­mi­nen ei sitä näe ja jo­kai­nen voi le­vit­tää vi­rus­ta, vaik­ka luu­lee ole­van­sa ter­ve ei­kä tie­dä ole­van­sa sai­ras­tu­mas­sa tau­tiin.

Ai­van jo­kai­sen toi­min­nan on siis täh­dät­tä­vä sii­hen, et­tä suo­jaam­me ris­ki­ryh­miä. Sa­mal­la tur­vaam­me kriit­tis­ten alo­jen, muun mu­as­sa ter­vey­den­hoi­don, hoi­van, tur­van, kul­je­tus­ten ja inf­ra­puo­len toi­min­ta­ky­kyä. Väl­te­tään lä­hi­kon­tak­te­ja ja mi­ni­moi­daan liik­ku­mi­nen. Jo­kai­sen on toi­mit­ta­va vas­tuul­li­ses­ti ja oh­jei­den mu­kai­ses­ti. Kriit­ti­ses­ti on kyse sii­tä, et­tä te­ho­hoi­toa riit­tää sitä tar­vit­se­vil­le.

Ti­lan­ne on haas­ta­nut myös Suo­men kor­ke­a­ta­soi­sen ope­tuk­sen. Kai­kil­la kou­lu­tu­sas­teil­le on sul­jet­tu ovia, siir­ryt­ty etä­o­pe­tuk­seen ja otet­tu käyt­töön uu­sia toi­min­ta­ta­po­ja. Kii­tos kuu­luu opet­ta­jil­le, reh­to­reil­le ja kou­lun hen­ki­lö­kun­nal­le. Iso kii­tos myös van­hem­mil­le, jot­ka te­ke­vät etä­töi­tä, lait­ta­vat ruo­kaa koko per­heel­le ja tu­ke­vat lap­sia kou­lun­käyn­nis­sä.

Lain mu­kaan 1–3-luok­ka­lai­sil­la oli­si oi­keus lä­hi­o­pe­tuk­seen, mut­ta myös hei­dän on hyvä ol­la ko­to­na, jot­ta lä­hi­kon­tak­tit vä­he­ne­vät. Poik­keu­so­lois­ta huo­li­mat­ta, lap­sil­le ja nuo­ril­le tu­lee taa­ta oi­keus op­pi­mi­seen, ruo­kaan ja kas­vuun tur­val­li­ses­sa ym­pä­ris­tös­sä.

Vaik­ka kun­nat ovat hoi­ta­neet poik­keu­so­lot hy­vin, ne tar­vit­se­vat hal­li­tuk­sel­ta ta­lou­del­lis­ta tu­kea ja sel­kei­tä lin­jauk­sia. Kun­nil­la on edel­leen suu­rim­mal­ta osin vas­tuu pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­ses­tä.

Olen kes­kus­tel­lut use­an yrit­tä­jän kans­sa ti­lan­tees­ta. On ym­mär­ret­tä­vää, et­tä kai­kil­la on iso huo­li ih­mis­ten toi­meen­tu­los­ta ja työ­pai­kois­ta. Ky­syn­tä on hii­pu­nut, lii­ke­vaih­to tip­pu­nut – jopa 90 pro­sent­tia. Yrit­tä­jä­per­heen tyt­tä­re­nä nou­see mie­leen 90-lu­vun la­man ko­vat ajat. Kos­ka kyse on vi­ru­se­pi­de­mi­as­ta, van­hat kei­not ei­vät tep­si. Nyt tar­vi­taan vas­tuul­li­sia ja kan­nus­ta­via täs­mä­toi­mia. Ne hel­pot­ta­vat lä­hi­ai­koi­na niin työ­paik­ko­jen sekä yri­tys­ten ja yrit­tä­jien ti­lan­net­ta.

Hal­li­tus jul­kai­si en­sim­mäi­sen tu­ki­pa­ke­tin yri­tyk­sil­le ko­ro­na­e­pi­de­mi­an hait­to­jen tor­ju­mi­sek­si. Yk­si­tyi­sen työ­nan­ta­jan työ­e­lä­ke­mak­su­ja alen­ne­taan 2,6 pro­sent­tia ti­la­päi­ses­ti. Lo­mau­tus­ti­lan­tei­den vä­him­mäi­sai­ko­ja ly­hen­ne­tään 14 päi­väs­tä vii­teen päi­vään. Li­säk­si luo­daan yk­si­ny­rit­tä­jil­le pää­sy vä­li­ai­kai­sen työt­tö­myys­tur­van pii­riin.

Ko­koo­mus esit­ti hal­li­tuk­sel­le krii­si­pa­ke­tin, jos­sa yri­tys­ten työ­nan­ta­ja­mak­sut pois­tet­tai­siin kol­mek­si kuu­kau­dek­si. Lo­mau­tus­ti­lan­teis­sa pois­tet­tai­siin työn­te­ki­jän vii­den päi­vän oma­vas­tuu­ai­ka eli työt­tö­myy­se­tuu­den sai­si heti lo­mau­tuk­sen alet­tua. Jul­kai­sem­me myös toi­sen ko­koo­muk­sen ar­ki­ta­lou­den ja yri­tys­ten ko­ro­na­tu­ki -eh­do­tus­pa­ke­tin.

Suo­men ja työ­paik­ko­jen pe­las­ta­mi­sek­si tar­vi­taan ra­ju­ja ja vai­kut­ta­via tu­ki­toi­mia no­pe­as­ti. Pie­ni on­ni on, et­tä meil­lä on pu­he­li­met, etä­lait­tei­ta ja toi­mi­vat lii­ken­neyh­tey­det. Nii­tä hyö­dyn­tä­mäl­lä voit teh­dä töi­tä, os­taa pai­kal­li­sia pal­ve­lui­ta ja ti­la­ta ruo­kaa sekä opis­kel­la. Ai­van yh­tä tär­ke­ää on pi­tää yh­teyt­tä – niin su­ku­lai­siin, naa­pu­rei­hin kuin luok­ka­ka­ve­rei­hin.

Jot­ta sel­vi­äm­me täs­tä, tar­vit­sem­me toi­nen toi­si­am­me. Tu­le­vai­suus teh­dään yh­des­sä!

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Liikkumiseen kannustava ilmapiiri syntyy teoista ja ihmisistä 

(Julkaistu IiSanomissa 19.3.2020, lue verkkolehdestä: https://www.vkkmedia.fi/iisanomat/wp-content/uploads/2009/01/iisanomat-6-2020.pdf)

Milloin koit viimeeksi liikkumisen iloa? Tutkimusten mukaan me suomalaiset voisimme liikkua enemmän – vain yksi viidestä liikkuu suositusten mukaan tarpeeksi.

Liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset ovat yhteiskunnalle miljardeja euroja vuosittain. Tarvitsemme erilaisia tekoja ja toimenpiteitä liikkumiseen – kannusteita ja infraa, esimerkkejä ja vaikka haastekampanjoita. Lapsille ja nuorille, työikäisille ja senioreille, yksin ja yhdessä. Monelle liikunta on väylä yhdessä tekemiseen ja uusiin kavereihin. Liikunnan hyödyt näkyvät laajalti, niin ihmisten hyvinvointina kuin säästyvinä terveysmenoina.

Valmistelimme Kokoomuksen eduskuntaryhmän liikuntapolitiikan linjaukset viime vuonna. Lähtökohtana oli #SaaLiikkua eli kannustaen, ei pakottaen. Niin yksilön, seurojen, kuntien kuin valtion tasolla voidaan tehdä monenlaisia toimenpiteitä, jotka edistävät liikkumista. Seuratyöllä ympäri Suomen on valtava merkitys – se toimii liikkumisen selkärankana. Tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia. Ne on syytä huomioida myös yhdyskuntasuunnittelussa. Tavoitteena tulee olla myös kattava ja laadukas liikuntapaikkaverkosto.

Liikunta on tärkeää aina varhaisista vuosista lähtien. On näyttöä, että osalla lapsista liikunta helpottaa myös oppimishäiriöitä. Hyviä esimerkkejä lasten liikkumiseen on Liikkuva varhaiskasvatus – ja Liikkuva koulu – hankkeet, joiden myötä lasten päivissä on tunti lisää liikuntaa. Tärkeää, että välituntialueet tarjoavat liikunnallisia virikkeitä lasten koulu- ja iltapäiviin.

Lähiympäristöllä on iso merkitys. Olen iloinen, että iiläisistä saivat Iisi-Areenaan, joka tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuksia liikkua, pelata ja harrastaa sekä tiloja seuratoiminnalle.

Kiitos kaikille asiaa edistäneille, varsinkin kunnan päättäjille. Tein osani puhuen hallin puolesta valtion liikuntaneuvoston jäsenille, kuten kollega Multalalle ja Wallinheimolle. Tapasimme heitä Iin valtuutettu Jussi Kurttilan vieraillessa eduskunnassa. Valtion tuki hallille oli korkea eli 750 000 euroa.

Myös kodeissa voidaan edistää liikuntaa pienin teoin. Perheessämme on eka- ja kolmas-luokkalaiset tytöt. Joku vuosi sitten mieheni ehdotti, että hankkisimme puolapuut, renkaat, voimisteluköyden ja maton olohuoneeseen. Hetken mietin, että mihin ne mahtuvat, asummehan kerrostalossa. Yllätyin, miten pieneen tilaan ne sopivat. Tytöt temppuilevat niissä päivittäin, jopa katsoessaan televisiota. Ja on niistä ollut hyötyä itsellekin.

Oma liikkuminen, perheenäitinä ja kansanedustajana, on rajoittunut kotijumppaan ja aamukävelyyn sekä hyötyliikuntaan kuten rappujen käyttämiseen eduskunnassa. Pieniä asioita, mutta tuovat liikunnan iloa ja jaksamista arkeen.

Suomi, kuten koko Eurooppa, siirtyi viime viikolla poikkeustilaan. Ihmisten kokoontumisvapautta ja liikkumista on joudutaan rajoittamaan, suojellaksemme riskiryhmiä ja terveydenhoidon henkilökuntaa korona-virukselta. Myös Iisi-Areenan vihkiäiset, joihin olin tulossa puhumaan, siirtyvät. Josko juhlistamme niitä myöhemmin suurella joukolla.

On tärkeää noudattaa ohjeita. Samalla voi käyttää kekseliäisyyttä – miten tässä poikkeustilanteessa voi liikkua, vaarantamatta kenenkään terveyttä.

Toivotan liikunnan iloa jokaiselle,

yksin ja pian taas yhdessäkin!