Kokoomuksen Talvitie ja Ikonen: Sähköiset kokoukset turvaamaan kaikkien kuntien päätöksenteko poikkeusoloissa – odotettu lisäys työkalupakkiin

Tiedote 28.4.2020

 

Eduskunta päättää tänään kuntalain väliaikaisesta muuttamista koskevan hallituksen esityksen hyväksymisestä. Esityksellä kunnille mahdollistetaan väliaikaisesti sähköisten kokousten käyttöönotto kunnanhallituksen päätöksellä. Hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kokoomuksen kunta- ja kaupunkipoliittisen verkoston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen pitävät muutoksia tervetulleina.

”Esitetyt uudet keinot kunnallisen päätöksenteon järjestämiseen ovat odotettu lisäys kuntien työkalupakkiin. Kunnallisen päätöksenteon jatkuvuus on turvattava myös poikkeusoloissa. Tarve esitetyille muutoksille on ollut jo useita viikkoja. Hyvä, että kokoomuksen viikkoja peräänkuuluttama lakimuutos viimein toteutuu”, Mari-Leena Talvitie sanoo.

Tähän asti sähköisen kokouksen järjestäminen on vaatinut, että se on mahdollistettu kunnan hallintosäännössä. Esityksellä päätöksen sähköisten kokousten käyttöönotosta voi tehdä kunnanhallitus riippumatta siitä, mitä asiasta on kirjattu hallintosääntöön.

Anna-Kaisa Ikosen mukaan niissä kunnissa, joissa sähköisiin kokouksiin on jo siirrytty, kokemukset ovat pääosin olleet hyviä.

”Lukuisat kunnat ympäri Suomen ovat onnistuneesti siirtyneet sähköisiin kokouksiin. Pääsin itsekin viikko sitten johtamaan Tampereen 67-henkisen kaupunginvaltuuston historian ensimmäisen etäkokouksen ja kokemus oli rohkaiseva. Siirtymä on kuitenkin vaatinut hallintosäännön muutosta valtuustossa asti, mikä vie aikaa. Onkin hyvä, että valtio tulee kuntia vastaan ja mahdollistaa sähköiset kokoukset poikkeustilanteessa kaikille kunnille ilman kankeaa hallintosääntömuutosprosessia. Tällä paitsi turvataan päätöksenteon jatkuvuus poikkeusoloissa, ehkäistään myös koronaviruksen leviämistä – kannustan tarttumaan mahdollisuuteen”, Anna-Kaisa Ikonen sanoo.

Kansanedustajat Talvitie ja Ikonen muistuttavat, että koronaviruksen aiheuttamat terveydellinen, taloudellinen ja sosiaalinen kriisi ratkaistaan suurilta osin kunnissa.

”Kunnat ovat koronan vastaisen taistelun eturintamassa. Hallituksen on kuunneltava kuntakenttää jatkossa entistä tarkemmalla korvalla ja tuettava kuntien päätöksentekoa tiiviillä yhteydenpidolla ja selkeillä ohjeistuksilla. Lisäksi kuntatalouden puolella on välttämätöntä, että hallitus luo kunnille uskottavan pelastuspaketin. Sitä kautta vahvistetaan kuntien edellytyksiä toimia koronan vastaisessa taistelussa ja varmistetaan, että kuntien tuottamat peruspalvelut voidaan turvata jokaiselle suomalaiselle myös tulevaisuudessa”, Talvitie ja Ikonen päättävät.

 

Lisätiedot:

Mari-Leena Talvitie p. 09 432 3175

Anna-Kaisa Ikonen p. 09 432 3062

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Puheenvuorot täysistunnossa 23.4. (kuntalain väliaikainen muuttaminen)

Arvoisa puhemies! Tämä kuntalain väliaikainen muutos on tosiaan tarpeellinen, ja vaikka monet kunnat ovat jo tehneet päätökset siitä, että hallintosääntöä on muutettu ja näin ollen etäkokoukset ja sähköiset kokoukset on mahdollistettu, niin on tietenkin tarpeellista, että me teemme tämän muutoksen myöskin kuntalakiin, niin että sitä voivat soveltaa myöskin ne kunnat, jotka eivät ole pystyneet hallintosääntöä muuttamaan tai niiden hallintosäännöissä ei ole mahdollistettu etäkokouksia.
Laki tulee tosiaan voimaan mahdollisimman pian. Jos ajatellaan, että tämä väliaikainen muutos antaa kunnanhallitukselle toimivallan poiketa hallintosääntöä koskevasta valtuuston päätöksestä tai päättää valtuuston sijasta hallintosääntöön kuuluvasta asiasta siltä osin kuin on kysymys kunnan toimielinten päätöksentekotavasta, sähköisestä kokouksesta ja toimielimen kokouskutsun lähettämisestä sekä yleisön oikeudesta seurata toimielimen kokousta paikan päältä, niin tämä on varmaan ollut niissä monissa valtuuston kokouksissa nimenomaan se, miten se pystytään mahdollistamaan. Nyt tätä poikkeusta sitten kunnanhallituksella on tässä asiassa toimivaltaa käyttää. Vaikka hallintosäännön päätöksen delegoiminen valtuustolta hallitukselle on iso asia, niin tässä on kuitenkin vain verraten lyhyen ajan laki voimassa elikkä 31.7. asti. Näin ollen valiokunta totesi, että ehdotetulla valtuuston päätösvallan siirrolla pyritään pitämään yllä kunnan päätöksentekokyky poikkeusoloissa, kun tavanomaiset kokousmenettelyt eivät pandemian oloissa ole käytännössä mahdollisia ja ne edellyttäisivät sosiaalisten kontaktien vähentämisen näkökulmasta ei-toivottua kokoontumista.
Sitten, arvoisa puhemies, tähän sähköisen kokouksen yhdenvertaisen ääni- ja näköyhteyden toteuttamiseen. Valiokunta totesi, että käytännössä nykyiset toimivat ohjelmat ja tietoliikenneyhteydet eivät välttämättä mahdollista kaikkien osallistujien osalta täysin keskeytyksetöntä kuvayhteyttä, ja näin ollen on hyväksyttävää se, että kun valtuuston puheenjohtaja näkyy ja esimerkiksi valtuutettu, joka valtuuston kokouksessa puhuu, on videoyhteydessä, niin voidaan ajatella, että yhdenvertaisuus nyt tältä osin toteutuisi, koska jos tosiaan kaikilla olisi kuvayhteys päällä, niin välttämättä valtuuston kokous ei sujuvasti menisi eteenpäin.
Sitten tähän toiseen asiaan, mikä myöskin kirjattiin mietintöön. Se on tämä vaalin toimittaminen sähköisessä kokouksessa suljetuin lipuin, koska valtuutetulla on myöskin oikeus sitä esittää ja toivoa. Suljettu lippuäänestys tulee tietenkin esiin henkilövaaleissa, ja tätä ei voida taata, mutta tietenkin kaupungit ja kunnat tähän varautuvat, kuten esimerkiksi nyt tiedän, että on kuntia, joissa tulee tämän kevään aikana kaupunginjohtajavaali, ja se on sellainen, joka varmaan toivottavasti pystytään sitten suljetuin lippuäänestyksin myöskin sähköissä kokouksessa jotenkin toteuttamaan. — Kiitos.
***
Arvoisa puhemies! Kaksi näkökohtaa vielä.
Sähköiset kokousmenettelyt sopivat tietenkin parhaiten silloin, kun kokouksen osallistujat tietävät ja tuntevat toisensa etukäteen. Monesti olen sanonut tässä viimeisen parin kuukauden aikana, että onneksi nyt ei ole ollut vaalikevät, että olisi todella vaikeaa, jos kunnissa olisi ollut uudet valtuustot ja uudet lautakunnat ja valtuustot ottaisivat näitä etäkokouskäytäntöjä käyttöön, tai saati sitten niin, että olisi juuri aloittanut eduskunta täällä ja järjestäytyisimme ja joutuisimme välttämään sosiaalisia kontakteja ja olemaan toisistamme etäällä, joten olisi valiokuntien koheesionkin kannalta erittäin vaikea asia.
Sitten edustaja Kiljunen viittasi kahteen kokoukseen. Tämä lakihan tosiaan mahdollistaa nämä etäkokoukset, mutta ehkä meillä kansanedustajilla on siinä mielessä näissä etäkokousmahdollisuuksissa tiukan vastuun paikka ja tiukan, tarkan harkinnan paikka, että me tiedämme, että meillä monella on monia kokouksia mahdollisesti myöskin päällekkäin samaan aikaan, ja entistä tärkeämmäksi tulee se henkilökohtainen vastuu, että kykenee edellisenä päivänä tai viimeistään sinä aamuna pohtimaan, missä on ja missä ei ole ja ettei ainakaan yritä olla kahta tai kolmea kokousta samaan aikaan päällekkäin. — Kiitoksia, puhemies.

Puhe täysistunnossa 23.4. (hallituksen esitys konkurssilain väliaikaisesta muuttamisesta)

Arvoisa puhemies! Tämän konkurssilain väliaikaisen muutoksen tavoitteena on tosiaan estää koronavirustilanteen vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneen yrityksen asettaminen konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättämisen perusteella ja siten varmistaa, ettei konkurssiin aseteta yrityksiä, joiden maksukyvyttömyys voi koronapandemian päättymisen jälkeen korjaantua. Lisäksi esityksen tavoitteena on estää konkurssiuhkaisen maksukehotuksen käyttö perinnässä silloin, kun yrityksen maksuvaikeudet ovat tuoreita ja johtuvat siten todennäköisesti koronavirustilanteesta.
Monella yrityksellä on tällä hetkellä vakava, syvä kassakriisi, ja siinä mielessä moni yritys on ajautunut tahtomattaan konkurssin partaalle. Siinä mielessä tämä konkurssilain väliaikainen muutos on tärkeä, tarpeellinen ja perusteltu, ja on helppo olla samaa mieltä edustaja Sjöblomin kanssa siitä, että tämän väliaikaisen konkurssilain muutoksen lisäksi tarvitsemme myös konkurssilain suuremman remontin. Erityisesti tykkäsin tästä edustaja Sjöblomin ajatuksesta ”armollisemmasta konkurssilaista”, koska kyllä henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus ja sen jälkeinen toinen mahdollisuus on pystyttävä takaamaan.
Mutta jos on mahdollista, niin yritys voisi myöskin tämän konkurssin partaalle menemisen ehkäistä tällä yrityssaneerauksella, jonka edustaja Huttunenkin äsken nosti esiin. Yksi toimiva keino nimenomaan olisi se, jos pankki ja velkojat tekisivät puoltoja näistä yrityssaneerauksista, koska silloin kun pankki ja velkojat eli viidennes velkojista tekee sen puollon, se kestää vain pari päivää. Tiedämme tästä ihan suuren yrityksen: Stockmann ilmoitti maanantaina yrityssaneerauksesta, päätös tuli keskiviikkona. Elikkä se on vain muutaman pankkipäivän tapahtuma, mutta jos yritys itse hakeutuu yrityssaneeraukseen, se on noin kahden kuukauden prosessi, ja mikään yritys ei kestä tällä hetkellä sitä, että heidän pitäisi itse lähteä sitä yrityssaneeraukseen hakeutumista tekemään, koska heillä on akuutti kassakriisi. Heillä ei ole näkymää tulevasta. Heille tulee tavallaan vain lisää kuluja, ja tässä tilanteessa se kaksi kuukautta on ihan liian pitkä aika.
Eli jokainen ymmärtää, että ainut keino pelastaa yrityksiä konkurssista tässä koronatilanteessa on saada yrityssaneeraus käyntiin siten, että pankit puoltavat niitä. Viime talouskriisin jälkeen pankkien puoltoja on hankaloitettu siinä mielessä, että jos pankit puoltavat yrityssaneerausta, he joutuvat mitätöimään aiemmat velkansa tässä tilanteessa. Tämä tarvitsisi oikeasti isoja muutoksia ja nimenomaan kannustusta siihen, että yrityssaneerausta pystyttäisiin nopeuttamaan ja samaaan myöskin sitä kautta helpotuksia yrityksille.

Puheenvuoro täysistunnossa 23.4. (hallituksen esitys vuoden 2020 toiseksi lisätalousarvioksi)

19.11
Mari-Leena Talvitie kok
Arvoisa puhemies! On tosiaan selvää, että lukuisissa yrityksissä kassakriisi syvenee. Aluksi se varmaan kosketti niitä ravintola‑ ja palvelualan yrittäjiä, mutta tässä huhtikuussa on nähty, että se on laajentunut lähes joka alalle. Tuska koronasta johtuvasta kassakriisistä ajaa yrityksiä konkurssin partaalle, ja vaikka me kuinka tekisimme poikkeuslakia siihenkin, että konkurssimenettely ei ole samanlainen, niin silti suuri osa yrittäjistä kulkee tahtomattaan koronasuossa. Siinä suossa ne tyhjät lupaukset ja esitykset, jotka eivät ole vaikuttavia, eivät tarjoa niitä pitkospuita, joita näkymään tarvittaisiin.
Senpä takia kokoomus on esittänyt erilaisia toimenpiteitä, mutta jos koko eduskunta tai hallitus on niistä samaa mieltä, niin ei niitten tarvitse olla kokoomuksen esityksiä, ne voivat olla koko tämän salin esityksiä.
Mitä edustaja Laakso sanoi tästä Suomen Yrittäjien esityksestä alvin palautuksesta, niin se ehkä kertoo vain siitä, että mikä tahansa puolue olisi voinut ottaa ne esitykset ihan samalla tavalla kuin monet liitot tekevät esityksiä. Jos esityksen kertoo eteenpäin, niin silloin varmaan se kertoo myöskin siitä, että on korvat ja kyky kuunnella sitä kenttää ja sitä esitystä.
On tärkeää tosiaan, että yrityksille saadaan nopeammin ja tasapuolisemmin kassaan rahaa. Tähän on pakko vielä todeta myöskin tämän Finnveran osuus. Sielläkään kriteerit eivät pelasta akuutilta kassakriisiltä. Valtion takaama kalliskorkoinen ja lyhytaikainen laina ei ole ratkaisu tähän akuuttiin kassakriisiin. Miten kampaaja tai kahvila, pienpanimo tai vaikka rakennusliike voisi ottaa lainaa — monesta pankista sitä tarjotaan yli viiden prosentin korolla — kun ei ole näkymää siitä tulevaisuudesta, milloin sen lainan voisi maksaa takaisin?
Varmaan kaikki olivat hyvin tyytyväisiä tähän lainavaltuuteen, 10 miljardiin, mutta totuushan oli tällä viikolla se, että siitä on käytetty kaksi prosenttia. Yritykset ovat saaneet Finnveran takaamia lainoja mediatietojen perusteella, jotka ovat tulleet TEMistä, noin reilu 200 miljoonaa euroa. Syyt, minkä takia yritykset eivät ole sitä voineet ottaa, ovat nimenomaan lyhytaikainen maksuaika takaisin ja kallis korko, eli se on kallista rahaa, ja ei ole siitä näkymää, milloin sen lainan voisi maksaa takaisin.
Mitä tulee vielä tähän lisätalousarvioon, niin on tärkeää, että lapsia ja nuoria tuetaan ja myös liikuntaan ja urheiluun laitetaan rahaa. Tämä 19 miljoonaa euroa on kädenojennus, mutta kun tiedetään, että pelkästään lajiliitot ja seurat laskivat, että 81 miljoonaa ovat koronaviruksesta aiheutuvat taloudelliset menetykset näille lajiliitoille ja seuroille tämän Olympiakomitean teettämän selvityksen perusteella, niin sitä lisärahaa sinne tarvitaan. Kokoomus sitä myöskin sinne esitti sen 80 miljoonaa euroa.
Sitten, arvoisa puhemies, tähän maatalouden työvoiman saatavuuteen: Teimme ennen pääsiäistä eduskunnassa nämä lakimuutokset, mutta sen jälkeen hallitus linjasi terveyskärjellä, että Suomeen pääsee kevätkaudella vain 1 500 kausityöntekijää, vaikka viljelijät, puutarhurit ja marjatilalliset arvioivat, että ennen kesää akuutti tarve on noin 3 700—4 000 kausityöntekijää. Useassa valiokunnassa on varmasti käsitelty tähän liittyviä asioita ja niin sanotusti lakimuutokset on tehty, mutta toivoisin, että kun tiedämme, että tämä 1 500 ei riitä mihinkään, niin hallitus voisi nyt nopeasti linjata, että se määrä olisi myöskin piakkoin suurempi.
Arvoisa puhemies! Mitä tulee kuntien tilanteeseen, niin kuntien tilanteessa näkyvät tietenkin vähenevät verotulot mutta myöskin sairaanhoitopiirien varautuminen ja sieltä tulevat lisäkulut eli kaksin puolin tulee vaikutuksia. Tässä on pieniä kädenojennuksia, mutta toivottavasti hallitus tuo nyt nopeasti myös tämän erikoissairaanhoidon osalta elikkä sairaanhoitopiirille erityisen ja erilaisen suoran tuen, jossa nimenomaan ne koronaan varautumiseen liittyvät kulut korvataan.
Loppuun on pakko todeta edustaja Kiljuselle ja edustaja Ovaskalle, että ymmärrämme kaikki, että viime päivinä ja viikkoina on täällä pesty käsiä, mutta en kyllä ymmärrä sitä, että hallitus pesee käsiään siitä vastuusta, [Puhemies koputtaa] mikä näihin kriteereihin liittyy.

Kokoomuksen Talvitie: Sähköautojen latauslaki kasaa liiallisia rasitteita asunto-osakeyhtiöille

TIEDOTE 15.4.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen varapuheenjohtajan ja ympäristövaliokunnan jäsenen Mari-Leena Talvitien mukaan hallituksen esitys sähköautojen latauslaista rasittaisi liiaksi asunto-osakeyhtiöitä. Hallituksen esityksessä (HE 23/2020) ehdotetaan, että uuteen tai laajamittaisesti korjattavaan asuinrakennukseen, jossa on yli neljä pysäköintipaikkaa, tulisi asentaa latauspistevalmius. Näin myöhemmässä vaiheessa olisi mahdollista asentaa latauspiste jokaiseen pysäköintipaikkaan. Esitys on huomattavasti tiukempi kuin sen taustalla oleva direktiivi, jonka velvoitteet koskevat rakennuksia, joissa on yli kymmenen pysäköintipaikkaa.

”Monet taloyhtiöt ovat suunnitelleet tekevänsä energiatehokkuus- ja tarvittavia peruskorjaus toimenpiteitä. Taloyhtiöt eivät ole pystyneet varautumaan sähköautojen latausinfran laajentamiseen kuin korkeintaan muutamiin yksittäisiin latauspisteisiin”, Talvitie toteaa.

Talvitien mukaan esityksen vaatimus toisi velvoitteiden piiriin 30 000 pientä taloyhtiötä, joilla ei ole taloudellisia resursseja muutostyöhön. Tiukempi vaatimus toisi 75 prosentin lisäyksen taloyhtiöiden määrään, mutta ainoastaan vain 20 prosenttia lisää autopaikkoja velvoitteen piiriin.

Esitysluonnos sai murskapalautteen lausuntokierroksella. Lausunnonantajoista noin 80 prosenttia piti lausuntokierroksella ollutta versiota liian tiukkana, kun vain seitsemän prosenttia kannatti direktiivin perustasoa korkeampia tavoitteita. Talvitie kiittää, että varsinaista esitystä on kohtuullistettu yritysten osalta. Esimerkiksi mikroyrittäjät on vapautettu velvoitteiden ulkopuolelle. Tosin edelleen on epäselvää, millaisia korvauksia yritys saa latausinfran rakentamiseen.

Talvitien mukaan esityksestä on unohdettu kuitenkin kunnat ja alueelliset erityispiirteet.

”Ei voi olla niin, että taloyhtiöitä koskevat sähköautojen latausinfran suhteen samat korkeat vaateet niin Inarissa kuin Espoossa. Autopaikkavelvoitteet ovat kuntakohtaisia, niitä ei säädellä lainsäädännössä. Sähköautojen latausinfra on vastaavanlainen. Vaatimusten tason on valtakunnallisesti oltava alhaisempi. Keskuskaupungit sekä kaupunkiseudut voivat omissa velvoitteissa nostaa tarvittaessa vaatimuksia”, Talvitie toteaa.

”Onkin kysyttävä, miten hallitus aikoo kompensoida latausinfrasta tulevat kustannukset niin yrityksille kuin taloyhtiöille. Muutoksen kustannukset kasaantuvat asukkaiden maksettavaksi, ellei hallitus lisää samanaikaisesti avustuksia energiaremontteihin ja ARA:n myöntämiin avustuksiin sähköautojen latausinfran rakentamiseen. Näin kriisiaikana tarvitaan kädenojennusta muutosten tueksi”, Talvitie päättää.

Ympäristövaliokunta aloittaa hallituksen esittelyn käsittelyn torstaina 16.4.