Arvoisa puhemies! Tässä on hyvä jatkaa edustaja Holopaisen ja edustaja Hopsun hyvien puheenvuorojen jälkeen. Suomessahan tosiaan maaliskuussa aloitettiin hyvin poikkeukselliset toimet tämän koronavirusepidemian hillitsemiseksi. Poikkeusolojen myötä koulut sulkivat ovet ja lapset siirtyivät pääosin kotona tapahtuvaan etäopetukseen ja vain pieni osa jatkoi lähiopetuksessa. Oli hienoa, että tämä onnistui näin nopeasti, ja kiitos siitä tietenkin rehtoreille, opettajille, henkilökunnalle ja erityiskiitos vanhemmille.

Nyt kun näitä rajoitustoimia esitetään vielä syystäkin jatkettavaksi, niin sitä turnauskestävyyttä varmasti koetellaan siellä kymmenissätuhansissa kodeissa. Meillä on kuitenkin noin 600 000 peruskoululaista, ja kymmenissätuhansissa perheissä etäopetuksen ohjaamisen lisäksi mieltä painaa vakava huoli perheen taloudellisesta pärjäämisestä, lähisuhde- tai perheväkivallasta ja jopa liiasta alkoholinkäytöstä. Tämä tulee näkymään myös lähitulevaisuudessa kasvavana tarpeena erilaisissa perheiden tukitoimissa kuin myös lastensuojelun, sijaishuollon ja ensi- ja turvakotien palveluissa. On siis tärkeää, että samalla kun hallitus valmistelee näitä rajoitustoimenpiteitä ja pohtii niiden kaikkinensa vaikutuksia ja jatkamista, niin hallitus myös tunnistaa ja varautuu erityisesti tähän lastensuojelutarpeen kasvuun ja sijaishuollon ja ensi- ja turvakotipaikkojen riittävyyteen ja yleensäkin näkee lasten ja nuorten hädän, varautuu lapsien ja nuorten tukemiseen ja suojelemiseen myös näissä vaikeissa poikkeusoloissa. Ja siihen myöskin kunnat tarvitsevat resursseja ja ohjeistusta ja tukea.

Arvoisa puhemies! Ammatillisessa koulutuksessa etäopiskelun ohella on todella tärkeää, että valmistumassa olevat opiskelijat pystyvät suoriutumaan opinnoistaan ja saavat näytöt suoritettua tänä keväänä samaten kuin peruskoulunsa päättämässä olevat opiskelijat. Ammatillisessa koulutuksessa erityisesti näitten henkilökohtaisten koulutussuunnitelmien ja kehittämissuunnitelmien, hoksien, merkitys on korostunut tämän etäopiskelun aikana, koska jos hoksit on hyvin tehty, ne toimivat hyvänä ohjenuorana opiskelijoille. Niin ammatillisessa koulutuksessa kuin muutenkin on tärkeää, että nämä opiskelijahuollon palvelut ovat opiskelijoiden tiedossa tai oppilaan tiedossa, käytettävissä ja toimivat myös etänä. Meillä pelkästään peruskoululaisista lähes 60 000 lasta ja nuorta on tehostetun tuen piirissä ja erityisen tuen piirissä on noin 45 000 oppilasta viime syksyn Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Eli lähes 600 000:sta peruskoulun oppilaasta lähes viidennes on joko tehostetun tuen tai erityisen tuen piirissä.

Arvoisa puhemies! Näiden rajoitusten osalta nyt tietenkin mennään sinne toukokuun melkein puoleenväliin, mutta olisi tärkeää, että pystyttäisiin myös pohtimaan, milloin voimme näitä rajoituksia purkaa. Kokonaistilanne arvioiden on tärkeää, että koulut voisivat vielä tänä keväänä ennen kesälomille lähtöä toimia niin normaalisti kuin nyt voi tässä tilanteessa toimia lähiopetuksessa. Tällä voitaisiin puuttua mahdollisiin oppimisvaikeuksiin, nähtäisiin lapset, jotka ovat syrjäytymisvaarassa, erityisesti tämän kevään osalta vakavammassakin vaarassa, ja lapset, joille tämä pari kuukautta on ollut erityisen hankalaa aikaa. Jos koulut olisivat auki vielä toukokuun lopulla, niin näiden lasten ja nuorten hätä ja ongelmat tulisivat nähdyksi paljon selkeämmin, koska tilannehan oli tuossa maaliskuun lopussa se, että lastensuojeluilmoitukset selkeästi laskivat etäopetukseen siirtymisen jälkeen, mutta todellisuus ei ole kuitenkaan se, että ne perheiden tilanteet tai hätä tai ne ongelmat siellä perheissä olisivat vähentyneet, vaan tilanne on vain se, että sitä lasten ja nuorten hätää ei kukaan näe, tai ainakaan kukaan sellainen vastuullinen vanhempi aikuinen ei näe, joka voisi tälle asialle jotain tehdä. Siinä mielessä on tärkeää, että pystytään nyt kunnille antamaan vielä tukea ja ohjeistusta siihen toimintaan, on sitten kyse erityisen tuen tarpeesta tai opiskelijahuollosta tai muusta, koulukuraattorin toiminnasta.

Sitten vielä loppuun kuntataloudesta. On siis todella tärkeää, että me emme tee niitä samoja virheitä, mitä tehtiin 90-luvulla. Lapsia ja nuoria ei voi laittaa tämän koronaviruspandemian maksajiksi, ja siinä mielessä kuntataloutta on nyt tuettava. Toivottavasti hallitus huomenna tai keskiviikkona antaa niin sanotun kriisimiljardin tähän kuntien talouden ja toimintaedellytysten tukemiseen. Kokoomus on sitä esittänyt, että suoraa tukea sairaanhoitopiireille sen puolen miljardin verran ja toinen puoli miljardia sillä tavalla, että se tulisi kiinteistö- ja kunnallisveron, yhteisöverojen menetettyjen verotulojen kompensointina.

Vain sitä kautta, että pystymme antamaan kuntatalouteen sitä tukea, voidaan panostaa sinne ennalta ehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin, koska jos kuntatalous jatkaa siinä kurimuksessa, missä se tällä hetkellä suurimmassa osassa on, niin kunnat karsivat kaiken sen ennalta ehkäisevän palvelun ja kaiken sen palvelun, joka sitten loppujen lopuksi olisi kuitenkin sitä oikea-aikaista tukea ja jolle olisi tarvetta. Siinä mielessä tarvitaan nyt erityisesti tämän loppukevään aikana tukitoimenpiteitä, joissa murretaan hallintorajat ja etsitään se tie ja toimintatavat, miten on mahdollista tukea ja nähdä lasten, nuorten ja perheiden hätä ja auttaa heitä.

Arvoisa puhemies! Meillä on siis käsittelyssä tämä hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta. Ei ole kuin muutama päivä siitä, kun käsittelimme tätä samaa hallituksen esitystä lähetekeskustelussa, ja sen jälkeen olemme hallintovaliokunnassa kuulleet hyvin suppeasti ja tänään sitten jo saimme mietinnön valmiiksi. Tämä poikkeuksellinen kiire tässä hallituksen esityksessä on toisaalta ymmärrettävää, mutta kuten toimme myöskin tässä mietinnössä esiin, niin kun se on esitelty niin kiireellisesti, kaikista hyvän hallintotavan ja lainvalmistelun prosesseista on menty alempaa kuin siitä, missä on ollut alin rima.

Valiokunta pitää tätä asian kiireellisyydestä johtuen hyväksyttävänä, mutta toteamme, että tästä huolimatta hallituksen esitys olisi tullut valmistella yhteistyössä ainakin ulkomaalaislainsäädännön kokonaisuudesta vastaavan sisäministeriön ja keskeisen lupaviranomaisen, Maahanmuuttoviraston, kanssa, koska tällaisella yhteistyöllä olisi valiokunnan käsityksen mukaan voitu välttää ne epäselvyydet, ristiriidat ja muut ongelmakohdat, jotka hallituksen esitykseen sisältyivät lakiehdotusten perustelujen ja säännösehdotusten välillä sekä myös perustelujen sisällä. Vaikka tilanne on se, että niin monia rajoja tällä hetkellä suljetaan tämän poikkeuksellisen tilanteen takia, niin hallinnollisia siiloja ja ministeriöiden välisiä raja-aitoja meidän pitäisi nyt pystyä ylittämään ja tekemään sitä yhteistyötä niin, että lainsäädäntöä valmisteltaisiin selkeästi paremmin yhteisen koordinaation myötä eikä niin, että jokainen pitää kiinni siitä omasta näkökulmastaan tai kapeasta katseikostaan.

Arvoisa puhemies! Tässä on tosiaan merkittäviä muutoksia, jotka on nopeasti valmisteltu valiokunnassa. Kiitos niistä valiokuntaneuvoksille, ja kiitos myöskin hyvähenkisestä käsittelystä hallintovaliokunnassa puheenjohtajalle ja koko valiokunnalle. Tässä on myöskin voimaantuloa kavennettu sinne lokakuuhun ja otettu mukaan opiskelijat. Tässä on myöskin pohjalla tämä komission tiedonanto, joka annettiin siis vasta viime viikolla, 30.3. Komission tiedonannossahan otettiin säännökset tästä huoltovarmuudesta ja työmarkkinoiden toimivuudesta, mutta nyt sitten tavallaan irtaudutaan niistä tehtävistä, siitä pelkästä komission tiedonannosta, ja tulevalla asetuksella, joka sitten valtioneuvoston torstain istunnossa tullaan käsittelemään, käydään tarkemmin, mitä aloja tämä koskee.

Kysyin jo viime torstain lähetekeskustelussa, koskeehan se tätä luonnontuotealaa. Tänään valiokunnassa käytiin vielä keskustelua, miten laveasti esimerkiksi maa- ja metsätalousala on mukana, ja tähän nyt tuon vielä esiin, että toivottavasti tämä nyt koskee myöskin turkisteollisuutta ja turkistarhausta ja sitten myöskin sitä, että meillä on nopeasti ihan viimeisen kahden viikon aikana terveydenhuollon elektroniikan alalla aloitettu erilaisten suojavarusteiden valmistusta, ja olisi tärkeää, että tämä koskettaisi myös sitä eikä pelkästään tätä lääketeollisuuden ja terveydenhuollon huoltoon ja korjauksiin liittyviä asioita.

On aivan selvää, että suomalainen maatalous tarvitsee työntekijänsä, ja viime vuosina suomalainen maatalous on hieman julkisuudestakin suvannossa ja varjossa ajautunut tilanteeseen, että vilja ei jalostukaan leiväksi eikä maito juotavaksi ilman ulkomaista työvoimaa, ja siitä tietenkin täällä salissa on, uskon, aika yhtenäinen näkemys. Maatalous-, elintarvike- ja huoltovarmuusaloille tarvitaan tätä työvoimaa nopeasti ja ripeästi, mutta tämä hallituksen esitys on nyt vain sellainen lievä tekohengitys siihen liittyen, eli todellakin tarvitsemme paljon muitakin toimia, jotta tätä ulkomaista työvoimaa vielä pystytään suomalaisen ruuantuotannon eteen saamaan.

***

Arvoisa puhemies! Käsittelemme siis hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassalain väliaikaisesta muuttamisesta. Nämä ovat tietenkin tässä ajassa tärkeitä esityksiä.

Jos mietitään, niin tätä meidän koronasuota on tällä hetkellä eletty alle kuukausi, ja meillä on jo tällä hetkellä mahdollisesti 300 000 lomautettua henkilöä. Ja kuten tässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Vehviläinen toi näistä tilastotiedoista esiin, niin lomautettujen määrä on kasvanut yli 10 000:lla viimeisen vuorokaudenkin aikana.

Työttömyyskassan asioista totean vain lyhyesti, että sama huoli, minkä edustaja Multala toi tässä esiin. En lähde sitä puheenvuoroa toistamaan.

Vaikutukset ovat siis todella isoja, jos ajatellaan, että taloudellisista vaikutuksista esityksessä tuodaan esiin, että viime vuonna omavastuujaksoja oli ansioturvassa noin 129 000 ja lomautettuja näistä oli arviolta noin 40 000. Tätä esitystä kirjoitettaessa saatujen talousennusteiden ja työttömäksi kriisin myötä jo tulleiden sekä lomautusuhan alla olevien määrien perusteella voidaan karkeana arviona uusien ansioturvalle päätyvien lomautettujen määrästä pitää noin 200 000:ta henkilöä, ja mikäli lisäksi suoraan työttömäksi ilman lomautusta jäävien määrä ansioturvalle nousee 20 000 henkilöllä, voidaan omavastuukuukausien lukumääräksi ansioturvan puolella arvioida noin 263 000. Ne ovat todella isoja summia.

Se, että tällä viikolla astui voimaan myöskin laki, jossa määräaikaisen työntekijän pystyy nyt ensi kertaa Suomessa lomauttamaan, myöskin tietenkin tuo sitä painetta tänne puolelle. Tiedetään, että monet sellaiset, niin kausityöntekijät kuin muun muassa urheilupuolella seurat, valmentajat, pelaajat, ovat olleet määräaikaisissa työsuhteissa ja aikaisemmin heitä ei ole voinut ollenkaan lomauttaa. Mutta nyt kun tilanne on tämä, mikä on, niin lomautukset ovat myöskin siellä puolella päällä. Toivoisi, että pystyttäisiin myöskin sitä urheilu‑, liikunta- ja vapaaehtoistyön porukkaa, jossa ovat ennennäkemättömän nopeasti tulleet lomautukset päälle, tukemaan näillä hallituksen esityksillä. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan hallituksen esityksessä esitetään ulkomaalaislain sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain väliaikaista muuttamista. Esityksellä vähennettäisiin talousvaikeuksia erityisesti maataloudessa ja puutarha-alalla, ja se on siinä mielessä tärkeä, että on erittäin merkittävää, että sopivan kausityövoiman saanti pystytään turvaamaan.

Tässä on näitä aloja lueteltu, mutta osittain tämä liittyy myöskin tähän komission tiedonantoon, ja komission tiedonannossa nämä tehtävät, jotka on määritelty välttämättömiksi tehtäviksi ja tarpeiksi, ovat muun muassa terveydenhuollon ammattilaiset, maatalousalan kausityöntekijät, kuljetushenkilöstö, elintärkeän tai muuten välttämättömän infrastruktuurin parissa työskentelevät henkilöt, elintarviketeollisuus sekä eri hoitotyöntekijät. Ajatellaan nopeasti, että kattava lista, mutta yksi kausityöntekijöitä paljon käyttävä ala Suomessa on erilaiset luonnontuoteyritykset. Eli puhutaan marjanpoimijoista ja kaikesta siitä, mitä tuolla meidän metsissämme on ja mitä myöskin elintarvikkeiksi jalostetaan. Me kaikki tiedämme, että suurimmaksi osaksi, lähes täysin niiden keruu on ollut kausityöntekijöiden varassa. Näitä ei tässä komission tiedonannossa ole, ja kun ei tähän hallituksen esitykseen ole voinut aikaisemmin tutustua, niin en nyt ainakaan nopeasti etsittynä löytänyt niitä myöskään täältä hallituksen esityksestä.

Omavaraisuus on näinä aikoina tärkeämpi kuin monen muun osalta vuosiin on ajateltukaan. Henkilökohtaisesti olen aina ajatellut, että se on tärkeää, mutta jos tiedetään, että EU:n tasollakin osa maista on jo ryhtynyt rajoittamaan elintarvikkeiden vientiä omien rajojensa ulkopuolelle, niin ymmärretään se, että on tärkeää, että me täällä Suomessa nostamme omavaraisuusastetta. Kysyisinkin siis ministeriltä: näettekö ja onko tämä niin, että tämä hallituksen esitys koskettaa myöskin tätä luonnontuotealaa, ja jos ei kosketa, niin onko TEM valmistautunut siihen, että asetuksella se säädetään sitä koskettamaan? Me tietenkin aloitamme hallintovaliokunnassa huomenna tähän liittyen kuulemiset, mutta tämä asia olisi hyvä olla aikaisemmin.

Tämä laki on nyt siis voimassa tämän vuoden loppuun, mutta tässä hallituksen esityksessä ei selkeästi tuoda esiin, että jos henkilö, jolla on nyt siis oleskelulupa, saa työluvan näille huoltovarmuusaloille vaikka nyt toukokuussa, niin saako hän sen vuoden loppuun vai saako hän sen vaikka vuodeksi tai puoleksitoista vuodeksi. Eli onko se työlupa voimassa näillä huoltovarmuusaloilla myös tämän lainsäädännön mahdollisen päättymisen jälkeen?

Näihin kahteen kysymykseen toivon ministerin vastausta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Meillä on tosiaan käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta. On tietenkin tärkeää, että hallitus nyt toimii ripeästi, ja siinä mielessä kiitän kuntaministeriä, että meillä jo tämä ensimmäinen paketti täällä on. Totta on tietenkin myöskin se, että vain noin reilu tunti puolitoista sitten olemme saaneet tämän hallituksen esityksen julkisesti. Itsekin toimin hallintovaliokunnassa, kuntavaliokunnassa, varapuheenjohtajana, ja tiesimme, että tämä on tulossa, mutta esitys on nyt vasta meidän käsissämme, ja käymme täällä jo tästä asiasta lähetekeskustelua.

Tässä tullaan siis korvaamaan kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron osalta tiettyjä kompensaatioita ja näitten maksujen lykkääntymisten vaikutusta ja myöskin sitten euroina sitä puolta. Mutta mitä muita toimia hallitus nyt suunnittelee? Aikaisemmin on ollut selvää se, että kehysriihessä tehtäisiin kunnille myöskin muita toimia, ja kun kuntaministeri ja valtiovarainministeri ovat täällä paikalla, niin kysyisin, että mitä toimia on.

Ja erikoissairaanhoidosta: Jokainen meistä, joka on kuntapäättäjä, tietää, että kunnat maksavat meidän erikoissairaanhoitomme kuluja kuntayhtymien kautta, ja nyt erikoissairaanhoidon kulut kasvavat myöskin niissä kuntayhtymissä, joissa ei ole varsinaisia tartuntatapauksia, koska kaikki varautuvat siihen, ja se on tietenkin tärkeää ja on totta, että sitä täytyy tehdä. Esimerkiksi Oulussa, jossa siis Oulun kaupunki on noin puolet sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon maksupuolesta, arvio oli nyt, että loppuvuoden osalta pelkästään Oulun kaupungin osuus nousee noin 50 miljoonaa euroa, eli sairaanhoitopiirin osalta se tarkoittaa noin 100:aa miljoonaa euroa kokonaisuudessaan. Tämä 50 miljoonaa euroa on yli puolitoista veroäyriä meidän kaupunkimme osalta plus sitten vielä se, että kaupunki on itse laskenut, että pelkästään kevään osalta erilaisten verotulojen vähennykset ovat melkein toiset 50 miljoonaa euroa, elikkä puhutaan yli kolmen veroäyrin vaikutuksesta pelkästään sinne veropuolelle. Jos otetaan vertailu, niin silloin kun Oulussa tuli tämä ict-työpaikkojen, noin 5 000 työpaikan, tippuminen nopeasti, lyhyessä aikataulussa meidän kaupungissamme, silloin yhteisöverot tippuivat vähän reilut neljä veroäyriä, elikkä tulopuolella on lähestulkoon yhtä suuresta asiasta kyse tämän vuoden osalta.

No sitten toiseen asiaan. Koulujen osalta ja etäopetuksen ja sen puolen osalta tarvitaan toimia, ja kunnat tietenkin niitä tällä hetkellä tekevät. Moni kunta on tällä viikolla esimerkiksi aloittanut erilaisten välipalapussien ja muiden jakelun, mikä on tosi tärkeätä. Lasten arjessa on nyt paljon vähemmän aikuisia ja vähemmän turvaverkkoja, ja riski siihen kasvaa koko ajan, että sitä lapsen tai nuoren hätää ei huomata eikä sitä nähdä. Sen takia myöskin kannan huolta lastensuojelun resursseista, koska se on muutenkin tässä vaiheessa vuotta niin, että huhti-toukokuussa tulee yleensä se kaikkein suurin aalto lastensuojelun puolelle. Meidän on pystyttävä panostamaan ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka ovat vastuullisia ja vaikuttavia ja perheille oikea-aikaisia. Kysyisinkin nyt oikeastaan molemmilta ministereiltä, kuntaministeriltä ja valtiovarainministeriltä: kun tiedetään, että me olemme tässä viime viikkoina käsitelleet ja tulemme seuraavina viikkoina käsittelemään sellaisia lakiesityksiä ja erilaisia toimenpiteitä, kuten muun muassa yrittäjän sosiaaliturva, jotka eivät ole meidän lainsäädännössämme aikaisemmin olleet, niin pystymmekö me tässä vaikeassa tilanteessa antamaan myöskin kunnille kannustimia siihen, että he pystyvät tekemään näitä vaikuttavia, ennaltaehkäiseviä panostuksia esimerkiksi lapsiin ja nuoriin? Niitten rahalliset määrät eivät tarvitse välttämättä olla edes suuria, mutta jos me annamme täältä salista sen viestin, että olisi esimerkiksi 10—20 miljoonaa euroa näissä kuntarahoissa sellaisiin toimiin, että kunnat oikeasti lähtisivät esimerkiksi pilotoimaan tiettyjä asioita. On vaikuttavia tuloksia viime kausilta siitä, että kun kotiapuun panostetaan, se näkyy lastensuojelussa, ja niin edelleen. Eli pystyisimmekö myöskin sitä kannustavuutta tuomaan täältä kautta kunnille? — Kiitos.