Kokoomuksen Talvitie: Ulkomaalaislain väliaikainen muutos on onneton yritys helpottaa maatalouden kausityövoimapulaa

Tiedote 10.6.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie pitää tänään hyväksyttyä ulkomaalaislain väliaikaista muutosta riittämättömänä maatalouden kausityövoiman saatavuuden turvaamiseksi. Lakimuutoksessa on kyse on turvapaikanhakijoiden mahdollisuudesta hakeutua huoltovarmuuden kannalta välttämättömiin työtehtäviin eli käytännössä maatalouden kausityövoimaksi.

”Olen pettynyt lopputulokseen. Kausityövoiman tarpeeksi on arvioitu yli 16 000 kausityöntekijää. Tänään käsitelty ulkomaalaislain väliaikainen muutos lisää työvoiman saatavuutta enintään muutamilla kymmenillä työntekijöillä. Kokoomus esitti huhtikuussa, että hallitus ryhtyisi viipymättä toimenpiteisiin, joilla ulkomaisen työvoiman saatavuus turvattaisiin työvoimapulasta kärsivillä aloilla koronakriisin aikana. Hallitus ja perussuomalaiset äänestivät yhdessä rintamassa Kokoomuksen esityksen kumoon”, sanoo Talvitie.

Kokoomus on ehdottanut, että lomautetut henkilöt voisivat työskennellä kuukauden maa-, puutarha- ja marjatiloilla ilman, että hän menettäisi lomautuskorvaustaan kokonaan. Kokoomus on myös ehdottanut opintotuen tulorajojen väliaikaista poistoa sekä ulkomaalaisten maataloustyöntekijöiden houkuttelua Saksan mallin mukaisesti. Puolue pitää näitä merkittävinä toimina vahvistaa työvoiman saatavuutta esimerkiksi maataloudessa.

Kokoomus on pettynyt lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työnteko-oikeuden laajentamiseen. Kokoomus näkee ongelmallisena, että henkilön oikeus työntekoon jatkuu silloinkin, kun hänen olisi poistuttava maasta mahdollisimman nopeasti. Talvitien mukaan hallituksen esitys kyseenalaistaa turvapaikkajärjestelmän uskottavuuden järjestelmänä, joka kohdistaa rajalliset resurssit ja avun aidosti hädänalaisille.

”Työnteko-oikeuden laajennus ei kannusta kielteisen päätöksen saaneita henkilöitä noudattamaan paluuvelvoitetta. Esitimme hallituksen esitykseen muutosta, että työnteko-oikeuden laajentaminen rajataan koskemaan vain niitä turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole vielä päätöstä saaneet. Tällä ei olisi ollut suuria määrällisiä vaikutuksia, mutta rajaaminen olisi ollut tarpeellista turvapaikkajärjestelmän uskottavuuden ja kestävyyden kannalta”, Talvitie päättää.

Lisätiedot:
Mari-Leena Talvitie, puh.  044 527 3288

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Ikonen ja Talvitie: Jokainen nuori tarvitsee riittävät perustiedot ja -taidot

(Julkaistu Iltalehden Päivän poiminta-palstalla 9.6.2020)

Työelämässä harva pärjää enää pelkällä perusasteen tutkinnolla. Yhä useammassa työpaikassa tarvitaan korkeaa osaamista. On siis tärkeää, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon.

Koronakevät on vaikuttanut monella tapaa kuntien ja koulutuksen järjestäjien toimintaan. Syksyllä on edessä kova työ siinä, että keväällä kasvaneet oppimiserot saadaan kurottua umpeen. Tämä vaatii riittävästi tukea ja ohjausta oppimiseen.

Marinin hallituksen keskeinen koulutuspoliittinen hanke on oppivelvollisuuden laajentaminen 18-vuotiaaksi asti, jonka hallitus olettaa mekaanisesti ratkaisevan ongelmat. Se on kuitenkin keinona kallis ja tehoton tapa taata kaikille toisen asteen tutkinto. Rahat valuvat tuen, ohjauksen ja opetuksen sijaan koulukirjoihin ja -kuljetuksiin.

Kustannusten sijaan merkittävimpiä tekijöitä toisen asteen keskeyttämiseen ovat väärä alanvalinta ja puutteelliset opiskelutaidot. Siksi toisen asteen painopistettä siirrettiin viime kaudella näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Pitkäjänteinen koulutuspolitiikka on vaikuttavin tapa ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä. Tutkimustulokset osoittavat, että panostaminen varhaisiin vuosiin kannattaa, sillä se tasaa kotitaustasta johtuvia oppimiseroja. Viime eduskuntakaudella alennettiin varhaiskasvatusmaksuja merkittävästi ja toteutettiin maksuton varhaiskasvatuksen kokeilu.

Ammatillisen koulutuksen reformi valmisteltiin yhdessä kentän kanssa. Se on ollut voimassa vuodesta 2018. Käytössä on jatkuva, joustava haku eli nuori voi vaihtaa alaa tai hakeutua ammatillisen koulutukseen ympäri vuoden, ei enää vain kevään yhteishaussa. Jokaista nuorta tuetaan laatimalla tutkintopolulle henkilökohtainen opetuksen suunnitelma. Jokaiselle lukiolaisella on oikeus erityisopetukseen. Lisäksi vähävaraisten perheiden lapsilla on oikeus opintotuen ohella oppimateriaalilisään (reilu 400euroa/vuosi).

Pahimmillaan oppivelvollisuusiän nosto johtaa säästöihin perusopetuksesta, ryhmäkoista sekä oppimateriaalien ja koulutuksen laadusta, kun kasvaneet kustannukset on katettava. Kuntaliiton laskelmat kertovat uudistuksen aliresurssoinnista: niissä on kymmenien miljoonien ero hallituksen varaamiin määrärahoihin nähden.

Nuorten syrjäytymistä ehkäistään parhaiten puuttumalla syrjäytymisen juurisyihin. Tämä edellyttää, että katseet käännetään varhaisiin vuosiin ja perusopetuksen laadun vahvistamiseen. Joka vuosi peruskouluista valmistuu 6000 nuorta ilman riittäviä tietoja ja taitoja toisella asteella pärjäämiseen. Tätä ei oppivelvollisuuden laajentamisella paikata vaan sillä, että jokainen lapsi oppii lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan 0-2-luokilla.

Tärkeää on myös se, että jokainen löytää oppimisen ilon peruskoulussa. Se kantaa tietojen ja taitojen ohella toisen asteen tutkinnon suorittamiseen ja jatkuvan oppimisen polulle.

Anna-Kaisa Ikonen

Mari-Leena Talvitie

Talvitie: Huomisen Oulu tehdään yhdessä  

(Julkaistu Ajatuspaja Toivon Huomisen Oulu-kirjassa: https://toivoajatuspaja.fi/huomisen-oulu/ )

Mikä on sinun polkusi Ouluun ja oululaisuuteen? Muutin eräänä syksynä Ouluun Etelä-Pohjanmaalta, kuten tuhannet muutkin – opiskelemaan. Ouluun oli helppo tulla. Saavutettavuus onkin yksi kaupunkimme eduista.

Moni sanoo kotiutuneensa Ouluun ilmapiirin ansiosta nopeasti. Samoin kävi minulle – sain tuomiokirkon vierestä vuokra-asunnon mukavine naapurei- neen ja kaikkialle pääsi polkupyörällä tai Onnikalla. Tuolloin kaupungissa oli alle 120 000 asukasta. Nyt, 20 vuotta myöhemmin, meitä oululaisia on yli 204 000. Perheemme molemmat tyttäret ovat syntyneet Oulussa. Kasvu on ollut huimaa. Siihen on myös osaltaan vaikuttanut kuuden kunnan eli Oulun, Ylikiimingin, Haukiputaan, Oulunsalon, Kiimingin ja Yli-Iin yhdistymiset.

Kuntien rooli on muuttumassa palveluiden järjestäjästä sivistyksen, osallis- tumisen ja hyvinvoinnin edistäjäksi sekä elinvoiman moottoriksi. Tällöin on tärkeää tukea ja mahdollistaa asukkaiden, yrittäjien ja erilaisten kaupungin- osaryhmien ja järjestöjen kuin myös monipuolisen koulutus- ja elinkeino- elämän toiminta. Niin yhteistyö, innovointi ja kokeilut – monipuolisine kohtaa- misineen. Huomista on sujuvampi rakentaa, kun teemme asioita aidosti yhdessä.

Oulun arvot ovat rohkeus, reiluus ja vastuullisuus. Maailman myllerryksissä ihmisten ja toimijoiden, kuten yritysten ja kaupunkien arvoilla ja arvojen mukaisella toiminnalla, on entistä suurempi merkitys.

Rohkeutta tarvitaan, jotta pystyy katsomaan huomiseen, rakentamaan tulevai- suutta. Rohkeutta on se, että tekee asioita toisin, hyväksyy keskeneräisyyden ja uskaltaa luopua jostain. Olkoon se opiskeluala, työ, mielipide tai vaikka tapa järjestää palveluita. Rohkeutta kokeilla ja päivittää uuteen, monesti tuntemat- tomaan. Välillä rohkeutta tarvitaan siihenkin, että kunnioittaa perinteitä tai pitäytyy siinä tutussa.

Reiluus on oikeudenmukaisuutta, toisten huomioon ottamista ja avoimuutta. Reilussa toimintaympäristössä yhteiset toimintatavat ja säännöt ovat kaikkien toimijoiden ja osapuolten tiedossa ja niiden hyväksymiä. Meillä kaikilla, kuten myös Oululla, on aina jotain parannettavaa. Yksi helppo tie siihen on lisätä avoi- muutta ja keskustelua, niiden myötä osallistumista ja ennakointia. Reiluuteen kuuluu hyvä johtaminen ja kannustava, luottamuksellinen ilmapiiri. Epäonnis- tumisista pystyy oppimaan ja vaikeassa paikassa kannetaan yhteisvastuuta.

Vastuullisuutta on kestävät ratkaisut ja kokonaistaloudellisuus. Tärkeä on ymmärtää vapauden ja vastuun tasapaino. Jos on vapauksia, niin on myös vastuuta – ja toisinpäin. Vastuuta itsestä ja toisista ihmisistä, vastuuta omasta toiminnasta ja yhteisöstä sekä vastuuta ympäristöstä.

Kun kaupunki toimii vastuullisesti, se toimii oikea-aikaisesti ja ennakoiden. Silloin palvelut ovat vaikuttavia, laadukkaita ja ennaltaehkäiseviä. Tällöin ei rahat mene seurausten korjaamiseen. Vastuullinen yritys luo työpaikkoja, kasvattaa verotuloja ja osallistuu yhteiskunnallisen hyvinvoinnin luomiseen. Vastuullisuutta on vaalia ajattomia, inhimillisiä arvoja, kuten ystävällisyyttä ja kumppanuutta.

Monesti matka oikeaan suuntaan on tärkeämpää kuin määränpää. On uskal- lettava irrottautua liian vahvasta hallintokeskeisyydestä ja siirryttävä toimin- nassa enemmän kaupunkilais-, potilas- ja yrittäjälähtöisyyteen. Samalla katsoa asioita eri näkökulmasta. Sitä kehitystä edesauttaa sähköiset palvelut ja tiedon avoimuus. Tällä uudistuspolulla niin kirittäjänä kuin tekijänä jokaisella kaupunkilaisella ja toimijalla on roolinsa.

Oulu on yli 400-vuotisen historiansa aikana rakentanut menestyksensä kansainvälisellä kaupalla ja vahvoilla kumppanuuksilla. Tervasta on känny- köiden kautta tultu monenlaisiin älykkäisiin, kestäviin ja langattomiin innovaa- tioihin, jotka ovat muun muassa hyvinvointiin, tekoälyyn, kulttuuriin, ympäris- töön ja kaupungistumiseen.

Uudessa ajassa kukaan ei pärjää yksin. Parhaiten menestyvät he, jotka toimivat yhdessä sekä solmivat alueellisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia. Oulussa on kaikki edellytykset rakentaa kansainvälisiä menestystarinoita ja hyödyntää rohkeasti digitalisaation mahdollisuuksia. Kuntien, yhteisöjen ja toimijoiden on tärkeää elää ajan hermoilla. Jatkuvan uudistumisprosessin kautta kykenee strategisiin valintoihin ja korjaamaan tarvittaessa myös suuntaa.

Vuoden 2026 kaupunkistrategian mukaan Oulu on pohjoisen kestävästi kasvava keskus, jossa yhdistyvät hyväntuulinen ilmapiiri ja huipputeknologia, yrittäjyys ja taitavat tekijät sekä omaleimainen, uutta luova kulttuuri.

Kokoomuksen Talvitie: Hallitukselta kaivataan tietoa kansallisesta turvallisuustilanteesta

Tiedote 1.6.2020

Kokoomuksen kansanedustaja ja sisäisestä turvallisuudesta vastaavan eduskunnan hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie vaatii hallitukselta avoimuutta sisäisen turvallisuuden tilanteesta. Talvitien mukaan asia on taas ajankohtainen, kun Syyrian al-Holin leiriltä palasi Suomen kansalaisia sunnuntaina. Supo on pitänyt leirillä olleita naisia turvallisuusuhkana.

”Miksi sisäministeri Ohisalo ei ole pitänyt eduskuntaa ja suomalaisia kartalla tilanteesta kansallisen turvallisuuden näkökulmasta? Hallitukselta odotetaan avoimuutta ja toimintaa, joka ylläpitää luottamusta turvallisuusviranomaisiin. Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt kansallisen turvallisuuden osalta, kun tiedossa on, että poliisien resursointi on muutenkin tiukilla?” Talvitie kysyy.

Talvitie vaatii, että hallitus informoi kansallisen turvallisuustilanteen lisäksi myös terrorismilainsäädännön uudistamisen tilanteesta. Hallitus ilmoitti viime joulukuussa, että se aikoo selvittää kiristyksiä terrorismi- ja turvallisuuslainsäädäntöön, mutta selvityksestä ei ole kuulunut mitään.

”Terrorismilainsäädännöllä on akuutti uudistustarve. Kokoomus esitti helmikuussa kattavan paketin, jossa ehdotetaan muun muassa terroristijärjestöön kuulumisen ja Suomesta sotatoimialueelle matkustamisen kriminalisointia. Kokoomuksen ehdottamat toimet ovat hallituksen vapaasti hyödynnettävissä uuden terrorismia koskevan lainsäädännön rakennuspalikoina. Milloin nämä asiat etenevät?” Talvitie kysyy.