Sote-uudistus heikentää palveluita ja vaarantaa rahoituksen

(Julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 26.5.2021)

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta on viety hallituspuolueiden toimesta eteenpäin lähes runnoen, koronasta huolimatta. Eduskuntakäsittelyssä olevassa esityksessä on monia valuvikoja. Hallitus ei huomioinut syksyllä laajalla lausuntokierroksella noussutta kritiikkiä. Vakava huoli on, että asiantuntijoiden parannusehdotuksia ei haluta huomioida edes eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Uudistuksen tavoitteena pitäisi olla uuden maakuntahallinnon sijaan nopea hoitoonpääsy, toimivat hoitoketjut sekä resurssien ja rahoituksen riittävyys. Tarvittaisiin potilaslähtöisyyttä ja kannustimia oikea-aikaisiin palveluihin sekä terveyden edistämiseen. Esitetty uudistus ei vastaa näihin eikä se myöskään hillitse kustannuksia, vaan päinvastoin kiihdyttää niiden kasvua.

Palveluiden saatavuuden ja laadun näkökulmasta ihmisen pitäisi voida jatkossakin käyttää myös kuntien, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluita. Tämä onnistuisi Kela-korvausten, palvelusetelin ja vanhus- ja vammaispalveluissa henkilökohtaisen budjetoinnin kautta. Marinin hallituksen esitys toimii päinvastoin eli se rajoittaa palveluntuotantoa.

Pohjois-Pohjanmaalla uudistus tarkoittaa monessa osassa maakuntaa palvelujen heikkenemistä. Se myös keskittää päätöksentekoa, sillä aluevaltuustoihin paikkoja tulevat saamaan laskennallisesti lähinnä suuret kunnat ja kaupungit. Kaikki kunnat eivät siis tule saamaan omaa edustajaa päätöksentekoelimiin.

Sote-uudistus tuonee rahoitukseen uuden tason, maakuntaveron. Suuri osa suomalaisista ei kannata maakuntaveron käyttöönottoa. Ajatuspaja Toivon laajapohjaisessa selvityksessä tarkasteltiin ihmisten odotuksia ja asenteita sote-uudistukseen. Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden viesti on selkeä: yhteensä 47 prosenttia on joko jokseenkin tai täysin uutta maakuntaveroa vastaan. Myös huoli oman kunnan palveluista on suurta. Asukkaista 55 prosenttia kertoo pelkäävänsä, että sote-maakuntauudistus heikentää merkittävästi oman kunnan palveluita. Iäkkäämpi väestö on syystäkin huolissaan uudistuksen vaikutuksista palveluihin.  Sopii kysyä, miksi hallitus ei halua kuulla tätä ihmisten huolta ja tehdä muutoksia esitykseen?

Teimme Kokoomuksen eduskuntaryhmän ja muiden oppositioryhmien kanssa hallitukselle aiheesta välikysymyksen. Kysymme perusteita muun muassa sille, miksi hallitus runnoo uudistusta läpi epäkohdista huolimatta ja asiantuntijoita kuuntelematta. Suomalaiset ansaitsevat toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ja ripeän hoitoonpääsyn, myös perusterveydenhuollossa.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

So­te-uu­dis­tus­ta tehdään pe­las­tus­toi­men kus­tan­nuk­sel­la

(Mielipidekirjoitus julkaistu Kalevassa 28.4.2021)

Marinin hallituksen luotsaaman sote-uudistuksen tavoitteet ovat kannatettavia. Ihmisten on päästävä ripeämmin lääkäriin ja hoitoon. On valitettavaa, että tavoitteet uskotellaan saavutettavan rakentamalla uusi maakuntataso eli hyvinvointialueet.

Samalla leikataan raskaasti pelastuspalveluiden resursseista ja laadusta. Uudistuksen toteutus siis ontuu, ellei jopa epäonnistu.

Uudistuksen myötä yksi valtion keskeisimmistä tehtävistä, pelastuspalveluiden takaaminen, ei toteudu. Suunnitelmissa pelastustoimen toteuttaminen siirtyisi kunnilta uusien hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin harteille.

Uhkana on, että jatkossa ihmiset joutuisivat pohtimaan, mistä ja milloin palokunnan punaiset autot saapuvat paikalle. Ja kun saapuvat, mikä on autojen kunto ja pelastajien osaamistaso? Rahoitusvaje vaikuttaa viheliäisesti.

Ennakoidut lopputulokset pelastustoimen rahoituksessa ovat tyrmääviä. Pohjois-Pohjanmaa on häviäjien joukossa. Vasemmistohallituksen uudistusten jälkeen, vuoteen 2020 verrattuna alueen pelastustoimen rahoituksesta muuttuu tomuksi lähes 2,3 miljoonaa euroa.

Rahoituksen määrä on toistuvasti laskenut, kun rahoituslaskelmia on julkistettu. Seuraavia laskelmia odotetaan toukokuussa.

Uudistuksesta johtuvien alueellisten rahoitusleikkauksien lisäksi sisäministeriö on laskenut maan pelastustoimilta kerätyn tiedon perusteella, että pelastustoimessa on jo 80 miljoonan euron rahoitusvaje. Se tarkoittaa Pohjois-Pohjanmaan osalta 3,3 miljoonan euron aukkoa rahoituksessa.

Tilanne on huolestuttava. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja hallituksen sotetyöryhmä ovat julkisesti myöntäneet valuvirheen eli rahoitusvajeen. Vasemmistohallituksen suunnitelmia ei ole mietitty loppuun saakka. Hyvinvointialueiden ja pelastustoimen rahoitusta ei ole selkeästi eritelty.

Rahoituksen ollessa yleiskatteellista on myös iso riski siihen, että hyvinvointialueiden kasvavat toimintakulut syövät pelastustoimen rahoitusta arvioitua enemmän.

Pohjois-Pohjanmaan Oulu-Koillismaan ja Jokilaakson pelastuslaitokset ovat nykyisellään toimivia. Niiden siirtäminen itsehallintoalueisiin on tarpeetonta. On uhka, että sosiaali- ja terveyspuolta huomattavasti pienempi pelastustoimi jää soten jalkoihin.

Pelastustoimen saattaminen vähenevän rahoituksen ja kasvavan hallinnollisen taakan alle on poissa ihmisten palvelemisesta.

Olemme jättäneet pelastustoimen kriittisestä tilanteesta, rahoitusvajeesta ja alueellisista leikkauksista kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

On selvää, että nykyistä esitystä ei pidä viedä maaliin sellaisenaan. Kokoomus edellyttää, että vasemmistohallitus peruu suunnittelemansa turvallisuusleikkaukset.

Rahoitusvaje on korjattava ja suomalaisille tärkeät turvallisuuspalvelut on turvattava, ympäri Suomen.

Mari-Leena Talvitie

kansanedustaja (kok.)

Oulu

Janne Heikkinen

kansanedustaja (kok.)

Oulu

TEK-kolumni: Miksi naisen eurosta katoaa senttejä?

(Julkaistu TEK-lehdessä pe 22.1.2021)

Tuore työmarkkinatutkimus vahvistaa, että naisten ja miesten palkkaerot ovat arkipäivää myös tekniikan osaajien keskuudessa. Palkkaero miesten hyväksi on pienin vaativissa asiantuntijatehtävissä ja suurin ylimmässä johdossa.

Olen tutustunut asiaan niin yhteiskunnan, työnantajan kuin naisten näkökulmasta. Polkua kohti tasa-arvoista palkkauskehitystä hidastaa osin se, että naisten työnantajat maksavat valtaosan vanhemmuuden kustannuksista.

Kyse on työnantajan kantamasta äitiriskistä, jota se minimoi – myös palkkauksessa. Sen myötä naisten työsuhteet ovat useammin määräaikaisia. Tämä epäreiluus koskettaa lähes kaikkia tietyn ikäisiä naisia.

Eri laskelmien mukaan, vauvasta koituvat kulut ovat äidin työnantajalle noin 12 000-17 500 euroa. Ne koostuvat muun muassa vanhempainvapaasta, sijaisen palkkauksesta ja sairaan lapsen hoitovapaasta.

Vuodesta 2017 alkaen perhevapaalta palaavan äidin työnantajalle on maksettu 2500 euron kertakorvaus. Se on pieni askel oikeaan suuntaan. Reilu ratkaisu olisi se, että vanhemmuuden kustannukset siirretään vihdoin naisten työnantajilta yhteiskunnan eli meidän kaikkien maksettavaksi.

Palkka on toki vain yksi työn arvottamisen mittari. Yhä useammalle työn merkityksellisyys, hyvä johtaminen ja työilmapiiri ovat yhtä tärkeitä. Niiden vertailu onkin toisen tutkimuksen paikka.

 

Poh­joi­sen puo­les­ta, yh­teis­työl­lä tu­lok­sia

(Kolumni julkaistu Kalevan eduskunnasta-palstalla 20.1.2021, tilaajille luettavissa: https://www.kaleva.fi/pohjoisen-puolesta-yhteistyolla-tuloksia/3274963)

Oulun vaalipiirillä on omat vahvat erityispiirteensä niin osaamisen, elinkeinojen kuin palvelujen ja olosuhteiden osalta. Niiden esiin nostamiseen tarvitaan alueen edustajien ja eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Vain siten voimme vaikuttaa pohjoisen alueen elinvoimaan, edistää työ- ja opiskelupaikkoja, uudistuksia sekä liikennehankkeita kuten kaksoisraidetta.

Me vaalipiirin kansanedustajat valitsemme vuosittain yhdyshenkilön, joka koordinoi yhteisiä tapaamisia ja kannanottoja. Tänä vuonna yhdyshenkilöksi valittiin allekirjoittanut. Viime vuonna tehtävässä toimi raahelainen kollega Hanna-Leena Mattila.

Jatkamme poikkeusjärjestelyjä eli kaikki tapaamiset toteutetaan etänä. Toivottavasti syksyllä pääsemme järjestämään tapaamisia niin alueella kuin eduskunnassa.

Liikenneinvestointien osalta keskeinen vaikuttamispaikka on 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Siinä on tärkeä painottaa pääradan kehittämistä ja kaksoisraidetta, erityisesti Oulu–Ylivieska osalta aloittaen Oulu–Liminka-välistä. Pääradan kehittäminen muun muassa parantaa Pohjois-Suomen saavutettavuutta sekä edistää kilpailukykyä.

Viime kaudella teimme yhdessä hyvää vaikuttamistyötä silloisen pääministeri Sipilän johdolla. Toteutuksessa on valtatie 4-investointi, Oulun sataman syväväylä ja lentokentän laajennus sekä päätökset Hailuodon kiinteästä yhteydestä. Niistä oli hyvä jatkaa Oulun ratapihan ja Oritkarin kolmioraiteen osalta huomioiden myös Oulun ja Kajaanin väli eli valtatie 22.

Yhtä tärkeää on vaikuttaa monipuoliseen koulutustarjontaan sekä laadukkaisiin, helposti saavutettaviin perus- ja erikoissairaanhoidon palveluihin. Edistämme, että OYSin Tulevaisuuden sairaalan toisen vaiheen investointi saa etenemisluvan ministeriöistä pikapuolin.

Tarvitsemme väestöön suhteutettuna enemmän koulutuspaikkoja ja riittäviä resursseja toiselta asteelta korkeakouluihin sekä ennakoivaa ja toimivaa työelämäyhteistyötä. Alueellamme on potentiaalia koulutusviennille ja tarve myös englanninkielisille tutkinnoille, joita muun muassa Koulutuskuntayhtymä OSAO on hakenut.

Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulun nykyresurssit eivät riitä yhteiskunnan ja alueen tarpeiden täyttämiseen. Esimerkiksi ict-alalla osaavien työntekijöiden saaminen on jo nyt kasvun este yrityksille. Tämä tarvitsee niin valtakunnallisia kuin alueellisia ratkaisuja.

Yhteinen vaikuttamistyö on pitkäjänteistä. Tulokset näkyvät tulevaisuudessa. Yhteisistä saavutuksista on myös syytä iloita, kuten rakentamis- ja yhdyskuntatekniikan sekä psykologien koulutusohjelmien saannista Oulun yliopistoon. Kestävä ja ihmisenkokoinen tulevaisuus rakennetaan yhdessä.