TEK-kolumni: Miksi naisen eurosta katoaa senttejä?

(Julkaistu TEK-lehdessä pe 22.1.2021)

Tuore työmarkkinatutkimus vahvistaa, että naisten ja miesten palkkaerot ovat arkipäivää myös tekniikan osaajien keskuudessa. Palkkaero miesten hyväksi on pienin vaativissa asiantuntijatehtävissä ja suurin ylimmässä johdossa.

Olen tutustunut asiaan niin yhteiskunnan, työnantajan kuin naisten näkökulmasta. Polkua kohti tasa-arvoista palkkauskehitystä hidastaa osin se, että naisten työnantajat maksavat valtaosan vanhemmuuden kustannuksista.

Kyse on työnantajan kantamasta äitiriskistä, jota se minimoi – myös palkkauksessa. Sen myötä naisten työsuhteet ovat useammin määräaikaisia. Tämä epäreiluus koskettaa lähes kaikkia tietyn ikäisiä naisia.

Eri laskelmien mukaan, vauvasta koituvat kulut ovat äidin työnantajalle noin 12 000-17 500 euroa. Ne koostuvat muun muassa vanhempainvapaasta, sijaisen palkkauksesta ja sairaan lapsen hoitovapaasta.

Vuodesta 2017 alkaen perhevapaalta palaavan äidin työnantajalle on maksettu 2500 euron kertakorvaus. Se on pieni askel oikeaan suuntaan. Reilu ratkaisu olisi se, että vanhemmuuden kustannukset siirretään vihdoin naisten työnantajilta yhteiskunnan eli meidän kaikkien maksettavaksi.

Palkka on toki vain yksi työn arvottamisen mittari. Yhä useammalle työn merkityksellisyys, hyvä johtaminen ja työilmapiiri ovat yhtä tärkeitä. Niiden vertailu onkin toisen tutkimuksen paikka.

 

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Poh­joi­sen puo­les­ta, yh­teis­työl­lä tu­lok­sia

(Kolumni julkaistu Kalevan eduskunnasta-palstalla 20.1.2021, tilaajille luettavissa: https://www.kaleva.fi/pohjoisen-puolesta-yhteistyolla-tuloksia/3274963)

Oulun vaalipiirillä on omat vahvat erityispiirteensä niin osaamisen, elinkeinojen kuin palvelujen ja olosuhteiden osalta. Niiden esiin nostamiseen tarvitaan alueen edustajien ja eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Vain siten voimme vaikuttaa pohjoisen alueen elinvoimaan, edistää työ- ja opiskelupaikkoja, uudistuksia sekä liikennehankkeita kuten kaksoisraidetta.

Me vaalipiirin kansanedustajat valitsemme vuosittain yhdyshenkilön, joka koordinoi yhteisiä tapaamisia ja kannanottoja. Tänä vuonna yhdyshenkilöksi valittiin allekirjoittanut. Viime vuonna tehtävässä toimi raahelainen kollega Hanna-Leena Mattila.

Jatkamme poikkeusjärjestelyjä eli kaikki tapaamiset toteutetaan etänä. Toivottavasti syksyllä pääsemme järjestämään tapaamisia niin alueella kuin eduskunnassa.

Liikenneinvestointien osalta keskeinen vaikuttamispaikka on 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Siinä on tärkeä painottaa pääradan kehittämistä ja kaksoisraidetta, erityisesti Oulu–Ylivieska osalta aloittaen Oulu–Liminka-välistä. Pääradan kehittäminen muun muassa parantaa Pohjois-Suomen saavutettavuutta sekä edistää kilpailukykyä.

Viime kaudella teimme yhdessä hyvää vaikuttamistyötä silloisen pääministeri Sipilän johdolla. Toteutuksessa on valtatie 4-investointi, Oulun sataman syväväylä ja lentokentän laajennus sekä päätökset Hailuodon kiinteästä yhteydestä. Niistä oli hyvä jatkaa Oulun ratapihan ja Oritkarin kolmioraiteen osalta huomioiden myös Oulun ja Kajaanin väli eli valtatie 22.

Yhtä tärkeää on vaikuttaa monipuoliseen koulutustarjontaan sekä laadukkaisiin, helposti saavutettaviin perus- ja erikoissairaanhoidon palveluihin. Edistämme, että OYSin Tulevaisuuden sairaalan toisen vaiheen investointi saa etenemisluvan ministeriöistä pikapuolin.

Tarvitsemme väestöön suhteutettuna enemmän koulutuspaikkoja ja riittäviä resursseja toiselta asteelta korkeakouluihin sekä ennakoivaa ja toimivaa työelämäyhteistyötä. Alueellamme on potentiaalia koulutusviennille ja tarve myös englanninkielisille tutkinnoille, joita muun muassa Koulutuskuntayhtymä OSAO on hakenut.

Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulun nykyresurssit eivät riitä yhteiskunnan ja alueen tarpeiden täyttämiseen. Esimerkiksi ict-alalla osaavien työntekijöiden saaminen on jo nyt kasvun este yrityksille. Tämä tarvitsee niin valtakunnallisia kuin alueellisia ratkaisuja.

Yhteinen vaikuttamistyö on pitkäjänteistä. Tulokset näkyvät tulevaisuudessa. Yhteisistä saavutuksista on myös syytä iloita, kuten rakentamis- ja yhdyskuntatekniikan sekä psykologien koulutusohjelmien saannista Oulun yliopistoon. Kestävä ja ihmisenkokoinen tulevaisuus rakennetaan yhdessä.