Arvoisa rouva puhemies! Vahva ja välittävä Suomi — sellaisen Suomen rakentamista me tavoittelemme, Suomen, joka pärjää maailman myrskyissä. Hallitusohjelma on laaja-alainen työlista, ja kuten kuuluukin, toimenpiteet näkyvät niin ihmisten arjessa kuin elinkeinoelämän toimintaympäristössä. Jo eilen, ennen kuin kävimme tätä keskustelua, sain yrittäjältä viestin, että hallitusohjelman tavoitteet näkyvät ja tietyt asiat ovat lähdössä eteenpäin. Kaikissa toimissamme on sama tavoite: vahva ja välittävä Suomi.
Neljä vuotta sitten kuvasin Rinteen hallitusohjelman muistuttavan enemmän joulupukille kirjoitettua lahjalistaa eli joululahjatoivekirjettä kuin hallitusohjelmaa, ja sitähän se olikin: kauniita toiveita ja tavoitteita ilman taloudellista realismia toteuttaa niitä. Lapsi voi joululahjatoivelistan kirjoittaa tai sanoittaa, mutta sitä ei voi sallia maan, ainakaan Suomen, hallitukselle. Orpon hallitus tulee kiinnittämään huomiota juuri toteuttamiseen ja uudistusten aikaansaamiseen, joita yhteiskuntamme on odottanut jo parikymmentä vuotta, järkipolitiikasta, realismista ja myös järkivihreydestä kiinni pitäen.
Arvoisa puhemies! Vahvan ja välittävän Suomen ydin on kannustaa työhön ja yrittäjyyteen, nostaa työn ja yrittäjyyden arvostusta yhteiskunnassamme, teoissa ja lainsäädännössä eikä vain juhlapuheissa. Orpon hallitus uudistaa sosiaaliturvaa niin, että työnteko kannattaa ja ahkeruudesta palkitaan. Tukipolitiikkaan nojautuva sosiaaliturva ei ole välittämistä, työ on hyvää lääkettä moniin vaivoihin. Tartumme työttömyysetuuksiin esimerkiksi porrastamalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan, joka luo etuudensaajalle kannustimen ottaa työtä vastaan aiemmin. Kaikki uudistukset tehdään niin, että niistä toteutetaan vaikutusarvioinnit ja järjestetään lausuntokierrokset. Marinin hallitushan ei koronan jälkeen esimerkiksi viime kesänä järjestänyt lausuntokierrosta yrittäjän YEListä. Eli uudistukset tehdään siten, että kannamme vastuuta heikommista ja meillä kuuluu myöskin sosiaalisen omantunnon ääni.
Arvoisa puhemies! Energiamurros ja puhtaat teknologiat tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia. Näitä mahdollisuuksia hallitus haluaa viitoittaa. Edistämme puhtaan energian investointeja ja houkuttelemme niiden mukana Suomeen puhdasta teollisuutta. Siten myös varmistamme, että energiaintensiivinen teollisuutemme voi kasvaa ja uudistua Suomessa puhtaan energian turvin. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään ja taloudelliset ohjauskeinot linkitetään yhä vahvemmin mukaan ympäristöpolitiikan vaikuttavuuden parantamiseen. Ja kyllä, Orpon hallitus pitää kiinni ilmastolain mukaisesta 2035-hiilineutraaliustavoitteesta, eikä ilmastolakia muuteta. Teemme itse asiassa vielä enemmän: tulemme tavoittelemaan hiilinegatiivisuutta tuon vuoden 2035 jälkeen.
Ilmastonmuutoksen torjuntaan vastataan siten, että kaikki suomalaiset voivat pysyä mukana, opiskella, käydä töissä, yrittää ja asua niin etelässä kuin pohjoisessa. Siksi Orpon hallitus keskittyy enemmän suuriin savupiippuihin kuin pieniin pakoputkiin. Se tarkoittaa lisää puhdasta energiantuotantoa, joka palvelee niin kansalaisia, sähköistyvää teollisuutta, yhteiskuntaa, omavaraisuuttamme ja huoltovarmuutta kuin ilmastoakin: muun muassa lisää ydinvoimaa, myös lisää vesivoimaa eli säätövoimaa, lisää niin tuulivoimaa kuin merituulivoimaa, aurinkoenergiaa ja niin edelleen. Suomen, pienen maan, on vaikea vastata globaaliin ja eurooppalaiseen tukipolitiikkakilpailuun. Siksi meidän on huolehdittava toimintaympäristöstämme. Hallitus sujuvoittaa ja lisää ennakoitavuutta luvituksen suhteen. Tärkeää on, että on toimitusvarma ja edullinen sähkö sekä yleisesti hyvän maan mahdollisuudet elää, tehdä töitä ja yrittää.
Arvoisa puhemies! Orpon hallitus nostaa Suomen takaisin osaavimpien kansakuntien joukkoon. Tämä edellyttää oppimisen perustan vahvistamista sekä korkeasti koulutetun väestön määrän kasvattamista. Koulutustason nostamiseksi korkeakoulutusta on suunnattava aiempaa voimakkaammin ensimmäistä tutkintoa suorittaville. Hallitus myös toimeenpanee parlamentaarisen tki-ryhmän ehdotukset tki-rahoituksen nostamiseksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämähän siis tarkoittaa 280:tä miljoonaa euroa vuodessa vuosikymmenen loppuun asti.
Arvoisa puhemies! Ilmapiiri niin politiikassa kuin yhteiskunnassammekin on senkaltainen, että tarvitaan enemmän sillan rakentajia kuin muurin suunnittelijoita. Sillan rakentaminen on näyttö osapuolten yhteisestä tahdosta ja sitoutumisesta. Orpon hallitus on yhteisen tilannekuvan ja tahdon näyte neljän puolueen osalta, mutta kyllä tämä sali tarvitsee myös yhteistä tilannekuvaa ja yhteistä sitoutumista muutamiin isoihin tavoitteisiin koko salin osalta. Uskon, että hallitus ja oppositio voivat löytää tietyissä asioissa yhteisen tahtotilan ja sitoutumisen. Suomalaiset ovat ansainneet sen.
