Suomi tarvitsee rajatun ja poikkeuksellisen rajaturvallisuuslain 

MARI-LEENA-TALVITIE-4

 

Suomi valvoo Euroopan unionin pisintä ulkorajaa, Suomen itärajaa. Rajan toisella puolella oleva Venäjä on romuttanut kansainväliset sopimukset ja osoittanut kykynsä käyttää turvapaikanhakijoita häikäilemättömästi hybridivaikuttamisen keinona.

Suomella oikeusvaltiona on oikeus ja velvollisuus varautua Venäjän hybridivaikuttamiseen. Siksi eduskunnan käsittelyssä on Orpon hallituksen esitys välineellistetyn maahantulon torjumiseksi eli rajaturvallisuuslaki.

Rajaturvallisuuslaki toisi Suomen hallitukselle ja viranomaisille, erityisesti rajavartiolaitokselle, tehokkaita välineitä torjua välineellistettyä maahantuloa. Laki on tarkkaan rajattu ja poikkeuksellinen: se olisi voimassa vain vuoden siitä, kun se astuu voimaan. Lisäksi hallitus voisi aktivoida lain korkeintaan kuukaudeksi kerrallaan.

Jotta hallitus voisi ottaa rajaturvallisuuslain käyttöön, tiettyjen ehtojen on täytyttävä. Viranomaisilla olisi oltava tieto tai perusteltu epäily vieraan valtion Suomeen kohdistamasta sellaisesta vaikuttamisesta, joka aiheuttaa vakavan vaaran Suomen kansalliselle turvallisuudelle, eivätkä muut keinot ole riittäviä tilanteen ratkaisemiseksi. Tällä siis varaudumme vakavaan tilanteeseen, jossa Suomen turvallisuutta yritetään horjuttaa.

Hybridivaikuttamisen tilanteessa laki mahdollistaisi sen, että turvapaikkahakemuksia ei voisi jättää niillä raja-asemilla, joihin kohdistuu välineellistettyä maahantuloa. Tällöin henkilö pysäytettäisiin ja ohjattaisiin siirtymään toiselle rajanylityspaikalle, jossa kansainvälistä suojelua voisi hakea normaalisti. Tästä rajauksesta johtuen lakia vastustavat kutsuvat lakia ”käännytyslaiksi”.

Rajattuun poikkeuslakiin liittyy tietenkin myös poikkeuksia heikoimmassa asemassa olevien osalta kuten oikeusvaltiossa ja ihmisoikeuksia kunnioittavassa maassa pitääkin. Muun muassa lapsia, vammaisia tai muita erityisen haavoittuvassa olevia henkilöitä ei ohjattaisi toiseen rajanylityspaikkaan.

Suomi on joutunut sulkemaan koko itärajan viime vuoden lopulla, koska Venäjä on jo nyt operoinut ja kuljettanut turvapaikanhakijoita Suomen rajalle. Toistaiseksi turvapaikkahakemusten jättäminen on keskitetty lento- ja laivaliikenteen rajanylityspaikoille eli pois itärajalta.

Rajaturvallisuuslaki mahdollistaisi sen, että osa itärajan rajanylityspaikoista voitaisiin tilanteen salliessa aukaista. Se helpottaisi elinkeinoelämän välttämättömiä kuljetuksia sekä ihmisten perhe- ja sukulaissuhteiden ylläpitoa, jotka ovat olleet kokonaan seis viime vuoden lopusta asti.

Itärajan sulun pohjalla on kesällä 2022 yksimielisesti säädetty rajavartiolain 16 pykälä. Olin tuolloinkin rajalaissa kokoomuksen neuvottelijana. Silloin perustusvaliokunta totesi lausunnossaan selkeästi, että Suomen itsenäisyyttä ja koskemattomuutta itsenäisenä valtiona voidaan turvata poikkeuksellisin keinoin, kun kyseessä on toisen valtion hybridivaikuttamisesta.

Rajaturvallisuuslaissa on ennen kaikkea kyse Suomen kansallisen turvallisuudesta. Laki on selkeä signaali Venäjälle, ettei Suomen sisäistä turvallisuutta voi horjuttaa välineellistetyn maahantulon avulla ja, että Euroopan unionilla on toimiva ulkoraja. Toivon, että suurin osa meistä Suomen kansan valitsemista kansanedustajista arvostaa näitä asioita ja äänestää rajaturvallisuuslain puolesta eduskunnan täysistunnossa.

 

Mari-Leena Talvitie

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja (kok.)

 

(Julkaistu Kalevassa 9.7.2024)

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Investoinnit luovat uutta matkailun ja talouden kestävää kasvua

IMG_1252

 

Meillä pohjoisessa, erityisesti Pudasjärvellä on ainutlaatuinen luontoympäristö. Kunpa muutkin ymmärtäisivät, miten paljon luonto luo ympärilleen hyvää. Se luo niin ihmisille hyvinvointia kuin matkailulle monia mahdollisuuksia. Alueellamme on tärkeää panostaa niin lähimatkailuun kuin kansainväliseen matkailuun, yhteistyössä eritaustaisten ihmisten, yritysten ja toimijoiden sekä kuntien kanssa. Matkailijoiden houkutteleminen vaatii investointeja, laadukkaita palveluita sekä rohkeaa, pitkäjänteistä markkinointia.

Iso-Syötteen hiihtokeskukseen loppuvuodesta 2025 valmistuva tuolihissi on yksi alueemme suurimmista matkailuinvestoinneista. Yli 7,5 miljoonaa euron investointi nostaa rinnealueen aivan uudelle tasolle. Muun muassa ELY-keskuksen tukema ja Euroopan unionin osarahoittama tuolihissi parantaa koko Syötteen houkuttelevuutta, niin kotimaisten kuin ulkomaisten matkailijoiden parissa. Lisäksi se vaikuttaa positiivisesti muihinkin alueen investointeihin kuten majoituskapasiteetin lisäykseen.

Matkailun ympärivuotisuus on tärkeä tavoite. Pudasjärvellä on potentiaalia tarjota elämyksiä kaikkina neljänä vuodenaikana. Jotta matkailutoiminta on kannattavampaa, on tärkeä lisätä myös kesäkauden aktiviteetteja. Kesällä luonto ja sen luoman aktiviteetit, kuten kalastus, maastopyöräily ja vaellus, vetävät puoleensa, syksyllä marjastus ja ruskaretket. Talvella laskettelu ja muut talvilajit ovat suosittuja. Pohjoisen kaunis luonto houkuttelee tulevina kesinä aiempaa enemmän ihmisiä Keski-Euroopasta, kun siellä paahtavat helteet ja puhtaan veden niukkuus ajavat matkailijoita etsimään lomakohteita viileämmiltä alueilta.

Matkailun toimintaedellytysten vahvistamisessa alueen saavutettavuus on avainasemassa. Saavutettavuus on toki tärkeää niin ihmisten arjen kuin yritysten toiminnalle. Orpon hallitus on sitoutunut parantamaan alueiden saavutettavuutta ympäri Suomen ja luomaan edellytyksiä matkailualan elpymiselle vaikeiden vuosien jälkeen. Konkreettisina toimina hallitus on lisännyt merkittäviä investointeja infraan. Jotta pohjoiseen voi edes suunnitella reissua, hyvät tieyhteydet, riittävät julkiset linja-auto- ja junavuorot sekä lentoyhteydet Kuusamoon, Ouluun ja Rovaniemelle ovat avainasemassa. Alueellemme elintärkeää on myös Oulu-Liminka kaksoisraiteen eteneminen: sen suunnittelu valmistuu loppuvuoden 2024 aikana ja toteutus alkaa vuonna 2025.

Pudasjärvi on Suomen hirsipääkaupunki ja puurakentaminen voi tulevaisuudessa olla merkittävä osa kestävää matkailua. Pitkän linjan puurakentamisen puolestapuhujana, olen ylpeä saadessani toimia Pudasjärven hirsikampuksen kampuskummina. Pudasjärvellä on monta esimerkkiä siitä, miten puu toimii kestävästi ja kauniisti – niin terveellisenä, turvallisena kuin kestävänä materiaalina. Edellisenä lukuvuonna aloitin peruskoulussa ja lukiossa jaettavat kampuskummin stipendit. Ne toimikoon aktiivisen toimimisen kannustimina oman yhteisön hyväksi.

Tapaamisiin Pudasjärven markkinoilla perjantaina!

 

Mari-Leena Talvitie

Kansanedustaja

Hirsikampuksen kampuskummi

 

(Julkaistu Pudasjärveläisessä 3.7.2024)