Home › Archive for Kolumnit ja yleisönosastokirjoitukset

Kolumnit ja yleisönosastokirjoitukset

Suomi tarvitsee rajatun ja poikkeuksellisen rajaturvallisuuslain 

MARI-LEENA-TALVITIE-4

 

Suomi valvoo Euroopan unionin pisintä ulkorajaa, Suomen itärajaa. Rajan toisella puolella oleva Venäjä on romuttanut kansainväliset sopimukset ja osoittanut kykynsä käyttää turvapaikanhakijoita häikäilemättömästi hybridivaikuttamisen keinona.

Suomella oikeusvaltiona on oikeus ja velvollisuus varautua Venäjän hybridivaikuttamiseen. Siksi eduskunnan käsittelyssä on Orpon hallituksen esitys välineellistetyn maahantulon torjumiseksi eli rajaturvallisuuslaki.

Rajaturvallisuuslaki toisi Suomen hallitukselle ja viranomaisille, erityisesti rajavartiolaitokselle, tehokkaita välineitä torjua välineellistettyä maahantuloa. Laki on tarkkaan rajattu ja poikkeuksellinen: se olisi voimassa vain vuoden siitä, kun se astuu voimaan. Lisäksi hallitus voisi aktivoida lain korkeintaan kuukaudeksi kerrallaan.

Jotta hallitus voisi ottaa rajaturvallisuuslain käyttöön, tiettyjen ehtojen on täytyttävä. Viranomaisilla olisi oltava tieto tai perusteltu epäily vieraan valtion Suomeen kohdistamasta sellaisesta vaikuttamisesta, joka aiheuttaa vakavan vaaran Suomen kansalliselle turvallisuudelle, eivätkä muut keinot ole riittäviä tilanteen ratkaisemiseksi. Tällä siis varaudumme vakavaan tilanteeseen, jossa Suomen turvallisuutta yritetään horjuttaa.

Hybridivaikuttamisen tilanteessa laki mahdollistaisi sen, että turvapaikkahakemuksia ei voisi jättää niillä raja-asemilla, joihin kohdistuu välineellistettyä maahantuloa. Tällöin henkilö pysäytettäisiin ja ohjattaisiin siirtymään toiselle rajanylityspaikalle, jossa kansainvälistä suojelua voisi hakea normaalisti. Tästä rajauksesta johtuen lakia vastustavat kutsuvat lakia ”käännytyslaiksi”.

Rajattuun poikkeuslakiin liittyy tietenkin myös poikkeuksia heikoimmassa asemassa olevien osalta kuten oikeusvaltiossa ja ihmisoikeuksia kunnioittavassa maassa pitääkin. Muun muassa lapsia, vammaisia tai muita erityisen haavoittuvassa olevia henkilöitä ei ohjattaisi toiseen rajanylityspaikkaan.

Suomi on joutunut sulkemaan koko itärajan viime vuoden lopulla, koska Venäjä on jo nyt operoinut ja kuljettanut turvapaikanhakijoita Suomen rajalle. Toistaiseksi turvapaikkahakemusten jättäminen on keskitetty lento- ja laivaliikenteen rajanylityspaikoille eli pois itärajalta.

Rajaturvallisuuslaki mahdollistaisi sen, että osa itärajan rajanylityspaikoista voitaisiin tilanteen salliessa aukaista. Se helpottaisi elinkeinoelämän välttämättömiä kuljetuksia sekä ihmisten perhe- ja sukulaissuhteiden ylläpitoa, jotka ovat olleet kokonaan seis viime vuoden lopusta asti.

Itärajan sulun pohjalla on kesällä 2022 yksimielisesti säädetty rajavartiolain 16 pykälä. Olin tuolloinkin rajalaissa kokoomuksen neuvottelijana. Silloin perustusvaliokunta totesi lausunnossaan selkeästi, että Suomen itsenäisyyttä ja koskemattomuutta itsenäisenä valtiona voidaan turvata poikkeuksellisin keinoin, kun kyseessä on toisen valtion hybridivaikuttamisesta.

Rajaturvallisuuslaissa on ennen kaikkea kyse Suomen kansallisen turvallisuudesta. Laki on selkeä signaali Venäjälle, ettei Suomen sisäistä turvallisuutta voi horjuttaa välineellistetyn maahantulon avulla ja, että Euroopan unionilla on toimiva ulkoraja. Toivon, että suurin osa meistä Suomen kansan valitsemista kansanedustajista arvostaa näitä asioita ja äänestää rajaturvallisuuslain puolesta eduskunnan täysistunnossa.

 

Mari-Leena Talvitie

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja (kok.)

 

(Julkaistu Kalevassa 9.7.2024)

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Normien purkutalkoot käynnissä – ehdota poistettavia normeja

MARI-LEENA-TALVITIE-7

 

Tuleeko mieleen toimimatonta sääntelyä? Onko joku asia jäänyt hoitamatta tai postipaketti noutamatta, kun huomasitkin passin vanhentuneen? Nyt on aika ehdottaa turhia normeja ja sääntelyä poistettavaksi, sillä Orpon hallitus on käynnistänyt normienpurkutalkoot. Esimerkiksi passien voimassaoloa pidennetään nykyisestä viidestä vuodesta kymmenen vuoteen.

Me kokoomuslaiset haluamme rakentaa Suomea, jossa ihmisten arkea tai halua yrittää ei tukahduteta liian sääntelyn alle. Valmistelua on tehty hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmässä, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon johdolla. Ensimmäisellä listalla on 32 ehdotusta eri aloilta.

Normin purkuehdotuksia on monen tasoisia. Haluamme luopua turhista lääkärilausunnoista, keventää pienten tapahtumien pystytykseen ja purkamiseen liittyvää byrokratiaa, helpottaa ampumaratojen sääntelyä, edistää kiinteistökauppojen sujuvampaa sähköistä asiointia sekä poistaa yrittäjän uuden alun esteitä.

Turvallisuusympäristömme on voimakkaassa muutoksessa. On tärkeää, että yhteiskuntamme ja kansalaiset ovat varautuneita erilaisiin tilanteisiin. Reserviläisyys, maanpuolustustahto ja suomalaisten halu osallistua erilaisiin maanpuolustusharjoituksiin on korkealla. Meillä on pulaa harjoituspaikoista, joka johtuu osin siitä, että ampumaratojen ympäristölupavelvoitteita on kiristetty viime vuosikymmenenä. Nyt tähänkin saadaan muutos, kun ympäristöministeri Mykkäsen johdolla ampumaratojen ympäristölupasääntelyä järkevöitetään ripeästi.

Suomalaisten työpaikat, talouskasvu ja viime kädessä hyvinvointi syntyy pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Yrittäjyyden edellytyksiä halutaan parantaa monin eri tavoin. Ehdotamme toimia, joilla esteitä yrittäjyyden uuden alun edestä puretaan ja yrittäjien raportointivelvoitteita kevennetään. Pienenä esimerkkinä optisen alan päällekkäisvalvontaa ehdotetaan poistettavaksi.

Matkailu- ja ravintola-alalle ehdotetaan helpotuksia muun muassa sallimalla jatkossa ikkunattomien hotellihuoneiden rakentaminen, laajentamalla verovapaiden kulttuuriseteleiden käyttöalaa sekä poistamalla paperisten hotellikirjautumislomakkeiden pakkokeruu hotelleilta. Myös tapahtuma-alan huoliin haetaan ratkaisuja.

Parveketupakointi ja tupakointikiellot taloyhtiöissä kuumentavat edelleen naapureiden välisiä tunteita. Siksi on tärkeää selkeyttää pelisääntöjä. Taloyhtiöille annetaan oikeus päättää kiinteistöissä sovellettavasta tupakointikiellosta yhtiökokouksen päätöksellä.

Hallituksen toimiin sisältyy myös ehdotuksia, joilla kevennetään nykyistä hallintoa. Koulujen osalta kevennetään erilaisten suunnitelmien ja kirjaamisten määrää, jotta kouluissa käytettäisiin entistä enemmän aikaa olennaiseen eli opettamiseen ja oppimiseen.

Julkiset kuulutukset muutetaan sähköisiksi ja velvoitetta potilaspapereiden säilyttämisestä 120 vuoden ajan kevennetään. Laajempi sote-puolen norminpurkukokonaisuus on valmistelussa syksyksi, joten siihenkin otetaan ehdotuksia parhaillaan.

Nyt sinulla on mahdollisuus nostaa esille sääntelyä, joka ei toimi tai on liian raskasta. Ole yhteydessä omaan kansanedustajaasi tai laita sähköpostia allekirjoittaneelle, niin vien viestiä eteenpäin.

Kokoomus rakentaa Suomea, jossa saa tehdä. Jatkossa saa käydä wc:ssä jopa linja-automatkan aikana, huolimatta tieliikennelain turvavyövelvoitteesta. Haluamme siis rakentaa Suomea, jossa sääntelyä ei vaikeuta tai hidasta, vaan se luo, turvaa ja kehittää Suomea järkevästi ja kannustavasti.

 

Mari-Leena Talvitie

kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja (kok.)

 

(Julkaistu Kaleva Median paikallislehdissä 5.6.2024)

Suomi vihreän siirtymän kärkeen

Mari-Leena TEK

 

Suomesta tulee rakentaa yksi vihreän siirtymän kärkimaista ja puhtaan energian suurvalta. Tämä on tehtävä niin, että energiaintensiivinen teollisuus toimii, tuotteiden jalostusaste nousee ja suomalaiset saavat puhdasta, kohtuuhintaista energiaa.

Vihreä siirtymä ja kestävä kasvu ovat kiinni monista asioista. Jotta meillä riittää tekniikan osaajia, on tärkeää vahvistaa sujuvaa ja laadukasta koulutusta ja osaajien hyvinvointia ja mielenterveyttä esimerkiksi yhteisöllisyyden ja liikunnan kautta.

Muistetaan myös kutsua kansainväliset opiskelijat ja osaajat rakentamaan Suomea.

Pullonkaulaksi on nostettu moniportaiset ja pitkät lupaprosessit sekä lupien viime vuosien ennakoimattomuus. Tulevan hallituksen on aika sujuvoittaa ympäristöluvitusta, joka mahdollistaa tulevaisuudessa yhden luukun periaatteen ja myös erilaisten teollisuuspuistojen rakentumisen.

Suomeen on vireillä kymmenien miljardien eurojen investoinnit puhtaaseen energiaan sekä sitä tarvitsevaan ja hyödyntävään teollisuuteen. Meillä on omat etumme, kuten korkea osaaminen, turvallinen ja vakaa yhteiskunta, laaja maa ja harva asutus.

Toteutus vaatii lisää tekniikan osaajia ja se onkin yksi keskeisimmistä TEKin vaikutuskärjistä.

Kirjoitus on julkaistu TEK-lehden 3/2023 kolumnina.

Kansallinen turvallisuus varmistetaan konkreettisilla teoilla

Suomalaisten turvallisuuden takaaminen on yhteiskunnan tärkein tehtävä. Viime aikoina olemme valitettavasti joutuneet lukemaan, miten nuoret ovat liikkuneet teräaseiden kanssa kauppakeskuksissa ja ryöstäneet toisia nuoria väkivaltaisesti – myös Oulun seudulla.

Nykytilanne kertoo nuorten pahoinvoinnista ja osattomuudesta. Tämä polku on katkaistava. Marinin hallitus ei ole halunnut puuttua nuorisoväkivaltaan, vaikka kokoomus esitti niin pehmeitä kuin kovia keinoja jo toissa talvena. Kaduilla on pystyttävä liikkumaan ilman pelkoa, paikasta ja vuorokaudenajasta riippumatta.

Parasta lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä on se, että jokaisella on harrastus, mielekästä tekemistä taustasta ja asuinpaikasta riippumatta.

Tarvitsemme myös terapiatakuun, jolla varmistetaan, että nuoret pääsevät hoitoon silloin, kun sille on tarvetta. Kouluissa on panostettava varhaiseen oppimisen tukeen ja opettajien mahdollisuuksia puuttua häiriökäyttäytymiseen pitää lisätä.

On välttämätöntä kiristää jengirikollisuuden rangaistuksia. Lisäksi on tärkeää, että koko rikosprosessiketjun rahoitus ja toimivuus turvataan ja poliisien määrää nostetaan. Ei voi olla niin, että Suomen ainoat kaksi koulupoliisia ovat Oulun poliisilaitoksella.

Jengiytyminen ja nuorisoväkivalta on maahanmuuttajien keskuudessa kantaväestöä yleisempää. Tämä johtuu epäonnistuneesta kotoutumisesta. Siksi oli pettymys, että Marinin hallitus runnoi helmikuussa kotoutumislain, joka vie polkua väärään suuntaan. Se korostaa yhteiskunnan vastuuta kotoutumisesta, kun vastuu pitäisi olla ihmisellä itsellään.

Keskiössä pitäisi olla suomen kielen oppiminen. Riittävän kielitaidon ja kulttuurituntemuksen tulee olla vaatimus pysyvälle oleskeluluvalle ja sosiaaliturvalle. Se ratkaisisi monia osattomuuteen liittyviä ongelmia. On aika tehdä tekoja, joilla vältämme nuorisorikollisuudessa Ruotsin tien.

 

Mari-Leena Talvitie,

kansanedustajaehdokas (kok.)

Oulu

 

(Julkaistu Kalevan Vaalipuhe-kirjoituksena 30.3.2023)

Vastuunkantoa tänään ja huomenna

Talvitie Mari-Leena 23

 

Aloitin partiotaipaleeni ekaluokkalaisena Tampereen Messukylän Metsätytöissä. Partiossa rakentui elämän mittainen luontosuhteeni ja kävin loistavan johtajakoulun. Ensimmäisen oman vartioni sain johdettavakseni 13-vuotiaana. Se oli myös lippukuntamme ensimmäinen sekavartio, eli mukana oli sekä tyttöjä että poikia.

Vuosien saatossa olen toiminut niin Ilkan Partiolaisissa Ilmajoella kuin Pohjolan Pirteissä Oulussa. Partiosta on saanut niin paljon hyviä oppeja, muistoja ja ystäviä. En olisi minä ilman partiota. Mieleen ovat jääneet monet suurleirit iloine ja seikkailuine. Myös koettelemukset, esimerkiksi kun vettä satoi kaatamalla puolitoista vuorokautta putkeen, yli 50 millimetriä. Puolustusvoimien edustajat toivat ylimääräisiä kanuunoita ja ihmettelivät, miksemme keskeytä suurleiriä. Emme tietenkään halunneet lähteä kotiin vaan jatkaa  vuosia suunnittelemaamme leiriä. Partio on opettanut aimoannoksen sitkeyttä ja oikeaa asennetta.

Tänään 22. helmikuuta vietettävän partion muistelemispäivänä juhlitaan partioystävyyttä ja lisätään tietoisuutta maailman epäoikeudenmukaisuudesta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien ääri-ilmiöiden tai sodan vuoksi kotoaan pakenevien ihmisten tilannetta ajatellessa, nousee mieleen vastuu auttaa heikompaa – niin paikallisesti kuin globaalisti. Rauhan rakentamisen, ympäristöasioiden lisäksi myös tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutuminen tarvitsee yhä työtä ja toimenpiteitä, monella tasolla ja ympäri maailman.

Partion myötä monella nuorella rakentuu elämän mittainen luontosuhde. Minulla se on vaikuttanut myös politiikkaani. Yhtenä merkittävämpänä ohjenuorana poliittisessa toiminnassani on Pikku Prinssiä mukaillen ajatus siitä, kuinka ympäristömme ei ole lahja menneiltä sukupolvilta, vaan lainaa tulevilta sukupolvilta. Näitä valintoja meistä jokainen tekee teemme ja elää todeksi myös arjessamme.

Ihmisten ja luonnon tasapaino ja sen merkitys konkretisoituu niissä hetkissä, kun pääsen metsään. Viikonloppuisin lähden aamulla kävelemään lähimetsään tai merenrantaan. Kävellessä ajatus kulkee sopivaa vauhtia. Vastuumme ympäristöstä, myös ilmastosta, on jotain konkreettista. Vastuuta tuleville sukupolville.

Toinen muistelemispäivän aiheista, partioystävyys, on sydämessäni erityisenä. Partioystävyys näkyy monessa, mutta eduskunnassa erityisesti partioparlamentaarikkojen toiminnassa. Kansanedustajana pääsen enää harvoin leiritulille. Vuoden kohokohta on, kun sytytämme nuotion ja nautimme Nokipannukahvit eduskunnan Pikkuparlamentin edustalla. Nokipannukahveilla savun tuoksu, iloinen porina ja hyvät keskustelut houkuttelevat kymmeniä kansanedustajia ja eduskunnassa työskenteleviä nuotion äärelle. Samalla rakennetaan ystävyyttä yli rajojen.

Politiikka on parhaimmillaan, kun yhteisiä asioita ja tulevaisuutta rakennetaan yhteistuumin ja hyvällä mielellä. Tätä helpottaa, jos päättäjät tuntevat toisensa muustakin kuin yhteisistä kokouksista. Isojen ja pienten asioiden rinnalla tarvitaan rakentavia keskusteluja ja kohtaamisia.

Tiukan paikan tulleessa ystävyys yli rajojen ratkaisee, niin politiikassa kuin elämässä. Tästä on monta hyvää esimerkkiä, jopa lakimuutosta. Ketä Sinä kiität tai muistat muistelemispäivänä? Muistetaan, että tulevaisuutta ei tehdä yksin, vaan yhdessä.

Mari-Leena Talvitie 
Kansanedustaja, Partioparlamentaarikkojen puheenjohtaja

(Julkaistu Kokoomusnaisten Vieraskynä-kirjoituksena 22.2.2023)