Kevään turvallisuusratkaisuilla rakennetaan rauhaa

(Julkaistu Kaleva Median paikallislehdissä)

Kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan, monella suomalaisella nousi mieleen kuulemansa tai kokemansa sotamuistot. Isovanhempani olivat syntyneet 20-luvun alussa. Laihialainen mummani toimi lottana ja paappani oli sodassa seitsemän veljensä kanssa, joista yksi kaatui. Ruokolahtelaiset isovanhempani olivat molemmin sodassa Karjalan kannaksella.

 

Mummini toimi parhaat nuoruusvuotensa kannaksella ilmavalvonnassa lottana. Sota-ajan kokemuksista johtuen hän toimi siten, että elämässä kaikkein tärkeintä on rauha. Mummi opetti myös meitä lapsenlapsia arvostamaan ja vaalimaan rauhaa. Rauha koostuu monista asioista ja se on tärkeää niin maiden, kansakuntien kuin naapureiden välillä.

 

Valitettavasti Venäjä ei halunnut vaalia rauhaa. Se on sivuuttanut kaikki kansainväliset sopimukset ja pommittanut myös siviilejä niin päiväkodeissa, sairaaloissa kuin kulttuurikohteissa. Sodalla, vaikka toivomme sen jäävän lyhyeksi, on kauaskantoiset vaikutukset. Inhimillisen katastrofin lisäksi se heijastuu Euroopan turvallisuuteen, varautumiseen sekä ihmisten hyvinvointiin ja liikkumiseen, ympäristöratkaisuihin ja markkinoiden epävarmuuteen.

 

Hyökkäys muutti Euroopan ja sen mukana Suomen turvallisuustilannetta pysyvästi. Se muutti myös meidän suomalaisten näkemystä Nato-jäsenyydestä selkeästi.  Helsingin sanomien gallupissa maaliskuun lopulla suomalaisista 54 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä. Tammikuun alussa luku oli 28. Myös päättäjien tasolla liikehdintä Nato-jäsenyyden kannalle on ollut huomattavaa.

 

Puolustuksemme on jo pitkään ollut yhteensopiva Nato-joukkojen kanssa, vaikka emme olekaan Naton jäsenmaa. Ajattelen, että Nato olisi Suomelle paras puolustusratkaisu ja rauhan tae. Kokoomus on kannattanut Nato-jäsenyyttä Joensuun puoluekokouksesta 2006 lähtien. Lappeenrannan puoluekokouksessa 2016 päivitimme linjaksi, että Suomen kannattaa hakea Nato-jäsenyyttä lähivuosina.

 

Natoon liittyminen on monivaiheinen diplomaattinen ja poliittinen prosessi. Siihen vaikuttaa hakijamaan ja olemassa olevien Nato-maiden poliittiset prosessit ja se, kuinka toivottu hakijamaa on jäseneksi.

 

Sipilän hallitusohjelman mukaisesti Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista teetettiin selvitys vuonna 2017. Selvityksen mukaan Suomi sopisi hyvin Nato-perheeseen. Asevoimamme ovat Nato-standardien mukaiset. Puolustuksen ryhmitys ja strateginen asemoituminen Pohjois-Euroopassa sekä puolustuspolitiikkamme periaatteet ovat Naton tavoitteiden ja linjausten kanssa. Jäsenyys vahvistaisi Suomen välitöntä turvallisuutta, sillä täysjäsenyys loisi meille viidennen artiklan mukaiset turvatakuut. Budjettivaikutukset olisivat kohtuulliset, sillä Nato on pienten kulujen organisaatio. Budjettivaikutukset olisivat kohtuulliset ja kyse olisi pienestä hinnasta turvallisuutemme parantamiseksi.

 

On tärkeää, että Nato-keskustelua käydään vihdoin laajasti. Eduskunta saa ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon päivityksen huhtikuun lopussa. Sen yhteydessä valtionjohto ilmaisee kannan mahdollisen Nato-jäsenyyden hakemiselle. On toivottavaa, vaikkei välttämätöntä, että Suomi ja Ruotsi hakisivat Nato-jäsenyyttä samoihin aikoihin.

 

Turvallisuuspoliittiset päätökset vaikuttavat myös siihen, kuinka vakaana ja houkuttelevana maana Suomi nähdään tulevaisuudessa. Tärkeää, että keskitymme rauhan rakentamiseen ja sen takaamiseen. Tehdään linjauksia siten, että Suomi on jatkossakin hyvä ja turvallinen maa asua ja opiskella, tehdä työtä ja yrittää sekä investoida.

 

Mari-Leena Talvitie
Kansanedustaja (kok)

 

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Huomisen hyvinvointi rakennetaan tänään

(Julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 2.2.2022, Kalevan tilaajille luettavissa: https://www.kaleva.fi/huomisen-hyvinvointi-rakennetaan-tanaan/4300072)

 

Vuoden 2022 valtiopäivät käynnistyvät jännittyneen maailmanpoliittisen tilanteen ja ryöpsähtäneen koronatilanteen keskellä sekä aluevaalien jälkeen. Äänestitkö sinä aluevaaleissa? Pohjois-Pohjanmaan äänestysprosentti oli 48,1 ja valtakunnallisesti se jäi vielä alhaisemmaksi ollen 47,5. Viime kesän kuntavaaleissa se oli 55,1 prosenttia.

 

Vertailun vuoksi palautetaan mieleen edelliset eduskunta- ja presidentinvaalit, joissa äänestettiin aktiivisesti. Suomessa asuvien kansalaisten osalta äänestysprosentti oli eduskuntavaaleissa 72,1 ja presidentinvaaleissa 69,9.

 

Moni kysyi vaalien alla, mistä aluevaaleissa äänestetään. Vastasin, että kyse on meille kaikille tärkeistä sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluista. Samaten moni kysyi, miksi olen kansanedustajana ehdolla. Pohdin ehdokkuutta syksyllä perusteellisesti. Mitä annettavaa perheenäidillä, pitkän linjan kuntapäättäjällä ja kansanedustajalla, ympäristötekniikan diplomi-insinöörillä on, kun rakennetaan hyvinvointialuetta? Mihin tahdon ja voin laittaa aikaa?

 

Oulun budjetista noin 60 prosenttia siirtyy uudelle hyvinvointialueelle. Samoin on muissakin kunnissa. Haluan tarjota hyvinvointialueelle kokemukseni uuden Oulun rakentamisesta, ymmärryksen teknologioiden, tutkimuksen ja monituottajuuden merkityksestä sekä valtakunnalliset verkostot.

 

Kun rakensimme uutta Oulua, Suomen suurinta kuntayhdistymistä, toimin Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja yhdistymishallituksen jäsenenä. Kokemukset luottamuksen rakentamisesta, asiakaslähtöisistä palveluista, ihmisten mukaan kutsumisesta saivat lähtemään ehdolle. Samalla päätin, että jostain on myös luovuttava. Siksi en tavoittele jatkokautta kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana vuoden 2022 valtiopäiville.

 

Hyvinvointialueen uusi valtuusto aloitti jo viime viikolla asioihin perehtymisen. Etäyhteyksin järjestetyssä seminaarissa saimme monipuolista tietoa valmistelusta ja tulevista linjaustarpeista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen odotustila on päättymässä.

 

Asiakaslähtöisten, oikea-aikaisten ja vaikuttavien palveluiden, toimivien hoitoketjujen ja hyvän johtamisen ohella on tärkeää vahvistaa alueen ihmisten osallistumista. Se onnistuu lisäämällä avoimuutta, mahdollisuutta osallistua keskusteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon. Itse odotan, että saan yhteydenottoja alueemme ihmisiltä, mikä toimii ja mitä pitää parantaa. Uusi aluehallitus tulee asettamaan nuorten vaikuttajaryhmän sekä vanhus- ja vammaisneuvostot. Käytössä on myös aloiteoikeus hyvinvointialueen toimintaa koskevissa asioissa. Selvää on se, että huomisen hyvinvointi rakennetaan yhdessä!

TKI-panostuksilla hyvinvointia ja kestävää kasvua

(Julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 28.9.2021)

Mitä elämämme olisi ilman teho- ja syöpähoitoa, langattomia yhteyksiä tai karttapalveluita? Nämä ja lukuisat muut hyvinvointia ja työtä luovat asiat pohjaavat vahvaan tuotekehitykseen.

Suomen tavoite on nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta 2020-luvun aikana. Työstämme tätä eduskunnassa syyskauden ajan parlamentaarisessa TKI-työryhmässä, jossa itsekin toimin.

Maakunnista vain Pohjois-Pohjanmaa yltää tuohon yli neljään prosenttiin. Alueellamme tutkimus on keskittynyt paljolti Ouluun. Tekniikka&Talous-lehden (8/2021) koonnin mukaan yli kolmessa prosentissa ovat Uusimaa, Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Lähes puolet maamme t&k-osaajista ja -resursseista ovat Helsingin seudulla.

Oulun seudulla on tehty pitkäjänteistä, hyvää työtä Nokian alkuajoista alkaen. Yksityisen rahoituksen osuus TKI-toiminnasta on korkea, yli 70 %. Yhtenä ajurina on toiminut Oulun kaupungin 2011 perustama Northern Startup Funding ja Butterfly Venturesin kautta on tehty useita sijoituksia pohjoisen startup-yrityksiin.

Lukuisat yritykset ovat sijoittuneet Ouluun ja investoineet TKI-toimintaan, koska osaajia eli työntekijöitä on riittänyt. Nyt tätä haastaa ICT-alan eläköitymisaalto, korkeakoulujen rahoitus ja ulkomaalaisilta osaajilta vaadittava byrokratia. Nämä on ratkaistava eduskunnassa, yhteistyössä ja Oulun innovaatioallianssin hengessä.

Etlan tutkimuksen (2021) mukaan yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sijaintiin vaikuttaa eniten osaajien saatavuus, toisena yrityksen muiden yksiköiden ja asiakkaiden läheisyys. Sen jälkeen julkiset tutkimus- ja kehitystuet sekä henkilöstön kustannukset.

Olen sitä mieltä, että Suomen innovaatiopolitiikan tärkeimpiä työkaluja on koulutuspolitiikkaa. Koulutuspoliittinen selonteko on syksyn ajan eduskuntakäsittelyssä. Tarvitsemme koulutustason nostoa, lisää tekniikan ja luonnontieteiden osaajia sekä resursseja koko koulutuspolulle.

Korkeakoulujen rahoitusta on vahvistettava, jotta ne voivat tarjota laadukasta, korkeatasoista koulutusta sekä hyvän ympäristön tieteen tekemiselle. Tarvitaan kansainvälistä rekrytointia, osaajia niin korkeakouluihin kuin yrityksiin sekä kykyä kotiuttaa EU-rahoituksia.

Suomi on Euroopan tasolla yksi innovaatiojohtajista, mutta viime aikojen panostukset ovat olleet EU:n heikoimpia. On tärkeä luoda pitkäjänteisiä, kannustavia ja ennakoivia toimia, jotka kasvattavat TKI-panostuksia. Niiden kautta syntyy osaamista, työpaikkoja ja innovaatioita eli hyvinvointia ja kestävää kasvua.

Mari-Leena Talvitie
Oululainen kansanedustaja, ympäristötekniikan DI

TKI-panostuksilla hyvinvointia ja kestävää kasvua

(julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 28.9.2021, lue verkossa: https://www.kaleva.fi/tki-panostuksilla-hyvinvointia-ja-kestavaa-kasvua/3991882)

Mitä elämämme olisi ilman teho- ja syöpähoitoa, langattomia yhteyksiä tai karttapalveluita? Nämä ja lukuisat muut hyvinvointia ja työtä luovat asiat pohjaavat vahvaan tuotekehitykseen.

Suomen tavoite on nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta 2020-luvun aikana. Työstämme tätä eduskunnassa syyskauden ajan parlamentaarisessa TKI-työryhmässä, jossa itsekin toimin.

Maakunnista vain Pohjois-Pohjanmaa yltää tuohon yli neljään prosenttiin. Alueellamme tutkimus on keskittynyt paljolti Ouluun. Tekniikka&Talous-lehden (8/2021) koonnin mukaan yli kolmessa prosentissa ovat Uusimaa, Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Lähes puolet maamme t&k-osaajista ja -resursseista ovat Helsingin seudulla.

Oulun seudulla on tehty pitkäjänteistä, hyvää työtä Nokian alkuajoista alkaen. Yksityisen rahoituksen osuus TKI-toiminnasta on korkea, yli 70 %. Yhtenä ajurina on toiminut Oulun kaupungin 2011 perustama Northern Startup Funding ja Butterfly Venturesin kautta on tehty useita sijoituksia pohjoisen startup-yrityksiin.

Lukuisat yritykset ovat sijoittuneet Ouluun ja investoineet TKI-toimintaan, koska osaajia eli työntekijöitä on riittänyt. Nyt tätä haastaa ICT-alan eläköitymisaalto, korkeakoulujen rahoitus ja ulkomaalaisilta osaajilta vaadittava byrokratia. Nämä on ratkaistava eduskunnassa, yhteistyössä ja Oulun innovaatioallianssin hengessä.

Etlan tutkimuksen (2021) mukaan yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sijaintiin vaikuttaa eniten osaajien saatavuus, toisena yrityksen muiden yksiköiden ja asiakkaiden läheisyys. Sen jälkeen julkiset tutkimus- ja kehitystuet sekä henkilöstön kustannukset.

Olen sitä mieltä, että Suomen innovaatiopolitiikan tärkeimpiä työkaluja on koulutuspolitiikkaa. Koulutuspoliittinen selonteko on syksyn ajan eduskuntakäsittelyssä. Tarvitsemme koulutustason nostoa, lisää tekniikan ja luonnontieteiden osaajia sekä resursseja koko koulutuspolulle.

Korkeakoulujen rahoitusta on vahvistettava, jotta ne voivat tarjota laadukasta, korkeatasoista koulutusta sekä hyvän ympäristön tieteen tekemiselle. Tarvitaan kansainvälistä rekrytointia, osaajia niin korkeakouluihin kuin yrityksiin sekä kykyä kotiuttaa EU-rahoituksia.

Suomi on Euroopan tasolla yksi innovaatiojohtajista, mutta viime aikojen panostukset ovat olleet EU:n heikoimpia. On tärkeä luoda pitkäjänteisiä, kannustavia ja ennakoivia toimia, jotka kasvattavat TKI-panostuksia. Niiden kautta syntyy osaamista, työpaikkoja ja innovaatioita eli hyvinvointia ja kestävää kasvua.

Mari-Leena Talvitie
Oululainen kansanedustaja, ympäristötekniikan DI

Tekniikan osaajat nostavat Suomen TKI-suosta

(Julkaistu TEK-lehdessä 22.9.2021)

TEKin kannalta yksi syksyn tärkeistä aiheista on, millä työkaluilla Suomi nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta 2020-luvun aikana. Tätä polkua linjaamaan on asetettu parlamentaarinen TKI-työryhmä, johon itsekin kuulun varajäsenenä.

Viestimme TEKinä on, että valtion innovaatiopolitiikan tärkein työkalu on koulutuspolitiikka. Tutkimusten mukaan yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sijaintiin vaikuttaa eniten juuri osaajien saatavuus. Siksi tarvitsemme lisää tekniikan ja luonnontieteiden osaajia, koulutustason nostoa sekä yksityisiä ja julkisia panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Korkeakoulujen nykyresursseja on vahvistettava, jotta ne voivat tarjota laadukasta ja korkeatasoista koulutusta sekä ympäristön tieteen tekemiselle. On panostettava kykyyn kotiuttaa EU-rahoituksia ja houkuteltava lisää osaavia ulkomaalaisia Suomeen, niin korkeakouluihin kuin yrityksiin. Suomi on Euroopan tasolla yksi innovaatiojohtajista, mutta panostuksemme ovat viime aikoina olleet EU:n heikoimpia. Siksi on aika tehdä pitkäjänteisiä ja ennakoivia TKI-linjauksia, kertapanostusten sijaan.

Tulevaisuutemme ja kestävän kasvun kannalta on oleellista löytää TKI-asioissa yhteisymmärrys ja nähdä ne oikeat pitkospuut, joilla tekniikan osaajat pystyvät nostamaan Suomen TKI-suosta.