TEK-kolumni: Miksi naisen eurosta katoaa senttejä?

(Julkaistu TEK-lehdessä pe 22.1.2021)

Tuore työmarkkinatutkimus vahvistaa, että naisten ja miesten palkkaerot ovat arkipäivää myös tekniikan osaajien keskuudessa. Palkkaero miesten hyväksi on pienin vaativissa asiantuntijatehtävissä ja suurin ylimmässä johdossa.

Olen tutustunut asiaan niin yhteiskunnan, työnantajan kuin naisten näkökulmasta. Polkua kohti tasa-arvoista palkkauskehitystä hidastaa osin se, että naisten työnantajat maksavat valtaosan vanhemmuuden kustannuksista.

Kyse on työnantajan kantamasta äitiriskistä, jota se minimoi – myös palkkauksessa. Sen myötä naisten työsuhteet ovat useammin määräaikaisia. Tämä epäreiluus koskettaa lähes kaikkia tietyn ikäisiä naisia.

Eri laskelmien mukaan, vauvasta koituvat kulut ovat äidin työnantajalle noin 12 000-17 500 euroa. Ne koostuvat muun muassa vanhempainvapaasta, sijaisen palkkauksesta ja sairaan lapsen hoitovapaasta.

Vuodesta 2017 alkaen perhevapaalta palaavan äidin työnantajalle on maksettu 2500 euron kertakorvaus. Se on pieni askel oikeaan suuntaan. Reilu ratkaisu olisi se, että vanhemmuuden kustannukset siirretään vihdoin naisten työnantajilta yhteiskunnan eli meidän kaikkien maksettavaksi.

Palkka on toki vain yksi työn arvottamisen mittari. Yhä useammalle työn merkityksellisyys, hyvä johtaminen ja työilmapiiri ovat yhtä tärkeitä. Niiden vertailu onkin toisen tutkimuksen paikka.

 

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Poh­joi­sen puo­les­ta, yh­teis­työl­lä tu­lok­sia

(Kolumni julkaistu Kalevan eduskunnasta-palstalla 20.1.2021, tilaajille luettavissa: https://www.kaleva.fi/pohjoisen-puolesta-yhteistyolla-tuloksia/3274963)

Oulun vaalipiirillä on omat vahvat erityispiirteensä niin osaamisen, elinkeinojen kuin palvelujen ja olosuhteiden osalta. Niiden esiin nostamiseen tarvitaan alueen edustajien ja eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Vain siten voimme vaikuttaa pohjoisen alueen elinvoimaan, edistää työ- ja opiskelupaikkoja, uudistuksia sekä liikennehankkeita kuten kaksoisraidetta.

Me vaalipiirin kansanedustajat valitsemme vuosittain yhdyshenkilön, joka koordinoi yhteisiä tapaamisia ja kannanottoja. Tänä vuonna yhdyshenkilöksi valittiin allekirjoittanut. Viime vuonna tehtävässä toimi raahelainen kollega Hanna-Leena Mattila.

Jatkamme poikkeusjärjestelyjä eli kaikki tapaamiset toteutetaan etänä. Toivottavasti syksyllä pääsemme järjestämään tapaamisia niin alueella kuin eduskunnassa.

Liikenneinvestointien osalta keskeinen vaikuttamispaikka on 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Siinä on tärkeä painottaa pääradan kehittämistä ja kaksoisraidetta, erityisesti Oulu–Ylivieska osalta aloittaen Oulu–Liminka-välistä. Pääradan kehittäminen muun muassa parantaa Pohjois-Suomen saavutettavuutta sekä edistää kilpailukykyä.

Viime kaudella teimme yhdessä hyvää vaikuttamistyötä silloisen pääministeri Sipilän johdolla. Toteutuksessa on valtatie 4-investointi, Oulun sataman syväväylä ja lentokentän laajennus sekä päätökset Hailuodon kiinteästä yhteydestä. Niistä oli hyvä jatkaa Oulun ratapihan ja Oritkarin kolmioraiteen osalta huomioiden myös Oulun ja Kajaanin väli eli valtatie 22.

Yhtä tärkeää on vaikuttaa monipuoliseen koulutustarjontaan sekä laadukkaisiin, helposti saavutettaviin perus- ja erikoissairaanhoidon palveluihin. Edistämme, että OYSin Tulevaisuuden sairaalan toisen vaiheen investointi saa etenemisluvan ministeriöistä pikapuolin.

Tarvitsemme väestöön suhteutettuna enemmän koulutuspaikkoja ja riittäviä resursseja toiselta asteelta korkeakouluihin sekä ennakoivaa ja toimivaa työelämäyhteistyötä. Alueellamme on potentiaalia koulutusviennille ja tarve myös englanninkielisille tutkinnoille, joita muun muassa Koulutuskuntayhtymä OSAO on hakenut.

Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulun nykyresurssit eivät riitä yhteiskunnan ja alueen tarpeiden täyttämiseen. Esimerkiksi ict-alalla osaavien työntekijöiden saaminen on jo nyt kasvun este yrityksille. Tämä tarvitsee niin valtakunnallisia kuin alueellisia ratkaisuja.

Yhteinen vaikuttamistyö on pitkäjänteistä. Tulokset näkyvät tulevaisuudessa. Yhteisistä saavutuksista on myös syytä iloita, kuten rakentamis- ja yhdyskuntatekniikan sekä psykologien koulutusohjelmien saannista Oulun yliopistoon. Kestävä ja ihmisenkokoinen tulevaisuus rakennetaan yhdessä.

Enemmän kannustimia, vähemmän byrokratiaa

(Julkaistu Sinituuli-lehdessä 4.11.2020)

Mari-Leena Talvitien mielestä nykyhallitus kurittaa ravintola-alaa ja on hidastanut vihreämpään energiaan siirtymistä turhalla byrokratialla. Elinvoimaa toisivat kaksoisraiteen ulottaminen Ouluun ja kotitalousvähennyksen laajentaminen.

Poikkeuksellinen vuosi on muuttanut arkea niin töiden kuin muiden tarpeiden ja toimintatapojen osalta. Keväällä monessa perheessä tasapainoiltiin etätöiden ja koululaisten etäkoulun ja lastenhoidon kanssa.

Erityisesti iäkkäämmät ihmiset ovat tarvinneet apua niin hoivaan, siivoukseen kuin ruokatoimituksiin. Monissa kodeissa on teetetty pieniä remontteja.

Näistä syistä kokoomuksen oululainen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie ihmettelee, miksi vihervasemmisto-hallitus yhdessä keskustan kanssa on heikentänyt kotitalousvähennystä.

Kotitalousvähennyksen tarkoitus on mahdollistaa arkea helpottavien palveluiden hankkimista erityisesti lapsiperheille ja ikääntyneille.

– Kaipaan vahvoja perusteluja sille, miksi hallitus ei halua laajentaa ja nostaa kotitalousvähennystä.

 

Suora tuki nopeuttaisi
kotien energiaremontteja

Kokoomus on ehdottanut, että kotitalousvähennystä laajennettaisiin energiaremontteihin, toisen puolesta kaupassa ja apteekissa asiointiin ja ruokapalveluihin. Toiveissa olisi myös saada yli 75-vuotiaille oma ”superkotitalousvähennys”.

Ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi valmistuneen Talvitien mukaan kotitalousvähennyksen laajentaminen olisi yksinkertainen keino edistää kotitalouksien energiaremontteja, kun öljykattilat vaihdetaan ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin.

– Ympäristöministeri haluaa kuitenkin edetä hitaiden ja byrokraattisten energia-avustushakemusten keinoin, Talvitie harmittelee.

Hänen mukaansa puolueilla on yhteinen näkemys energiaremonttien tuen tärkeydestä, mutta keinot ovat erilaiset. Talvitie loisi kannustimia ihmisille, eikä lisäisi turhaa byrokratiaa.

Sellaiselta vaikuttaa hallituksen luoma avustushakemusjärjestelmä – varsinkin kun sen käyttöönotto viivästyi. Myös itse järjestelmä on jäykkä, sillä avustusta ei voi hakea jälkikäteen tai jo aloitettuihin remontteihin.

Moni remontti oli jo saatettu sopia, mutta niiden aloittamista lykättiin, kun jäätiin odottelemaan avustushakemusjärjestelmän käyttöönottoa. Näin ollen kokonainen ala lamaantui vajaaksi vuodeksi. Tästä Talvitie teki syksyllä hallitukselle myös kirjallisen kysymyksen, johon odottaa vielä vastausta.

– Toimiville markkinoille ei ole tarpeen luoda tukimuotoja, vaan kannustinta voi antaa verotusta keventämällä.

 

Palvelujen osto
helpottaa ikäihmisten arkea

Kokoomuksen ehdotuksessa yli 75-vuotiaiden ”superkotitalousvähennys” pitäisi sisällään verovähennysoikeuden noston 70 prosenttiin ja 100 euron omavastuuosuuden poiston. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin jopa 1 200 euroa vuodessa tukea heille, joiden verot ovat niin pienet, etteivät ne riitä vähennyksen tekemiseen.

– Laajennettu kotitalousvähennys on hyvä tapa edistää kotona tehtävän työn teettämistä ja pyörittää talouden rattaita. Tämä loisi asiantuntijoiden mukaan jopa tuhansia uusia työpaikkoja. Samalla se on tehokas keino ehkäistä ja vähentää harmaata taloutta.

Talvitien mukaan hyötyjiä olisivat ikäihmisten lisäksi omaiset ja muu lähipiiri, kun osa kotona tarvittavasta avusta olisi ostettavissa esimerkiksi paikallisilta pienyrittäjiltä.

Ja kun katsoo tulevaisuuteen, kotitalouspalvelujen kasvava käyttö vähentäisi kuntien vanhuspalvelujen kysyntää ja laitoshoidon tarvetta. Ikäihmisten määrän kasvaessa kotitalousvähennyksen laajentaminen olisi pieni teko, jolla olisi mittavia vaikutuksia.

 

Ravintola-alaa
syyllistetään turhaan

Palvelualojen ahdingosta puhuttaessa yrittäjäperheessä kasvanut ja ravintolassa tiskarina työuransa aloittanut Talvitie kummeksuu tapaa, jolla koko ravintolasektorille on laitettu muita tiukemmat rajoitukset.

– Työmaaruokala, lounasravintola tai grilli ovat kuitenkin ihan eri asioita kuin isot yökerhot. Meillä on Suomessa elinkeinonharjoittamisen vapaus, vain yhtä alaa ei voi rajoittaa.

Hallitus ei ole Talvitien mukaan antanut riittäviä perusteluja sille, miksi ravintolat ovat aukiolorajoitusten kohteena, kun ostoskeskukset ja liikuntasalit saavat olla auki normaalisti.

– Vastuulliset yrittäjät tekevät kuitenkin kaikkensa asiakkaiden turvallisuuden puolesta.

Katteet ovat alalla pienet, ja asiakasmäärien ja aukioloaikojen rajoitus vie nekin vähät. Lisäksi palvelujen lisääminen näyttää jäävän pelkäksi puheeksi.

– Pienpanimoille luvattiin etämyynti kesällä, mutta asia ei ole edennyt mihinkään.

 

Kaksoisraide tuo elinvoimaa
koko Pohjois-Suomeen

Mari-Leena Talvitie teki 30miljoonan euron talousarvioaloitteen liittyen Oulu-Ylivieska-välin kaksoisraiteen suunnitteluun. Sen edistäminen on oltava koko alueen yhteinen asia, joka palvelisi nimenomaan henkilöliikennettä.

– Nyt tavaraliikenne joudutaan priorisoimaan ja myös henkilöjunien aikataulut tehdään niiden mukaan.

Länsiradan toimiva kaksoisraiteesta hyötyisi koko pohjoinen Suomi.

– Matkailu, elinkeinoelämä ja koulutussektori tarvitsevat yhteyksiä. Oulussa myös matkakeskushanke nytkähtäisi liikkeelle, kun kaksoisraiteen valmistumisen aikataulu olisi tiedossa.

Tiekarttojen sijaan päätöksiä työpaikoista

(Julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 16.9.2020)

Koronaviruksen vaikutukset ja yleinen talouskehitys näkyy voimakkaana yrityksissä. Työllisyys on laskenut ja työttömyys noussut. Teknologiateollisuuden Koronapulssi-kyselyn mukaan alan yritykset ovat vähentämässä henkilöstöä 10 000:lla ja heijastusvaikutukset ovat toisen 10 000. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometrissä yritysten odotukset ovat laskeneet merkittävästi.

Talous on myös psykologiaa ja kyse on luottamuksesta tulevaan. Vientiriippuvaisena maana tarvitsemme tilauskirjoihin täydennystä. Tarvitaan ripeitä ja vaikuttavia toimia, jotta yritykset saavat näkymän tulevasta. Talouden rattaat pyörivät, järjestetään tapahtumia ja tehdään kauppaa, jolloin ihmisillä on työtä.

Vaikeat ajat eivät ole syy lykätä työtä lisääviä toimia, vaan syy toimia ripeästi ja kestävästi. Myös kömmähdykset koronatoimissa, lentokentistä testaukseen ja kustannustukiin on korjattava. Säädämme kyllä tarvittavat lait eduskunnassa, jos hallitukselta löytyy tahtoa niitä esittää.

Julkaisimme elokuussa kokoomuksen ehdotukset uudistuksiksi, joilla työtä tekevien määrä kasvaisi yli 100 000 henkilöllä. Se pohjaa valtiovarainministeriön työlle. Keinoina esitämme muun muassa, että puretaan kannustinloukkuja eli tehdään työelämän ja sosiaaliturvan uudistuksia, kevennetään työn verotusta, toteutetaan terapiatakuu, korotetaan opintotuen tulorajoja ja mahdollistetaan paikallinen sopiminen.

Yksi työtä lisäävä ja harmaata taloutta vähentävä toimi on kotitalousvähennyksen nosto ja laajennus. Kokoomukselle kaikki kotona tehtävä työ on arvokasta, on se sitten itsensä, yrittäjän tai työntekijän tekemää ja hoivaa, turvaa, siivousta tai vaikka energiaremonttia.

Olemme esittäneet kotitalousvähennyksen tuplaamista ja sen käyttöalan laajentamista. Esitimme myös yli 75-vuotiaille superkotitalousvähennystä, jolloin verovähennysoikeus nousisi 70 prosenttiin ja 100 euron omavastuu poistuisi. Samalla palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea heille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.

Siinä missä pääministeripuolue haaveilee kuuden tunnin työpäivästä, me kokoomuslaiset haaveilemme siitä, että ihmisellä on työtä ja työpäiviä. Yhtä tärkeä on reilu työelämä, hyvä johtaminen sekä kannustava ja avoin työilmapiiri.

Toimet osaamiseen, vientiin, teollisuuteen sekä kestävään kasvuun ovat tärkeitä. Mutta myös palvelusektori kaipaa ripeitä toimia. Sitä kautta kunnatkin saavat osansa verotuloina. Toivottavasti saamme eduskuntakäsittelyyn budjetin, joka uudistaa Suomea ja luo toivoa tulevaisuuteen.

 

Ikonen ja Talvitie: Jokainen nuori tarvitsee riittävät perustiedot ja -taidot

(Julkaistu Iltalehden Päivän poiminta-palstalla 9.6.2020)

Työelämässä harva pärjää enää pelkällä perusasteen tutkinnolla. Yhä useammassa työpaikassa tarvitaan korkeaa osaamista. On siis tärkeää, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon.

Koronakevät on vaikuttanut monella tapaa kuntien ja koulutuksen järjestäjien toimintaan. Syksyllä on edessä kova työ siinä, että keväällä kasvaneet oppimiserot saadaan kurottua umpeen. Tämä vaatii riittävästi tukea ja ohjausta oppimiseen.

Marinin hallituksen keskeinen koulutuspoliittinen hanke on oppivelvollisuuden laajentaminen 18-vuotiaaksi asti, jonka hallitus olettaa mekaanisesti ratkaisevan ongelmat. Se on kuitenkin keinona kallis ja tehoton tapa taata kaikille toisen asteen tutkinto. Rahat valuvat tuen, ohjauksen ja opetuksen sijaan koulukirjoihin ja -kuljetuksiin.

Kustannusten sijaan merkittävimpiä tekijöitä toisen asteen keskeyttämiseen ovat väärä alanvalinta ja puutteelliset opiskelutaidot. Siksi toisen asteen painopistettä siirrettiin viime kaudella näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Pitkäjänteinen koulutuspolitiikka on vaikuttavin tapa ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä. Tutkimustulokset osoittavat, että panostaminen varhaisiin vuosiin kannattaa, sillä se tasaa kotitaustasta johtuvia oppimiseroja. Viime eduskuntakaudella alennettiin varhaiskasvatusmaksuja merkittävästi ja toteutettiin maksuton varhaiskasvatuksen kokeilu.

Ammatillisen koulutuksen reformi valmisteltiin yhdessä kentän kanssa. Se on ollut voimassa vuodesta 2018. Käytössä on jatkuva, joustava haku eli nuori voi vaihtaa alaa tai hakeutua ammatillisen koulutukseen ympäri vuoden, ei enää vain kevään yhteishaussa. Jokaista nuorta tuetaan laatimalla tutkintopolulle henkilökohtainen opetuksen suunnitelma. Jokaiselle lukiolaisella on oikeus erityisopetukseen. Lisäksi vähävaraisten perheiden lapsilla on oikeus opintotuen ohella oppimateriaalilisään (reilu 400euroa/vuosi).

Pahimmillaan oppivelvollisuusiän nosto johtaa säästöihin perusopetuksesta, ryhmäkoista sekä oppimateriaalien ja koulutuksen laadusta, kun kasvaneet kustannukset on katettava. Kuntaliiton laskelmat kertovat uudistuksen aliresurssoinnista: niissä on kymmenien miljoonien ero hallituksen varaamiin määrärahoihin nähden.

Nuorten syrjäytymistä ehkäistään parhaiten puuttumalla syrjäytymisen juurisyihin. Tämä edellyttää, että katseet käännetään varhaisiin vuosiin ja perusopetuksen laadun vahvistamiseen. Joka vuosi peruskouluista valmistuu 6000 nuorta ilman riittäviä tietoja ja taitoja toisella asteella pärjäämiseen. Tätä ei oppivelvollisuuden laajentamisella paikata vaan sillä, että jokainen lapsi oppii lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan 0-2-luokilla.

Tärkeää on myös se, että jokainen löytää oppimisen ilon peruskoulussa. Se kantaa tietojen ja taitojen ohella toisen asteen tutkinnon suorittamiseen ja jatkuvan oppimisen polulle.

Anna-Kaisa Ikonen

Mari-Leena Talvitie