TIEDOTE | Kokoomuksen Talvitie: Vihdoin hallitus kuunteli poliisia

Tiedote 1.10.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Talvitie: Vihdoin hallitus kuunteli poliisia

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie on tyytyväinen valtiovarainministerin ilmoitukseen poliisin resurssien turvaamisesta. Talvitie toimii myös eduskunnan sisäisen turvallisuuden asioista vastaavan hallintovaliokunnan varapuheenjohtajana. Saarikko ilmoitti tänään STT:lle esittävänsä poliisille 30 miljoonan euron lisärahoitusta osana maanantaina julkistettavaa vuoden neljättä lisätalousarvioesitystä.

”Hienoa, että kokoomuksen vaatimus poliisin resurssien turvaamisesta sai vihdoin vastakaikua valtiovarainministeriltä. Poliisin toiminnan riittävä resurssointi on olennaista sisäisen turvallisuuden kannalta”, Talvitie sanoo.

”Olemme pitäneet asiaa esillä keväästä saakka, kun hallitus päätti poliisin määrärahojen leikkauksesta kehysriihessä. Olimme valmiita jättämään asiasta välikysymyksen. Onneksi järki voitti!” Talvitie sanoo.

Talvitien mielestä poliisi ja sisäinen turvallisuus laajemmin ansaitsevat pitkäjänteisyyttä rahoitukseensa.

”Saarikon esittämä korjaus poliisin resursseihin on paikallaan, jotta nousevien ICT-ja kiinteistökulujen keskellä turvataan poliisien toimintakyky. Samalla peräänkuulutanmme kykyä ja tahtoa resurssoida poliisia ja muita sisäisen turvallisuuden toimijoita pitkäjänteisesti. Ei voi olla niin, että resurssien turvaaminen vaatii joka vuosi poikkeusratkaisuja”, Talvitie sanoo.

Lisätiedot:

Mari-Leena Talvitie, puh. 044 527 3288

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

TKI-panostuksilla hyvinvointia ja kestävää kasvua

(Julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 28.9.2021)

Mitä elämämme olisi ilman teho- ja syöpähoitoa, langattomia yhteyksiä tai karttapalveluita? Nämä ja lukuisat muut hyvinvointia ja työtä luovat asiat pohjaavat vahvaan tuotekehitykseen.

Suomen tavoite on nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta 2020-luvun aikana. Työstämme tätä eduskunnassa syyskauden ajan parlamentaarisessa TKI-työryhmässä, jossa itsekin toimin.

Maakunnista vain Pohjois-Pohjanmaa yltää tuohon yli neljään prosenttiin. Alueellamme tutkimus on keskittynyt paljolti Ouluun. Tekniikka&Talous-lehden (8/2021) koonnin mukaan yli kolmessa prosentissa ovat Uusimaa, Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Lähes puolet maamme t&k-osaajista ja -resursseista ovat Helsingin seudulla.

Oulun seudulla on tehty pitkäjänteistä, hyvää työtä Nokian alkuajoista alkaen. Yksityisen rahoituksen osuus TKI-toiminnasta on korkea, yli 70 %. Yhtenä ajurina on toiminut Oulun kaupungin 2011 perustama Northern Startup Funding ja Butterfly Venturesin kautta on tehty useita sijoituksia pohjoisen startup-yrityksiin.

Lukuisat yritykset ovat sijoittuneet Ouluun ja investoineet TKI-toimintaan, koska osaajia eli työntekijöitä on riittänyt. Nyt tätä haastaa ICT-alan eläköitymisaalto, korkeakoulujen rahoitus ja ulkomaalaisilta osaajilta vaadittava byrokratia. Nämä on ratkaistava eduskunnassa, yhteistyössä ja Oulun innovaatioallianssin hengessä.

Etlan tutkimuksen (2021) mukaan yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sijaintiin vaikuttaa eniten osaajien saatavuus, toisena yrityksen muiden yksiköiden ja asiakkaiden läheisyys. Sen jälkeen julkiset tutkimus- ja kehitystuet sekä henkilöstön kustannukset.

Olen sitä mieltä, että Suomen innovaatiopolitiikan tärkeimpiä työkaluja on koulutuspolitiikkaa. Koulutuspoliittinen selonteko on syksyn ajan eduskuntakäsittelyssä. Tarvitsemme koulutustason nostoa, lisää tekniikan ja luonnontieteiden osaajia sekä resursseja koko koulutuspolulle.

Korkeakoulujen rahoitusta on vahvistettava, jotta ne voivat tarjota laadukasta, korkeatasoista koulutusta sekä hyvän ympäristön tieteen tekemiselle. Tarvitaan kansainvälistä rekrytointia, osaajia niin korkeakouluihin kuin yrityksiin sekä kykyä kotiuttaa EU-rahoituksia.

Suomi on Euroopan tasolla yksi innovaatiojohtajista, mutta viime aikojen panostukset ovat olleet EU:n heikoimpia. On tärkeä luoda pitkäjänteisiä, kannustavia ja ennakoivia toimia, jotka kasvattavat TKI-panostuksia. Niiden kautta syntyy osaamista, työpaikkoja ja innovaatioita eli hyvinvointia ja kestävää kasvua.

Mari-Leena Talvitie
Oululainen kansanedustaja, ympäristötekniikan DI

TKI-panostuksilla hyvinvointia ja kestävää kasvua

(julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 28.9.2021, lue verkossa: https://www.kaleva.fi/tki-panostuksilla-hyvinvointia-ja-kestavaa-kasvua/3991882)

Mitä elämämme olisi ilman teho- ja syöpähoitoa, langattomia yhteyksiä tai karttapalveluita? Nämä ja lukuisat muut hyvinvointia ja työtä luovat asiat pohjaavat vahvaan tuotekehitykseen.

Suomen tavoite on nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta 2020-luvun aikana. Työstämme tätä eduskunnassa syyskauden ajan parlamentaarisessa TKI-työryhmässä, jossa itsekin toimin.

Maakunnista vain Pohjois-Pohjanmaa yltää tuohon yli neljään prosenttiin. Alueellamme tutkimus on keskittynyt paljolti Ouluun. Tekniikka&Talous-lehden (8/2021) koonnin mukaan yli kolmessa prosentissa ovat Uusimaa, Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Lähes puolet maamme t&k-osaajista ja -resursseista ovat Helsingin seudulla.

Oulun seudulla on tehty pitkäjänteistä, hyvää työtä Nokian alkuajoista alkaen. Yksityisen rahoituksen osuus TKI-toiminnasta on korkea, yli 70 %. Yhtenä ajurina on toiminut Oulun kaupungin 2011 perustama Northern Startup Funding ja Butterfly Venturesin kautta on tehty useita sijoituksia pohjoisen startup-yrityksiin.

Lukuisat yritykset ovat sijoittuneet Ouluun ja investoineet TKI-toimintaan, koska osaajia eli työntekijöitä on riittänyt. Nyt tätä haastaa ICT-alan eläköitymisaalto, korkeakoulujen rahoitus ja ulkomaalaisilta osaajilta vaadittava byrokratia. Nämä on ratkaistava eduskunnassa, yhteistyössä ja Oulun innovaatioallianssin hengessä.

Etlan tutkimuksen (2021) mukaan yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sijaintiin vaikuttaa eniten osaajien saatavuus, toisena yrityksen muiden yksiköiden ja asiakkaiden läheisyys. Sen jälkeen julkiset tutkimus- ja kehitystuet sekä henkilöstön kustannukset.

Olen sitä mieltä, että Suomen innovaatiopolitiikan tärkeimpiä työkaluja on koulutuspolitiikkaa. Koulutuspoliittinen selonteko on syksyn ajan eduskuntakäsittelyssä. Tarvitsemme koulutustason nostoa, lisää tekniikan ja luonnontieteiden osaajia sekä resursseja koko koulutuspolulle.

Korkeakoulujen rahoitusta on vahvistettava, jotta ne voivat tarjota laadukasta, korkeatasoista koulutusta sekä hyvän ympäristön tieteen tekemiselle. Tarvitaan kansainvälistä rekrytointia, osaajia niin korkeakouluihin kuin yrityksiin sekä kykyä kotiuttaa EU-rahoituksia.

Suomi on Euroopan tasolla yksi innovaatiojohtajista, mutta viime aikojen panostukset ovat olleet EU:n heikoimpia. On tärkeä luoda pitkäjänteisiä, kannustavia ja ennakoivia toimia, jotka kasvattavat TKI-panostuksia. Niiden kautta syntyy osaamista, työpaikkoja ja innovaatioita eli hyvinvointia ja kestävää kasvua.

Mari-Leena Talvitie
Oululainen kansanedustaja, ympäristötekniikan DI

Tekniikan osaajat nostavat Suomen TKI-suosta

(Julkaistu TEK-lehdessä 22.9.2021)

TEKin kannalta yksi syksyn tärkeistä aiheista on, millä työkaluilla Suomi nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta 2020-luvun aikana. Tätä polkua linjaamaan on asetettu parlamentaarinen TKI-työryhmä, johon itsekin kuulun varajäsenenä.

Viestimme TEKinä on, että valtion innovaatiopolitiikan tärkein työkalu on koulutuspolitiikka. Tutkimusten mukaan yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sijaintiin vaikuttaa eniten juuri osaajien saatavuus. Siksi tarvitsemme lisää tekniikan ja luonnontieteiden osaajia, koulutustason nostoa sekä yksityisiä ja julkisia panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Korkeakoulujen nykyresursseja on vahvistettava, jotta ne voivat tarjota laadukasta ja korkeatasoista koulutusta sekä ympäristön tieteen tekemiselle. On panostettava kykyyn kotiuttaa EU-rahoituksia ja houkuteltava lisää osaavia ulkomaalaisia Suomeen, niin korkeakouluihin kuin yrityksiin. Suomi on Euroopan tasolla yksi innovaatiojohtajista, mutta panostuksemme ovat viime aikoina olleet EU:n heikoimpia. Siksi on aika tehdä pitkäjänteisiä ja ennakoivia TKI-linjauksia, kertapanostusten sijaan.

Tulevaisuutemme ja kestävän kasvun kannalta on oleellista löytää TKI-asioissa yhteisymmärrys ja nähdä ne oikeat pitkospuut, joilla tekniikan osaajat pystyvät nostamaan Suomen TKI-suosta.

 

 

 

Arktinen huippukokous Suomeen – korkean tason poliittiset kokoukset ovat keino sitouttaa valtioita ja yhteistyökumppaneita yhteisiin toimenpiteisiin

(Kolumni julkaistu Kalevassa 17.9.2021)

Suomen arktinen strategia on päivitetty. Sen pohjalta kävimme keskiviikkona eduskunnassa ajankohtaiskeskustelun maamme arktisesta politiikasta ja painopisteistä.

Jotta Suomi olisi arktisissa asioissa vaikuttavampi toimija EU-tasolla, kysyin pääministeri Marinilta, olisiko aika tavoitella arktista huippukokousta Suomeen. Myös monet kollegat nostivat huippukokouksen esiin. Pääministeri suhtautui asiaan myönteisesti.Suomen arktinen strategia on maamme arktisen politiikan merkittävin asiakirja. Oululaisena kansanedustajana ja yhtenä Suomen kuudesta arktisesta parlamentaarikoista on ollut ilo osallistua strategian päivitystyöhön. Eri yhteistyötahoja ja taustaryhmiä on kuultu laajasti.Valtioneuvoston kanslian nimittämä Arktisen alueen neuvottelukunnan tehtävä on tukea ja vahvistaa osaltaan Suomen arktista politiikkaa ja edistää sen tavoitteiden toteutumista. Neuvottelukuntaa johtaa pääministerin valtiosihteeri ja siinä on laaja edustus alueeltamme. Allekirjoittaneen lisäksi jäsenenä ovat muun muassa Oulun kaupunginjohtaja Laajala, Oulun yliopiston rehtori Niinimäki ja Oulun kauppakamarin johtaja Tuovinen.Arktisessa strategiassa priorisoidaan neljää Suomen arktisen toiminnan painopistettä. Pohjalla on ymmärrys siitä, että meillä arktisilla alueilla ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat vähintään kaksi kertaa voimakkaampia kuin muualla.

Painopisteitä ovat ilmastonmuutos, sen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä arktisen alueen asukkaat, hyvinvoinnin edistäminen ja alkuperäiskansa saamelaisten oikeudet.

Kaksi muuta ovat osaaminen, elinkeinot ja huippuluokan tutkimus sekä infrastruktuuri ja logistiikka. Näissä kaikissa pohjoisella elinkeinoelämällä, tutkimuksella ja tieteellä Oulun yliopiston johdolla sekä koulutuksen toimijoilla on paljon annettavaa niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti.

”Näen arktisen huippukokouksen myös keinona nostaa Suomen arktista vaikuttamista EU-tasolla sekä EU:n arktista politiikkaa.”

Korkean tason poliittiset kokoukset ovat keino sitouttaa valtioita ja yhteistyökumppaneita yhteisiin toimenpiteisiin. Arktinen huippukokous olisi jatkoa viime kauden Oulun ja Rovaniemen kokouksille.

Kesällä 2017 Oulussa Euroopan komissio ja Suomen ulkoministeriön järjesti ensimmäisen arktisten asioiden korkean tason EU-kokouksen. Sitä isännöinyt ministeri Soini oli vahvasti mukana arktisissa asioissa.

Syksyllä 2018 Rovaniemellä järjestettiin meidän arktisten parlamentaarikkojen aloitteesta arktisten ympäristöministerien kokous. Silloin maat sitoutuivat muun muassa vähentämään mustan hiilen käyttöä, jota presidentti Niinistö on nostanut ansiokkaasti esiin.

Näen arktisen huippukokouksen myös keinona nostaa Suomen arktista vaikuttamista EU-tasolla sekä EU:n arktista politiikkaa. Suomi odottaa EU:n panostuksia muun muassa arktisiin infrahankkeisiin, ympäristökysymyksiin, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen sekä arktiseen tutkimukseen ja innovaatioihin. Nämä ansaitsevat yhteistä sitoutumista ja arktisen huippukokouksen huomion.

Mari-Leena Talvitie

kansanedustaja (kok.)

Suomen arktinen parlamentaarikko ja Arktisen neuvottelukunnan jäsen

Oulu