Tiekarttojen sijaan päätöksiä työpaikoista

(Julkaistu Kalevan Eduskunnasta-palstalla 16.9.2020)

Koronaviruksen vaikutukset ja yleinen talouskehitys näkyy voimakkaana yrityksissä. Työllisyys on laskenut ja työttömyys noussut. Teknologiateollisuuden Koronapulssi-kyselyn mukaan alan yritykset ovat vähentämässä henkilöstöä 10 000:lla ja heijastusvaikutukset ovat toisen 10 000. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometrissä yritysten odotukset ovat laskeneet merkittävästi.

Talous on myös psykologiaa ja kyse on luottamuksesta tulevaan. Vientiriippuvaisena maana tarvitsemme tilauskirjoihin täydennystä. Tarvitaan ripeitä ja vaikuttavia toimia, jotta yritykset saavat näkymän tulevasta. Talouden rattaat pyörivät, järjestetään tapahtumia ja tehdään kauppaa, jolloin ihmisillä on työtä.

Vaikeat ajat eivät ole syy lykätä työtä lisääviä toimia, vaan syy toimia ripeästi ja kestävästi. Myös kömmähdykset koronatoimissa, lentokentistä testaukseen ja kustannustukiin on korjattava. Säädämme kyllä tarvittavat lait eduskunnassa, jos hallitukselta löytyy tahtoa niitä esittää.

Julkaisimme elokuussa kokoomuksen ehdotukset uudistuksiksi, joilla työtä tekevien määrä kasvaisi yli 100 000 henkilöllä. Se pohjaa valtiovarainministeriön työlle. Keinoina esitämme muun muassa, että puretaan kannustinloukkuja eli tehdään työelämän ja sosiaaliturvan uudistuksia, kevennetään työn verotusta, toteutetaan terapiatakuu, korotetaan opintotuen tulorajoja ja mahdollistetaan paikallinen sopiminen.

Yksi työtä lisäävä ja harmaata taloutta vähentävä toimi on kotitalousvähennyksen nosto ja laajennus. Kokoomukselle kaikki kotona tehtävä työ on arvokasta, on se sitten itsensä, yrittäjän tai työntekijän tekemää ja hoivaa, turvaa, siivousta tai vaikka energiaremonttia.

Olemme esittäneet kotitalousvähennyksen tuplaamista ja sen käyttöalan laajentamista. Esitimme myös yli 75-vuotiaille superkotitalousvähennystä, jolloin verovähennysoikeus nousisi 70 prosenttiin ja 100 euron omavastuu poistuisi. Samalla palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea heille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.

Siinä missä pääministeripuolue haaveilee kuuden tunnin työpäivästä, me kokoomuslaiset haaveilemme siitä, että ihmisellä on työtä ja työpäiviä. Yhtä tärkeä on reilu työelämä, hyvä johtaminen sekä kannustava ja avoin työilmapiiri.

Toimet osaamiseen, vientiin, teollisuuteen sekä kestävään kasvuun ovat tärkeitä. Mutta myös palvelusektori kaipaa ripeitä toimia. Sitä kautta kunnatkin saavat osansa verotuloina. Toivottavasti saamme eduskuntakäsittelyyn budjetin, joka uudistaa Suomea ja luo toivoa tulevaisuuteen.

 

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Kokoomuksen Talvitie: Ulkomaalaislain väliaikainen muutos on onneton yritys helpottaa maatalouden kausityövoimapulaa

Tiedote 10.6.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie pitää tänään hyväksyttyä ulkomaalaislain väliaikaista muutosta riittämättömänä maatalouden kausityövoiman saatavuuden turvaamiseksi. Lakimuutoksessa on kyse on turvapaikanhakijoiden mahdollisuudesta hakeutua huoltovarmuuden kannalta välttämättömiin työtehtäviin eli käytännössä maatalouden kausityövoimaksi.

”Olen pettynyt lopputulokseen. Kausityövoiman tarpeeksi on arvioitu yli 16 000 kausityöntekijää. Tänään käsitelty ulkomaalaislain väliaikainen muutos lisää työvoiman saatavuutta enintään muutamilla kymmenillä työntekijöillä. Kokoomus esitti huhtikuussa, että hallitus ryhtyisi viipymättä toimenpiteisiin, joilla ulkomaisen työvoiman saatavuus turvattaisiin työvoimapulasta kärsivillä aloilla koronakriisin aikana. Hallitus ja perussuomalaiset äänestivät yhdessä rintamassa Kokoomuksen esityksen kumoon”, sanoo Talvitie.

Kokoomus on ehdottanut, että lomautetut henkilöt voisivat työskennellä kuukauden maa-, puutarha- ja marjatiloilla ilman, että hän menettäisi lomautuskorvaustaan kokonaan. Kokoomus on myös ehdottanut opintotuen tulorajojen väliaikaista poistoa sekä ulkomaalaisten maataloustyöntekijöiden houkuttelua Saksan mallin mukaisesti. Puolue pitää näitä merkittävinä toimina vahvistaa työvoiman saatavuutta esimerkiksi maataloudessa.

Kokoomus on pettynyt lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työnteko-oikeuden laajentamiseen. Kokoomus näkee ongelmallisena, että henkilön oikeus työntekoon jatkuu silloinkin, kun hänen olisi poistuttava maasta mahdollisimman nopeasti. Talvitien mukaan hallituksen esitys kyseenalaistaa turvapaikkajärjestelmän uskottavuuden järjestelmänä, joka kohdistaa rajalliset resurssit ja avun aidosti hädänalaisille.

”Työnteko-oikeuden laajennus ei kannusta kielteisen päätöksen saaneita henkilöitä noudattamaan paluuvelvoitetta. Esitimme hallituksen esitykseen muutosta, että työnteko-oikeuden laajentaminen rajataan koskemaan vain niitä turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole vielä päätöstä saaneet. Tällä ei olisi ollut suuria määrällisiä vaikutuksia, mutta rajaaminen olisi ollut tarpeellista turvapaikkajärjestelmän uskottavuuden ja kestävyyden kannalta”, Talvitie päättää.

Lisätiedot:
Mari-Leena Talvitie, puh.  044 527 3288

Kokoomuksen Talvitie: Hallitukselta kaivataan tietoa kansallisesta turvallisuustilanteesta

Tiedote 1.6.2020

Kokoomuksen kansanedustaja ja sisäisestä turvallisuudesta vastaavan eduskunnan hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie vaatii hallitukselta avoimuutta sisäisen turvallisuuden tilanteesta. Talvitien mukaan asia on taas ajankohtainen, kun Syyrian al-Holin leiriltä palasi Suomen kansalaisia sunnuntaina. Supo on pitänyt leirillä olleita naisia turvallisuusuhkana.

”Miksi sisäministeri Ohisalo ei ole pitänyt eduskuntaa ja suomalaisia kartalla tilanteesta kansallisen turvallisuuden näkökulmasta? Hallitukselta odotetaan avoimuutta ja toimintaa, joka ylläpitää luottamusta turvallisuusviranomaisiin. Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt kansallisen turvallisuuden osalta, kun tiedossa on, että poliisien resursointi on muutenkin tiukilla?” Talvitie kysyy.

Talvitie vaatii, että hallitus informoi kansallisen turvallisuustilanteen lisäksi myös terrorismilainsäädännön uudistamisen tilanteesta. Hallitus ilmoitti viime joulukuussa, että se aikoo selvittää kiristyksiä terrorismi- ja turvallisuuslainsäädäntöön, mutta selvityksestä ei ole kuulunut mitään.

”Terrorismilainsäädännöllä on akuutti uudistustarve. Kokoomus esitti helmikuussa kattavan paketin, jossa ehdotetaan muun muassa terroristijärjestöön kuulumisen ja Suomesta sotatoimialueelle matkustamisen kriminalisointia. Kokoomuksen ehdottamat toimet ovat hallituksen vapaasti hyödynnettävissä uuden terrorismia koskevan lainsäädännön rakennuspalikoina. Milloin nämä asiat etenevät?” Talvitie kysyy.

Toimenpidealoite ravintoloiden toiminnan ja anniskelualan sääntelyn siirtämiseksi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle

Kun koronatilanteen johdosta todettujen poikkeusolojen rajoitukset astuivat voimaan ja ravitsemusalan toiminta kiellettiin huhtikuun alusta toukokuun loppuun asti, ne ajoivat nopeasti koko ravintola-alan syvään ahdinkoon. Valmistelun hitaudessa on näkynyt, ettei sosiaali- ja terveysministeriössä ole ollut kykyä ymmärtää alan ihmisiä ja yrityksiä sekä alan laajempaa merkitystä Suomelle. Sääntelytaakkaa olisi pitänyt pystyä lieventämään, edes väliaikaisesti, jotta alan toimintaedellytykset olisivat helpottuneet.

Viime kaudella tehdyn alkoholilain uudistuksen yhteydessä nousi esiin, että työllisyys- ja elinkeinovaikutukset jäävät sivurooliin, kun elinkeinoja koskevaa sääntelyä tehdään korostuneesti kontrollin ja rajoittamisen kautta. Alkoholipolitiikan tavoitteena on hillitä alkoholin kulutuksesta aiheutuvia haittoja. Siinä valtiolla on käytössä erilaisia keinoja, jotka liittyvät hintoihin, yleiseen saatavuuteen sekä elinkeinotoiminnan suoraan ja epäsuoraan sääntelyyn. Ravintoloiden toiminnan ja anniskelualan sääntely tulisikin siirtää sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta työ- ja elinkeinoministeriöön.

Sääntelyllä on oltava tasapainoinen tavoite sekä ehkäistä terveyshaittoja että mahdollistaa elinkeinotoiminta. Edellytyksenä sille, että anniskelualan ja ravintoloiden toiminnan sääntely siirrettäisiin työ- ja elinkeinoministeriöön, on että näiden alojen lainvalmistelussa vastuuministeriön yhteistyö toimii saumattomasti sekä sosiaali- ja terveysministeriön että sisäministeriön kanssa.

 

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ravintoloiden toiminnan ja anniskelualan sääntelyn siirtämiseksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle.

Helsingissä 28.5.2020

Mari-Leena Talvitie [kok]

Kirjallinen kysymys yhdenvertaisesta leskeneläkkeestä ja nuorten leskien asemasta sekä vastaus

Kirjallinen kysymys KK 370/2020 vp
7.5.2020
Eduskunnan puhemiehelle
Kun puoliso kuolee, leskellä on oikeus Kelan maksamaan leskeneläkkeeseen, mikäli hänellä ja hänen puolisollaan on tai on ollut yhteinen lapsi. Lisäksi edellytetään, että pari on avioliitossa puolison kuollessa ja avioliitto on solmittu ennen kuin puoliso on täyttänyt 65 vuotta. Lesken iällä ei ole merkitystä.
Jos leskellä ja hänen puolisollaan ei ole yhteistä lasta, on leskellä oikeus leskeneläkkeeseen, mikäli kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: avioliitto on solmittu ennen kuin leski täytti 50 vuotta ja puoliso 65 vuotta; sekä avioliitto on jatkunut vähintään viisi vuotta ennen puolison kuolemaa; sekä leski on ollut vähintään 50-vuotias puolison kuollessa tai hän on saanut työeläkelakien tai kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä vähintään kolme vuotta.
Kelan maksamassa leskeneläkkeessä on kaksi osaa: kuuden (6) kuukauden alkueläke, joka voi alkaa puolison kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta, jos vaadittavat ehdot täyttyvät, sekä mahdollinen jatkoeläke. Molempien maksaminen loppuu, kun leski täyttää 65 vuotta.
Kelan maksaman leskeneläkkeen lisäksi leskellä on mahdollisuus hakea leskeneläkettä työeläkelaitokselta. Eläke perustuu työ- ja yrittäjäeläkkeeseen, jonka lesken puoliso ehti eläessään ansaita. Lesken ikään, avioliiton kestoon ja avioliiton solmimisikään liittyvät rajoitteet lapsettomalla leskellä koskevat myös työeläkejärjestelmän kautta maksettavia eläkkeitä. Kelan ja työeläkejärjestelmän leskeneläkkeitä voi saada yhtä aikaa.
Ongelma leskeneläkkeessä on se, että lapseton alle 50-vuotias leski tai vähintään 50-vuotias leski, joka on yli 15 vuotta nuorempi puolisoaan, ei saa lainkaan leskeneläkettä. Lapsettomuus eläkkeen eväämisen perusteena sekä avioliiton solmimisajankohtaan ja avioliiton kestoon liittyvät rajoitteet aiheuttavat sen, että lesket ovat keskenään monella tapaa eriarvoisessa asemassa. Erityisesti nuoret lesket, joilla ei ole ollut yhteistä lasta puolison kanssa, sekä lesket, jonka ikäero puolisoon on ollut yli 15 vuotta, jäävät tällä hetkellä ilman leskeneläkettä.
Lapsettomuus ja puolisoiden yli 15 vuoden ikäero eläkkeen eväämisen perusteella ovat syrjiviä. Esimerkiksi nuorella ja lapsettomalla leskellä on kuitenkin yhtäläinen tarve taloudelliseen tukeen sopeutumisvaiheessa. Puolison kuolema on usein ennakoimaton kriisitilanne, joka vaikuttaa tutkitusti lesken toiminta- ja työkykyyn. Tilanteen itsessään aiheuttaman kuormituksen lisäksi nuori leski voi leskeneläkkeen rajoitusten vuoksi joutua taloudellisiin vaikeuksiin. Ikävaiheelle on tyypillistä, että on velkaa eikä juurikaan varallisuutta. Akuutissa kriisissä on todella kohtuutonta, jos joutuu menettämään puolison lisäksi myös kodin ja sitä kautta tutun lähiverkoston.
Lapsettomien leskien rajaaminen eläkelain ulkopuolelle osoittaa, että lainsäädännössä ei tunnisteta moninaistuvia perherakenteita. Esimerkiksi uusperheessä eletään usein lapsiperhearkea, vaikka lapset eivät ole yhteisiä. Leskiperheessä taloudellinen kriisi vaikuttaa lapsiin ja heidän mahdollisuuksiinsa muun muassa harrastaa ja asua tutussa ympäristössä.
Avioliiton solmimisajankohtaan ja avioliiton kestoon liittyvät rajoitteet eivät tunnista myöskään avoliittojen yleisyyttä. Alle viiden vuoden avioliittoa on saattanut edeltää vuosikymmeniä kestänyt avoliitto.
Leskeneläkettä vähennetään nykyisen lainsäädännön mukaan puolen vuoden alkueläkkeen jälkeen huomioimalla lesken oma laskennallinen työeläketurva. Vähennys johtaa usein siihen, että eläkettä ei makseta puolen vuoden jälkeen lainkaan. Nuorena leskeytyneen leskeneläke on näin käytännössä määräaikainen, ja eläkkeestä hyötyisivät kaikista pienituloisimmat lesket, jotka muuten turvautuisivat verovaroin katettuun sosiaaliturvaan.
Leskeneläkeoikeuden laajentaminen lisää kustannuksia maltillisesti. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 leskeksi jäi 563 alle 50-vuotiasta. Osalla heistä on yhteisiä alaikäisiä lapsia, ja he ovat siten jo eläkeoikeuden piirissä. Keskimääräinen leskeneläke on 575 euroa/kk. Yli puolella leskeneläkkeen saajista eläke tätä pienempi.
Leskeneläkeoikeuden laajentaminen alle 50-vuotiaille lapsettomille leskille ei ole suuri taloudellinen satsaus eläkeuudistuksen kokonaisuudessa. Vähennysmekanismin johdosta eläke jää puolen vuoden jälkeen maksuun vain pienituloisimmille. Yksilön arjen tasolla oikeus eläkkeeseen on kuitenkin merkittävä kysymys. Nuoren lesken eläkeoikeus on myös yhdenvertaisuuskysymys, joka on korjattava.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kaikille leskille voidaan taata yhdenvertainen iästä ja perhemuodosta riippumaton eläkeoikeus ja  
mitä hallitus tekee parantaakseen nuorten leskien asemaa? 
Ministerin vastaus 20.5.2020

Vastaus kirjalliseen kysymykseen yhdenvertaisesta leskeneläkkeestä ja nuorten leskien asemasta

 

Eduskunnan puhemiehelle

 

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mari-Leena Talvitien /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 370/2020 vp:

 

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kaikille leskille voidaan taata yhdenvertainen iästä ja perhemuodosta riippumaton eläkeoikeus ja mitä hallitus tekee parantaakseen nuorten leskien asemaa?

 

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lakisääteinen perhe-eläketurva muodostuu kahdesta rinnakkaisesta järjestelmästä. Työeläkelakien mukaisella perhe-eläkkeellä korvataan sitä ansiotulon menetystä, joka perheelle aiheutuu huoltajan kuolemasta.

 

Kansaneläkelain mukaisella perhe-eläkkeellä puolestaan turvataan lesken ja lasten vähimmäistoimeentulo. Perhe-eläketurvan kannalta tilanteessa, jossa leski on alle 50-vuotias eikä hänellä ole lapsia, on yleensä oletettavaa, että leski kykenee hankkimaan oman toimeentulonsa ja hänellä on jäljellä vielä useita työvuosia. Perhe-eläkkeen saamisen edellytysten puuttuessa turvataan henkilön toimeentuloa kuitenkin muilla laissa säädetyillä etuuksilla, kuten toimeentulotuella ja yleisellä asumistuella. Vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa ei tehty muutoksia perhe-eläkkeisiin. Uudistuksen yhteydessä työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat kuitenkin kolmikantaisen selvitystyön aloittamisesta lakisääteisen perhe-eläketurvan kehittämis- ja ajanmukaistamisvaihtoehdoista. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä julkaisi maaliskuussa 2017 raportin työeläkejärjestelmän perheeläketurvan kehittämisvaihtoehdoista (sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:19). Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat 11.6.2019, että leskeneläke muutetaan määräaikaiseksi siten, että sitä maksetaan leskelle 10 vuotta, kuitenkin vähintään siihen saakka, kun nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista täyttää 18 vuotta.

 

Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat myös, että leskeneläkettä maksetaan yhteistaloudessa asuville avopuolisoille, jos he ovat asuneet yhdessä vähintään 5 vuotta ja heillä on yhteinen alaikäinen lapsi. Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 370/2020 vp Pääministeri Marinin hallituksen 10.12.2019 päivätyssä hallitusohjelmassa vuosille 2019−2023 on sitouduttu vuoden 2017 eläkeuudistuksen toimeenpanon jatkamiseen yhteistyössä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on vireillä perhe-eläkeuudistus, jonka tavoitteena on ajanmukaistaa työeläkelakien ja kansaneläkelain mukainen perhe-eläketurva vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneisiin tarpeisiin. Jatkossa tavoitteena on ensisijaisesti turvata edunjättäjän kuolemaa seuranneen sopeutumisvaiheen toimeentuloa.

 

Tavoitteena on myös parantaa lasten ja lapsiperheiden asemaa sekä kohdentaa perhe-eläke-etuuksia uudelleen ottaen huomioon työelämässä, perheiden rakenteissa ja yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset. Perhe-eläkejärjestelmää uudistavan työryhmän työn pohjana on edellä mainittu työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus, joka sisältää leskeneläkeoikeuden ulottamisen tietyin edellytyksin avopuolisoille. Tämä parantaisi myös nuorten avoleskien asemaa.

 

Helsingissä 20.5.2020 Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen