Vastaukseni Pro Markkinatalous ry:n vaalitukihakemukseen

Talvitie Mari-Leena 08

Olen hakenut vaalitukea Pro Markkinatalous ry:ltä. Avoimuuden vuoksi julkaisen vastaukset hakemuksessa esitettyihin kysymyksiin. Voit lukea vastaukseni alta.

1. Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien
asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä.

Tärkeää, että meillä osaajat voivat hyvin ja rakentavat työn, yrittämisen ja ahkeruuden kautta menestyvää Suomea. Verotus kannustaa työnteon lisäksi riskinottoon, vaurastumiseen ja omistamiseen, yrittämiseen.

Julkisen puolen läpinäkyvillä, vastuullisilla ja laadukkailla hankinnoilla. Hankintalain eri menetelmät laajemmin käyttöön, markkinavuoropuhelusta innovatiivisiin hankintoihin. Mukaan myös ympäristövastuukriteereitä.

Vanhemmuuden kustannusten entistä tasaisempaa kustannusjakoa ja pitkällä aikavälillä kustannuksien siirtämistä kokonaan valtion vastuulle, vuoteen 2030 mennessä. Olen ollut vaatimassa tätä tavoitteeksi myös puolueen Perheet ja työelämä-asiakirjaan (Kilpailukykysopimuksessa valtion osuus nousi n. 4-5%:sta n. 9%:iin). Tämä on tuhansille, erityisesti naisvaltaisilla aloilla toimiville yrityksille koronan jälkeen jopa ”kohtalon kysymys”.

Erityisesti uusilla hyvinvointialueille kannusteita palvelusetelin, henkilökohtaisen budjetin käyttöönottoon sekä yritysyhteistyöhön.

TKI-panostusten (olen parlamentaarisessa työryhmässä kollega Mykkäsen kanssa) oikealla ja vaikuttavalla kohdentamisella sekä vahvalla elinkeinoelämän-tutkimuksen-tieteen-valtion yhteistyöllä

Kilpailukykyisellä verotuksella: alentamalla työnverotusta, vihdoin pois ”solidaarisuusvero”.

Karsimalla yrityksiltä turhaa byrokratiaa ja vähentämällä tietosuojan tuomia esteitä.

Laadukkaalla perusopetuksella, kaikille mahdollisuus yrittäjyyskasvatukseen ja taloustaitojen opetukseen.

 

2. Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja,
yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)?

Kilpailukykyisellä verotuksella: alentamalla työnverotusta, poistamalla vihdoin ”solidaarisuusvero”, verottamalla haittoja ja päästöjä ja laskemalla yritysten kiinteistöverokantoja.

 

3. Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia
mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä?

Välttämättömänä, jotta jatkuva sote-puolen kustannuskasvu pystytään pysäyttämään. Vain yritysten tuottamien ratkaisujen, innovaatioiden ja palvelujen sekä osaavan henkilöstön kautta voi sote-sektori uudistua, parantaa prosesseja ja asiakaskokemusta ja henkilöstön työtä. Oleellista yritysyhteistyö, mahdollisuus osallistua ja tulla valituksi kilpailutusten kautta ja esimerkiksi palvelusetelin ja maksusitoumusten hyödyntäminen.

 

4. Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen
vahvistamista?

Joustavuutta työelämään ja enemmän työpaikkakohtaisia sopimuksia, kansainvälisellä rekrytoinnilla,
mm. saatavuusharkinnasta luopuminen saatavuuskyselyksi, jonka jälkeen ei tarvitse lupaa, jos yrityksellä asiat, luvat ja maksukyky kunnossa. Lisäksi kokoomuksen linjapaperin toimet kv-rekrytoinnin osalta.

Laadukas peruskoulutus ja 0-2 luokilta pääsee eteenpäin, vasta kun osaa lukea, laskea ja kirjoittaa. Toisen asteen opintoihin ja hakeutumiseen joustoa ja eri polkuja. Tulevaisuuteen katsova korkeakoulutus ja resursoitu tiede ja tutkimus.

Jotta TKI-panostusten nosto 4% BKT:sta tuottaa innovaatioita ja tuottavuushyötyä, on osaajien riittävyys aivan olennainen. Jos se toimii pullonkaulana, lisäresursointi valuu osaajien palkannousuun, joka ei ole Suomen etu.

Terapiatakuun tyyppisellä mahdollisuudella päästä hoito/keskustelukäynnille viikon sisään, ilman lääkärin lähetettä.

 

5. Millainen rooli Suomella tulisi olla osana Euroopan Unionia? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta
EU:n sisämarkkinoiden ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa?

Aktiivinen, yhteiseen arvopohjaan perustuva toimija, erityisesti digitaalisuuden ja ympäristöasioiden, kestävän kehityksen edistämisessä ja vahvan ja toimivan oikeusvaltio-periaatteen edistäjä.

 

6. Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä
kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin?

Koulutuksella ja TKI- yhteistyöllä yritysten-korkeakoulujen-tutkimuslaitosten ja julkisen puolen kanssa esimerkiksi hankintakriteereihin mm. ympäristötekijät ja -vastuu, asettamalla päästöjen vähennystavoitteita eri päästölähteisiin *riittävän pitkillä* siirtymäajoilla, jotta ala ja toimijat pystyvät innovoimaan ja tekniikka kehittyy, luomalla mahdollisuuksia menestyä ja toimia edelläkävijänä kotimarkkinoilla ja EU:n sisämarkkinoilla ja muistamalla, ettei lainsäätäjän pidä valita voittajia, tekniikkaa tms. vaan toimittava teknologianeutraalisti ja kannustavasti, ennakoivasti ja pitkäjänteisesti.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Heikot matemaattiset taidot uhkaavat Suomen menestystä

Mari-Leena TEK

 

Matemaattisen osaamisen yli vuosikymmenen jatkunut heikkeneminen on johtanut osaajapulaan Suomessa. Nyt on viimein aika vahvistaa matemaattis-luonnontieteellisten alojen vetovoimaa.

Suomen sijoitus matematiikan Pisa-tuloksissa on laskenut yhtäjaksoisesti vuodesta 2006. Heikentynyt osaamistaso näkyy jo nyt osaajapulana, joka muodostaa pullonkaulan myös talouskasvulle. Parlamentaarisesti sovittu julkisen sektorin panostusten nosto T&K-resursseihin ei yksin riitä, sillä osaajien saatavuus vaikuttaa myös yritysten T&K-investointeihin.

Tänä vuonna 3 167 luonnontieteiden aloituspaikalla aloitti 2 307 opiskelijaa. Tein matemaattisen tason nostosta ja alan vetovoimasta kirjallisen kysymyksen myös maan hallitukselle. Pelkkä aloituspaikkojen nosto kun ei ole mikään ratkaisu.

Matematiikan oppimistulosten nostaminen vaatii toimia joka sektorilla: kaikilla luokanopettajilla tulee olla hyvät valmiudet ja oikea asenne opettaa matematiikkaa. Tarvitaan myös koulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä, jotta lasten ja nuorten kiinnostus koulussa opitun ja työelämän välillä kasvaa.

Lisäksi jokainen meistä voi olla eri tavoin kannustamassa lapsia ja nuoria matematiikassa, sen opiskelussa ja hyödyntämisessä. Erityisesti tytöt kiinnostuvat matematiikasta ja työskentelystä tekniikan alalla, kun he ymmärtävät niiden avaavan oven myös maailman pelastamiseen.

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin TEK-lehdessä 5/2022.

”Säh­kö­jär­jes­tel­män tulee toimia ihmistä varten, ei toi­sin­päin” – Ma­ri-Lee­na Tal­vi­tie haluaa sel­vit­tää sähkön mark­ki­na­mal­lin muu­tos­tar­peet

2022.05.31.09.43.27_neo-6940297

(Julkaistu Rantalakeuden, Iijokiseudun, Pyhäjokiseudun, Siikajokilaakson ja Koillissanomien eduskunnasta kolumnina 12.10.2022)

Sähkön hinta puhututtaa. Se on moninkertaistunut viimeisen vuoden aikana Euroopan Venäjä-riippuvuudelle rakennetun energiapolitiikan johdosta. Moni pohtii, miten hintojen heilahteluista ja kasvavista kustannuksista voi selvitä – niin kodeissa kuin yrityksissä.

Kohtuuhintainen ja toimitusvarma sähkö on toimivan yhteiskunnan perusedellytys. Sähkö on välttämättömyys, jotta jääkaappi pysyy kylmänä, kodit lämpiminä ja yritysten rattaat pyörimässä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää tilanteeseen korjaustoimia. Valmistelimme kansanedustaja Heikki Vestmanin johdolla keinovalikoiman sähkömarkkinoiden uudistamiseksi. Keinojen keskeiset periaatteemme ovat sähkön edullisuus, toimitusvarmuus ja päästöttömyys.

Nopeina kriisitoimina olemme esittäneet nykyistä matalampaa sähkön hintakattoa, työkaluja hintapiikkien hallintaan ja toimia energiatehokkuusremonttien vauhdittamiseen. Matalampi sähkön hintakatto tukkumarkkinoilla laskisi välittömästi sähkön hintaa kuluttajille ja yrityksille. Lisäksi sähkön ja kaasun hinnat tulisi ripeästi irrottaa toisistaan EU:n sähkömarkkinoilla, jotta Keski-Euroopassa kalliilla kaasulla tuotettu sähkö ei nostaisi sähkön hintaa meillä Suomessa.

Kysyntäpiikkejä voidaan tasata tarjoamalla kotitalouksille ja yrityksille rahallisia kannustimia siirtää sähkönkulutusta huipputuntien ulkopuolelle. Sähkön kulutuspiikeistä tulisi varoittaa ennakkoon, esimerkiksi tekstiviesteillä.

Olen esittänyt ympäristövaliokunnassa useana vuonna, että omakotitalojen energiaremontteja on tuettava ARA:n myöntämien energia-avustusten lisäksi laajentamalla kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennys kun on joustava ja nopeasti käytettävissä oleva keino tukea energiaremontteja, byrokraattisten avustusten sijaan. Vähennys voitaisiin nostaa pysyvästi 5000 euroon vuodessa ja samalla poistaa 100 euron omavastuuosuus. Tätä eivät ole hallituspuolueet, edes keskusta tukeneet.

Kokoomus on esittänyt myös energiaremonttien ja pientuotannon lupavaatimuksien helpottamista. Esimerkiksi aurinkopaneelit voisi vapauttaa luvista ja kevennettäisiin lämmitysjärjestelmämuutosten lupamenettelyä.

Korjaus- ja tukitoimien lisäksi tarvitsemme energiansäästöjä. Moni on säästänyt sähköä jo aiemmin. Tällä viikolla alkoi Astetta alemmas -energiansäästökampanja. Se haastaa jokaista meistä tekemään nopeavaikutteisia ja konkreettisia energiansäästötoimia ja siten vähentämään pysyvästi omaa energiankulutusta.

Sähköjärjestelmän tulee toimia ihmistä varten, ei toisinpäin. Siksi haluamme selvittää sähkön markkinamallin muutostarpeet. Pitkällä aikavälillä edistämme lisäinvestointeja ydinvoimaan ja muihin puhtaisiin energiamuotoihin, sekä vetytalouden ja sähkön varastoinnin kehittämistä. Hanhikiven ydinvoimala-alueelle on etsittävä korvaava ydinvoimalatoimittaja länsimaisista toimijoista.

Pohjois-Pohjanmaa on puhtaan sähkön maakunta. Alueellamme tuotetaan noin 42 prosenttia koko maamme tuulivoimasähköstä. Myrskyisten päivien ansiosta tuulivoimalat ovat tuottaneet enemmän sähköä, jonka vuoksi sähkön pörssihinta laski väliaikaisesti. Tuulinen sää on kuitenkin poikkeus eikä se auta talven pakkasille. On siis tärkeää, että sähköntuotantomme on monipuolista. Tuuli- ja aurinkosähkö tarvitsee rinnalle säätövoimaa eli muun muassa vesivoimaa. Vain siten pystymme varmistaa sähkön toimitusvarmuuden.

Marinin hallitus on ollut energiakriisin hoitamisessa reaktiivinen. Ennakointi on puuttunut jälleen. Tukitoimet ovat laastarimaisia, eivätkä ne puutu ongelmien juurisyihin.

Kokoomus haluaa, että suomalaisille kodeille ja yrityksille riittää kohtuuhintaista sähköä ensi talven paukkupakkasilla ja jatkossakin. On löydettävä keinot ja poliittinen tahtotila saada sähkön hintaa alas, ripeästi ja kestävästi.

Mari-Leena Talvitie 

Kansanedustaja, Oulu (kok.)

Hyvinvointialueilla tarvitaan toimivaa teknologiaa

Mari-Leena TEK

 

Ympäri Suomen on käynnissä massiivinen valmistelutyö, kun julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa vihdoin uudistetaan vauhdilla. Niin uudistustarpeet kuin tuottavuusodotukset kulminoituvat tietojärjestelmiin, niiden integrointiin ja muihin teknologiaratkaisuihin.

Mediassa sosiaali- ja terveyspalveluista ovat esillä lähinnä hoitajapula ja -mitoitus, palkkatarpeet sekä palveluiden ruuhkautuminen. Miksi tekniikan osaajien on syytä kiinnostua asioista sote-­otsikoiden takana?

Uusilla hyvinvointialueilla ratkaistaan Suomen taloudellisen ja sosiaalisen kantokyvyn kannalta isoja asioita. Oikea-aikaiset, toimivat ja helposti saavutettavat palvelut ovat kiinni potilaslähtöisistä prosesseista ja toimivista teknologioista, innovaatioista.

Esimerkki 30 kunnan Pohjois-Pohjanmaalta. Alueella on yhteensovitettavana yhteensä 19 sote-organisaation ja kahden pelastuslaitoksen sekä ydintoimintojen että hallinnon ja tukipalveluiden tietojärjestelmät sekä ICT-infrastruktuurin ja -palveluiden järjestelmät.

Valtio on varannut ICT-muutoskustannuksiin noin 400 miljoonaa euroa, mutta alueet arvioivat tarvitsevansa rahaa jopa tuplaten.

Valtiovarainministeriö myönsi kesä- ja elokuussa muutamille alueille erityisrahoitusta ja seuraava rahoitushaku on syyskuussa. Nyt on aika vaikuttaa, miten nämä rahat käytetään ja mitä hyötyä niillä saadaan.

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin TEK-lehdessä 4/2022.

Kirjallinen kysymys matematiikan osaamisen tasosta

Kirjallinen kysymys KK 446/2022 vp
31.8.2020

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen kärkisijat Pisa-tuloksissa ovat kaukaista historiaa. Sijoituksemme on laskenut yhtä jaksoisesti vuodesta 2006 alkaen kaikilla Pisa-tutkimuskierroksilla ja olemme aikaa sitten pudonneet aivan terävimmän kärjen joukosta. Suhteellisesti eniten Pisa-tuloksissa sijoituksemme on pudonnut matematiikan osaamisessa.

Suomalaisten heikentyneet oppimistulokset heijastuvat suoraan yritysten kasvuun ja kilpailukykyyn. Heikentyvä osaajien laatu näkyy nyt siis työvoimamme peruspilarissa, suomalaisten osaamispulassa, joka on omiaan vaikeuttamaan jo nyt laajamittaista osaajapulaa. Osaajapula on talouskasvun pullonkaula ja ilman riittävästi huippuosaajia myös tulevaisuuden teknologiainnovaatiot ovat uhattuna. Julkisen sektorin panostusten nosto T&K- resursseihin ei yksin riitä, sillä osaajien laatu ja riittävyys vaikuttavat yrityksien ja elinkeinoelämän T&K-investointien määrään ja resursointiin.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin viime vuoden lopulla tehdyn arvioinnin mukaan erityisesti matematiikan osaamisen taso on laskenut selvästi aiemmista vuosista. Kyseinen kehitys on raportin mukaan jatkunut yhtä jaksoisesti jo vuodesta 2000. Arvioinnissa todettiin, että osaamisen taso on aidosti laskujohteinen riippumatta esimerkiksi koronapandemiasta johtuvista syistä.

Jotta oppimistulokset matematiikassa saadaan jälleen nousuun, tarvitsemme toimia joka sektorilla. Matematiikan valmiuksia tulee laajentaa ainakin varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alakoulun opetuksen osalta ja luokanopettajakoulutusta on täydennettävä siten, että jokaisella tulevalla luokanopettajalle on valmiudet opettaa matematiikkaa. Lisäksi on syytä parantaa toisen asteen opettajille tarjottavan matematiikan lisäkoulutuksen saatavuutta sekä tukea koulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä, jotta vahvistuu nuorten ymmärrys koulussa opitun, oman talouden hallinnan ja tulevan työelämän välillä.

Kevään 2022 yhteishaussa oli 3167 luonnontieteiden aloituspaikkaa. Vain 2994 aloituspaikkaan valittiin minimivaatimukset täyttäviä opiskelijoita, joista entistä vähemmän – vain 2307 henkilöä ottivat luonnontieteen opiskelupaikan vastaan. Luonnontieteellisten alojen vetovoima on kriisissä. Selvää on, että kriisi ei ratkea opiskelupaikkoja lisäämällä.

Viime hallituskaudella opetusministeri Grahn-Laasosen aikana vakiinnutettiin LUMA-keskus Suomen toiminta. Vuonna 2018 LUMA-keskus Suomen rahoituksen taso nostettiin neljään miljoonaan euroon. LUMA-keskus Suomi on 11 yliopiston tiedekasvatukseen keskittyvän verkosto, jonka tavoitteena on innostaa ja kannustaa lapsia ja nuoria LUMA-aineiden opiskeluun ja harrastamiseen uusimman tiede- ja teknologiakasvatuksen avulla. Lisäksi LUMA-keskus tukee opettajien elinikäistä oppimista varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin koko Suomessa sekä vahvistaa tutkimuspohjaista opetuksen kehittämistyötä. On keskeistä, että keskus pystyy kehittämään ja koordinoimaan LUMA-toimintaa strategisesti, pitkäjänteisestä ja monipuolisesti.

Mitä elämämme olisi ilman syöpä- ja tehohoitoja, langattomia yhteyksiä ja internettiä tai ksylitolia? Nämä ja lukuisat muut hyvinvointia ja työtä luovat asiat pohjaavat vahvaan tuotekehitykseen, osa jopa täysin suomalaisiin innovaatioihin. Suomen menestys on ollut kautta aikain vahvasti sidoksissa teknisiin innovaatioihin. Matematiikan osaamisen tason lasku heijastuu teknisen alan osaamiseen ja siten myös koko Suomen menestykseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen, kuinka monesta koulusta puuttuu tänä syksynä vakituinen matemaattisten aineiden opettaja ja mitä toimenpiteitä hallitus on tehnyt, ettei tilanne olisi senkaltainen?

Miten hallitus kääntää suomalaisten matematiikan osaamisen tason heikkenemisen?

Mitä toimenpiteitä hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä matemaattis-luonnontieteellisten alojen vetovoiman parantamiseksi?

Mitä toimenpiteitä hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä tällä kaudella heikkenevästä matematiikan osaamisesta johtuvan osaajapulan ratkaisemiseksi?

Helsingissä 31.08.2022

Mari-Leena Talvitie kok

Pauli Kiuru kok

Mia Laiho kok

Sinuhe Wallinheimo kok

Terhi Koulumies kok

Arto Satonen kok

Sari Sarkomaa kok

Marko Kilpi kok

Heikki Autto kok

Paula Risikko kok

Ville Valkonen kok

Riikka Purra ps

Ritva Elomaa ps

Inka Hopsu vihr