Puheenvuoro täysistunnossa 30.3.2020 (liikkumisen tilapäiset rajoitukset)

Arvoisa puhemies! On äärettömän tärkeätä, että näissä poikkeustilanteissa meillä kaikilla kansalaisilla on ajantasainen tieto. Ja yksi asia, mikä kansalaisia tällä hetkellä mietityttää ja josta varmasti jokainen meistä saa yhteydenottoja, on se, että milloin menee mikäkin asia eteenpäin, mikä on valtioneuvoston jäsenen puhetta, mikä on sitä, että eduskunnassa on asiat menossa, ja tähän itse asiassa edustaja Räsänenkin tässä viittasi, vähän epäselvään tietoon, ja senpä takia olisi nyt kovin tärkeätä, että kun ollaan uuden kuukauden alussa ja tiedetään, että tästä vakavasta poikkeustilanteesta, tästä taistelusta meidän näkymätöntä vihollistamme vastaan ei selvitä viikoissa vaan se vie kuukausia, ja olisi nyt äärettömän tärkeätä meidän kansalaisiamme ajatellen, että olisi ajantasainen avoin tieto, esimerkiksi suomi.fi/korona, vnk.fi/korona, tai suomikorona.fi tai jotain, jossa olisi kaikki valtioneuvoston päätökset selkokielellä. Valitettavasti, arvoisa puhemies, sinne ei voi laittaa tällaisia asetuksia eikä meidän eduskuntamme lakipykäliä ja mietintöjä, vaan sinne täytyy selkokielellä kirjoittaa, mitkä asiat, mitkä poikkeusasiat ovat nyt voimassa, mitkä liikkumisen, elinkeinovapauden rajoitukset ovat voimassa, koska tämä on yksi asia, josta on tällä hetkellä mediassakin erilaista tietoa, ja me emme voi välttyä myöskään siitä, että mediassa on väärää tietoa liikenteessä. Ja mikä olisi sen valitettavampaa kuin että Suomessa, avoimessa demokratiassa ja meidän rakkaassa yhteiskunnassamme, kansalaiset tekisivät väärän tiedon pohjalla sellaisia asioita, jotka koituisivat heidän omaksi tai heidän läheisensä tai jonkun muun terveyden haitaksi.

FacebookTwitterGoogle+PinterestTumblrShare

Puheenvuoro täysistunnossa 30.3.2020 (liikkumisen tilapäiset rajoitukset)

Arvoisa puhemies! Joo, näinä aikoina on monessakin kohdassa ajateltava, että on mieluummin tehtävä enemmän kuin vähemmän. Eletään poikkeusoloja, ja kaikki me tiedämme, on sitten kyse liikkumisen rajoittamisesta tai elinkeinovapauden rajoittamisesta, että ne ovat raskaita ja hyvin poikkeuksellisia toimia.
On tärkeää, että mietitään tuolla pohjoisessa, sekä Suomen ja Ruotsin välisen rajan osalta että Suomen ja Norjan välisen rajan osalta, tätä työmatkaliikenteen sujuvuutta ja sitä, tarvitaanko jotain toimia, koska siellä on jo mediankin kautta ollut esillä mahdollisia koronatartuntoja, jotka ovat nimenomaan tulleet sieltä Ruotsin puolelta Tornion rajanylityksestä johtuen. Olen saanut myöskin viestiä, että ihan sama tilanne on siellä pohjoisempana, Norjan rajalla, vaikka määrät eivät toki olekaan yhtä suuret. Ihmiset ovat tottuneet liikkumaan töihin rajan yli, ja tartuntoja on tietenkin siellä Norjan puolella ihan lähellä, muun muassa Karasjoella ja Kautokeinossa. Elikkä siinä mielessä on tärkeätä, että pohditaan myöskin sitä asiaa.
Aktiivinen kansalainen otti heti lauantaiaamuna yhteyttä, kun ensimmäisiä kuvia oli tullut tästä Uudenmaan rajan tarkastuksesta. Tiedetään, että meillä sähköiset tunnisteet ja erilaiset kulkutunnisteet ovat arkipäivää — on kyse sitten leffalipusta tai pelilipusta tai jostain tapahtumalipusta konserttiin, on erilaisia mahdollisuuksia mobiililippuihin — ja tämä henkilö tosiaan työskentelee tällaisella alalla ja lähetti ehdotuksen, että ihmisille tai henkilöryhmille, jotka tarkastetaan näillä tarkastuspisteillä, olisi aivan mahdollista luovuttaa kulkutunniste tai mobiililaitteeseen koodilla sellainen, joka olisi etäluettavissa. Jos tämä tilanne pitempään jatkuu, niin silloin myöskin tämmöiset mobiililippuun rinnastettavissa olevat kulkuluvat olisi huomattavasti helpompi uusia ja jakaa tuhansille. Niitä ei tavallaan tarvitsisi jakaakaan, koska ne tulisivat sen sähköisen rekisterin kautta. Olisi vain koodattavissa se, että kulkulupa, tämä mobiilitunniste, on siinä kännykässä pidemmän aikaa voimassa, ja silloin sen varmuus olisi myöskin tämän toimijan yhteydenoton perusteella paljon varmempi. Nyt on ollut kyse viikonlopunkin aikana siitä, että ihmiset ovat näyttäneet erilaisia paperidokumentteja siitä, että he ovat töissä tai että he joutuvat työn vuoksi liikkumaan. Kuten tässä asetuksessa sanotaan: ”Poliisi ei saa estää 3 momentissa säädettyyn välttämättömään syyhyn vetoavan henkilön liikkumista.” Jos henkilö vetoaa siihen, että hänen on välttämätöntä esimerkiksi työn tai elinkeinon vuoksi tämä raja ylittää, niin silloin poliisi ei sitä saa estää.
Tietenkin, arvoisa puhemies, tämän Uudenmaan rajan osalta puhutaan nyt kymmenistätuhansista ylityksistä, mutta edelleen kannan huolta siitä lentokentän tilanteesta, koska kun tutustuin näihin Finavian matkustajamääriin, niin normaalina kuukautena Helsinki-Vantaalla on kansainvälisillä lennoilla Suomeen matkustavia yli 650 000 henkilöä kuukaudessa. Parikymmentä tuhatta oli vähemmän helmikuussa, mutta ei voi olettaa, että maaliskuussa olisi tullut vähemmän kuin puoli miljoonaa matkustajaa kansainvälisiltä lennoilta, koska niitä lentoja on myöskin paljon enemmän näitten erilaisten kotiutusten ja palautusten vuoksi, sillä on pyydetty vaihto-opiskelijoita ja tutkijoita ja kaikkia suomalaisia väliaikaisesti ulkomailla olleita palaamaan kotimaahan.
Yksi asia, mikä on tärkeä ja mistä on tässä salissa paljon puhuttu, ovat nämä suojavarusteet. Iso huoli on kyllä poliisien, Puolustusvoimien ja myöskin varusmiesten suojavarusteista. Kuten edustaja Purra, hallintovaliokunnan puheenjohtaja, toi tässä esiin, suojavarusteita ei voi olla tarpeeksi, koska niitä ei sinne poliiseille jaeta. Ja tämä erilainen mobiililaitteeseen tuleva koodi, jonka voisi etälukea, olisi myöskin ennalta ehkäisevä toimenpide. Jos niitä suojavarusteita ei yksinkertaisesti ole kaikille, niin silloin, kun koodi olisi luettavissa kauempaa ja siinä riittäisivät pelkästään nämä hanskat poliisille, niin se olisi parempi kuin se, että on liian vähän suojavarusteita.

Puheenvuoro täysistunnossa 30.3.2020 (lomautusilmoitusaikojen väliaikainen muuttaminen)

Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnäkin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle — puheenjohtaja Kontula, varapuheenjohtaja Taimela ja koko valiokunta — esityksen ripeästä käsittelystä siinä mielessä, että kuitenkin eletään jo kolmatta viikkoa siitä ensimmäisestä hallituksen rajoittamistoimesta.
On tärkeää, että tämä lomautuksen vuorokausiraja kahdesta viikosta vähenee tänne viiteen päivään. Se on tarpeellinen ja vaikuttava toimenpide. On myös tärkeää, että työnantajalla tulee tulevaisuudessa mahdollisuus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelävä työntekijä. Nämä kaksi esitystä ovat täysin poikkeuksellisia, mutta mitä muuta me olemme tässä salissa viime viikot todenneet kuin sen, että elämme poikkeusoloissa ja poikkeuksellista aikaa. On tärkeää myös, että koeaikaa koskevaa säännöstä tarkennetaan ja on mahdollisuus katkaista koeaika tai purkaa työsuhde koeaikana tuotannollisilla ja taloudellisia syillä. Tässä edustaja Satonen ja moni muu on tuonut esiin, että yritysten ja palkansaajien etu on yhteinen, ja se tosiaankin sitä on.
Se perjantai 13. maaliskuuta oli todellakin perjantai 13. päivä. Silloin perjantaina alkoi varsinkin palvelusektorilla liikevaihdot tippumaan. Seuraavalla viikolla, alkuviikosta, kun kuunteli yrittäjiä, niin moni palvelualan yrittäjä, matkailu- ja ravintola-alan yrittäjä sanoi, että liikevaihto tippui sen ensimmäisen muutaman päivän aikana 75 prosenttia, joillain jopa 95 prosenttia, ja tiedetään, että osalla liikevaihto on tippunut koko 100 prosenttia, elikkä aivan nollaan.
Eli me tarvitsemme tämänkaltaisia ripeitä, vaikuttavia ja vastuullisia toimia. Olisi todella tärkeää, että tämä koskisi nyt kaikkia, varsinkin, kun meille ei tuoda ilmi eikä päätöksentekovaiheessa kerrota, ketkä ovat ne, joita tämä ei koske. Yrittäjäthän kyselevät, koskeeko tämä nyt meitä ja meidän alaa ja niin edelleen. Jos joku salissa tosiaan tällä hetkellä tietää, keitä tämä ei koske tarkasti, niin olisi vastuullista se myöskin kertoa tässä kaikille, jotka tätä päätöstä tekevät.
Sitten vielä kaksi asiaa:
Ensinnäkin tämä yrittäjien näkökulma. Kannan todella suurta huolta, niin kuin varmasti koko sali, erityisesti näistä palvelualan yrityksistä. Se tuska, joka siellä aiheutuu, on tällä hetkellä siitä näköalattomuudesta. Ei tiedetä, kuten ei tietenkään meistäkään kukaan, voiko kesäkuulle, heinäkuulle, elokuulle sopia tapahtumia, tilaisuuksia tai erilaisia kokoontumisia. Monelle pk-yritykselle ei ole mitään —ei mitään — hyötyä siitä lainan tarjoamisesta ja lisälainanotosta, koska ei ole mitään näkymää siitä, koska sen lainan voisi maksaa takaisin. Sen takia tarvitaan myöskin tämänkaltaisia toimenpiteitä, jotka sieltä kulupuolelta pystyy… vuokrakulut ja työnantajakulut tai työntekijöiden palkkakulut ovat monessa kuitenkin ne kaikkein suurimmat.
Vielä loppuun: Olen itse lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta, Pohjanmaalta. Parikymmentä vuotta sitten muutin sieltä Ouluun. Toki kävin 90-luvun laman läpi, ja perheyritys meni konkurssiin ja niin edelleen. Mutta kyllä lapsuudesta muistelisin, että Pohjanmaalla toimittiin sillä tavalla, että satanenkin pitää kylän hengissä, jos se kiertää tarpeeksi nopeasti. Mutta nythän meillä on se tilanne, että mikään satanen ei pidä meidän kaupunginosiakaan hengissä, koska se raha ei yksinkertaisesti kierrä.
Viimeisenä asiana, arvoisa puhemies: Viime kaudella säädettiin tässä laissa oikeus työttömyysturvaan yrittäjän avopuolisolle, aviopuolisolle tai perheenjäsenelle, joka joskus on työskennellyt perheyrityksessä. Sitä ei siis sitä ennen ollut. Viime kaudella se tehtiin. On nyt äärettömän tärkeätä, että pystymme myöskin tässä poikkeustilanteessa yrittäjille määräaikainen sosiaaliturva säätämään, koska ne 90-luvun laman toimet eivät voi toistua. Silloin yrittäjät jätettiin yksin. Meistä jokainen tietää niitä yrittäjiä, jotka ovat päivänsä päättäneet tai muuten joutuneet tosi vaikeisiin tilanteisiin, ja siellä on se epäluottamus valtiota kohtaan. Nyt tarvitaan tämäntyyppisiä toimia, että se usko menee kaikille, että tämä sali pystyy tässä hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa — joka ei liity talouteen tai markkinoihin tai muuhun, vaan liittyy siihen, että me haluamme suojella ihmisiä ja heidän oikeutta terveyteen — säätämään myöskin vaikuttavia ja vastuullisia toimenpiteitä nopeasti.

Suullinen kysymys ja ulkoministerin vastaus hallituksen toimintalinjasta al-Holin tapauksessa

Suullinen kysymys tehdyistä päätöksistä virkamiesten toiminnan ohjaamiseksi ja hallituksen toimintalinjasta al-Holin tapauksessa
Arvoisa puhemies! Valtion johdolla, arvoisa hallitus, teillä on suojelupoliisien ja muiden asiantuntijoiden kautta paras tieto niin turvallisuusuhkien kuin myös yksittäisten henkilöiden osalta. Valta ja vastuu kokonaisarviointiin ja päätökseen on siis vain ja ainoastaan hallituksella. Vähintä, mitä kansalaiset tässä tilanteessa ansaitsevat ja odottavat, on avoimuus, poliittinen, selkeä linja ja vastuullisuus.
Kokoomus on peräänkuuluttanut, että Suomi yhtyisi linjaan, joka on myös muissa Pohjoismaissa. Suomalaiset orpolapset sekä pienet lapset huoltajan suostumuksella pitäisi saada pois leiriltä, turvaan. Pohjoismaat ovat pystyneet kotiuttamaan yksittäisiä orpolapsia. Ruotsi on kotiuttanut 7 orpolasta, Norja 5 orpolasta, Ranska 15, Saksa 3, Tanska yhden äidin suostumuksella ja toisen lapsen, joka oli orpolapsi.
Kysynkin: mitä hallitus on tehnyt, ja jos käy nyt selväksi, että ei ole tehnyt, niin mitä aikoo tehdä suomalaisten orpolasten kotiuttamiseksi ja saamiseksi pois leiriltä?

Ulkoministeri Pekka Haavisto
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys. On sellainen ero erilaisten orpolasten välillä, että jotkut ovat olleet tällaisissa, voisi sanoa lastensuojelulaitoksissa, joita sillä alueella on, ja jotkut ovat perheisiin sijoitettuna samanikäisten lasten kanssa. Omassa päätöksenteossamme olemme joutuneet ottamaan myöskin sellaisen kokonaisarvion huomioon niiden osalta, jotka ovat samanikäisten lasten kanssa sijoitettuna perheisiin. Mutta orpolapset ovat olleet yksi meidän prioriteettimme niissä keskusteluissa, joita käymme tätä aluetta hallinnoivan kurdihallinnon kanssa.

Puhe ympäristörakentajakillan vuosijuhlassa

Puhe killalle Lasaretissa 16.11.2019

Oulun yliopiston Ympäristörakentajakilta ry

 

Hyvä killan pj ja hallitus, aiemmat pj ja hallituslaiset

Hyvät alumnit, killan yhteistyötahot ja Wäinö – joka on herännyt henkiin

Hyvä juhlaväki

 

Menneisyys on viisautta varten. Nykyhetki kuuluu toiminnalle, mutta ilolle on varattu tulevaisuus!

-Benjamin Disraeli-

 

Rakas kiltamme

Tämän puheen kirjoittaminen Sinulle oli yksi vaikeimmista puheista, vaikka kirjoitan puheita viikottain. On niin monta asiaa, josta kiitän Sinua.

Kaikkein suurin on yhteisöllisyys ja ihanat ihmiset, elinikäiset ystävät ja tietenkin se, että opin paljon ja että valmistuin – viimeisessä vanhan tutkinnon erässä, kesällä 2010 – mutta kuitenkin. Kilta ja kiltahuone – niiden yhteisöllisyys loivat turvan yliopiston ja ympäröivän maailman myrskyissä ja merkitsi sitä, että sai luottaa toisiin ihmisiin, kuten edelleen kiltahuoneella. Se, mikä sovittiin, se myös pidettiin.

Kun kiltamme perustettiin vuonna 1959, kiinnostuksen kohteena oli nimenomaan ammatilliset asiat. Killan toiminnan käynnistäminen jo joulukuussa 1959 kertoi osaston opiskelijoiden aktiivisuudesta. Kuten moni teistä on kuullut, laki OUlun yliopistosta allekirjoitettiin heinäkuussa 1958 ja ensimmäiset opiskelijat aloittivat syksyllä 59, eli juurikin 60 vuotta sitten – kuten koko yliopisto juhlii nyt 60.lukuvuotta teemalla For the next generation, tuleville sukupolville.

Oulun yliopiston Rakentajakilta perustettiin 4.12.59 Oulun Asemakadulla sijainneessa Keilahallin baarissa. Kokouksen pöytäkirja kertoo, että

  1. Tilaisuudessa juotiin rapakaljaa ja poltettiin savukkeita. Jokainen johti omaa puhettaan. Kynämiehenä toimi Suomio.
  2. Päätettiin panna pystyyn popula ajamaan rakentamiosaston opiskelijoiden etuja jne….. Tarkoitus oli nimenomaan edistää opintoasioita, omaa alaa koskevia harrastuksia sekä yhdistää heidät toverillisesti liittoon – eli myös yhteistä vapaa-ajan viettoa pidettiin tärkeänä!

Kiitos killalle

– yhteisölle, joka oli opiskeluaikana rakas ja tärkeä ja jolla on edelleen erityinen paikka sydämessäni.