Suomi valvoo Euroopan unionin pisintä ulkorajaa, Suomen itärajaa. Rajan toisella puolella oleva Venäjä on romuttanut kansainväliset sopimukset ja osoittanut kykynsä käyttää turvapaikanhakijoita häikäilemättömästi hybridivaikuttamisen keinona.
Suomella oikeusvaltiona on oikeus ja velvollisuus varautua Venäjän hybridivaikuttamiseen. Siksi eduskunnan käsittelyssä on Orpon hallituksen esitys välineellistetyn maahantulon torjumiseksi eli rajaturvallisuuslaki.
Rajaturvallisuuslaki toisi Suomen hallitukselle ja viranomaisille, erityisesti rajavartiolaitokselle, tehokkaita välineitä torjua välineellistettyä maahantuloa. Laki on tarkkaan rajattu ja poikkeuksellinen: se olisi voimassa vain vuoden siitä, kun se astuu voimaan. Lisäksi hallitus voisi aktivoida lain korkeintaan kuukaudeksi kerrallaan.
Jotta hallitus voisi ottaa rajaturvallisuuslain käyttöön, tiettyjen ehtojen on täytyttävä. Viranomaisilla olisi oltava tieto tai perusteltu epäily vieraan valtion Suomeen kohdistamasta sellaisesta vaikuttamisesta, joka aiheuttaa vakavan vaaran Suomen kansalliselle turvallisuudelle, eivätkä muut keinot ole riittäviä tilanteen ratkaisemiseksi. Tällä siis varaudumme vakavaan tilanteeseen, jossa Suomen turvallisuutta yritetään horjuttaa.
Hybridivaikuttamisen tilanteessa laki mahdollistaisi sen, että turvapaikkahakemuksia ei voisi jättää niillä raja-asemilla, joihin kohdistuu välineellistettyä maahantuloa. Tällöin henkilö pysäytettäisiin ja ohjattaisiin siirtymään toiselle rajanylityspaikalle, jossa kansainvälistä suojelua voisi hakea normaalisti. Tästä rajauksesta johtuen lakia vastustavat kutsuvat lakia ”käännytyslaiksi”.
Rajattuun poikkeuslakiin liittyy tietenkin myös poikkeuksia heikoimmassa asemassa olevien osalta kuten oikeusvaltiossa ja ihmisoikeuksia kunnioittavassa maassa pitääkin. Muun muassa lapsia, vammaisia tai muita erityisen haavoittuvassa olevia henkilöitä ei ohjattaisi toiseen rajanylityspaikkaan.
Suomi on joutunut sulkemaan koko itärajan viime vuoden lopulla, koska Venäjä on jo nyt operoinut ja kuljettanut turvapaikanhakijoita Suomen rajalle. Toistaiseksi turvapaikkahakemusten jättäminen on keskitetty lento- ja laivaliikenteen rajanylityspaikoille eli pois itärajalta.
Rajaturvallisuuslaki mahdollistaisi sen, että osa itärajan rajanylityspaikoista voitaisiin tilanteen salliessa aukaista. Se helpottaisi elinkeinoelämän välttämättömiä kuljetuksia sekä ihmisten perhe- ja sukulaissuhteiden ylläpitoa, jotka ovat olleet kokonaan seis viime vuoden lopusta asti.
Itärajan sulun pohjalla on kesällä 2022 yksimielisesti säädetty rajavartiolain 16 pykälä. Olin tuolloinkin rajalaissa kokoomuksen neuvottelijana. Silloin perustusvaliokunta totesi lausunnossaan selkeästi, että Suomen itsenäisyyttä ja koskemattomuutta itsenäisenä valtiona voidaan turvata poikkeuksellisin keinoin, kun kyseessä on toisen valtion hybridivaikuttamisesta.
Rajaturvallisuuslaissa on ennen kaikkea kyse Suomen kansallisen turvallisuudesta. Laki on selkeä signaali Venäjälle, ettei Suomen sisäistä turvallisuutta voi horjuttaa välineellistetyn maahantulon avulla ja, että Euroopan unionilla on toimiva ulkoraja. Toivon, että suurin osa meistä Suomen kansan valitsemista kansanedustajista arvostaa näitä asioita ja äänestää rajaturvallisuuslain puolesta eduskunnan täysistunnossa.
Mari-Leena Talvitie
Kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja (kok.)
(Julkaistu Kalevassa 9.7.2024)
